KORONAROKOTE ISRAELISSA – tutkijat haastavat ”virallisen” tiedon

Suomessakin on pohdittu mitä oikein merkitsevät ristiriitaiset tiedot, joita meille on tullut Israelin koronarokotuksista ja niiden vaikutuksesta. ”Viralliset” tiedot Pfizerin oman tiedotuksen rinnalla kertovat, miten Pfizeri-BionTechin mRNA-rokote on jo vähentänyt koronatartuntojen määrää. Toisaalta on tullut tietoja sekä huomattavsti lisääntyneistä tartunnoista että kuolemantapauksista juuri rokotuskampanjan ajalta.

Israel aloitti joulukuun puolivälissä 2021 voimallisen rokotuskampanjan, jonka tuloksena maaliskuuhun 2021 mennessä 53 % koko väestöstä oli jo rokotettu Pfizerin koronarokotteella. Kampanjan taustalla on Israelin hallituksen ja lääkeyritys Pfizerin solmima sopimus, joka takasi Israelille miljoonia rokoteannoksia ja Pfizerille tietoja, joita se tarvitsee saadakseen rokotteelleen FDA:n lopullisen hyväksynnän.

Pfizerin koronarokote on, kuten tiedämme, edelleen kokeellinen. Se on saanut FDA:lta pikaisen hätätilahyväksynnän, koska sen tutkimukset ovat edelleen kesken. Siltä puuttuvat siis kunnolliset tehokkuus- ja turvallisuustiedot sekä vaadittavat vertaisarviot. Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto FDA korostaa itse, että rokote ei ole vielä saanut lopullista hyväksyntää.

Kaksi ranskalaista tutkijaa, tri Hervé Seligmann ja insinööri Haim Yativ ryhtyi analysoimaan Israelin terveysministeriön julkaisemaa dataa ja julkaisi tutkimustuloksensa Nakim-sivustolla. (http://nakim.org/israel-forums/viewtopic.php?p=276314) Tutkimus käännettiin heti usealle kielelle ja sai kansainvälisen levityksen uutissivustoilla. Siitä uutisoi myös israelilainen uutissivusto Arutz Sheva 7, IsraelNationalNews.com. (https://www.israelnationalnews.com/News/News,aspx/297051)

Ranskalainen lehti FranceSoir julkaisi etusivullaan artikkelin, jossa lehti haastattelee tutkijoita. Hervé Seligmann on työskennellyt Aix-Marseille-yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tartuntatautien ja trooppisten tautien tutkimusosastolla. Hän on valmistunut Jerusalemin Heprealaisesta yliopistosta ja julkaissut yli 100 tieteellistä artikkelia. Alla oleva perustuu FranceSoirin artikkeliin (Vaccination en Israel: des chiffres de mortalité qui interpellent?, 17.2.2021) sekä IsraelNationalNewsin toimittajan Mordechai Sonesin tekstiin.

Kaikki hyvin ja mitä todellisuudessa tapahtuu

FranceSoir-lehteä kiinnostivat tutkijoiden havainnot ”rokotteen aiheuttamasta korkeasta kuolleisuudesta, kuten jotkut asiantuntijat esittävät”. Haastattelussa tutkijat kertoivat, että Pfizerin rokote aiheuttaa ”nuorissa ihmisissä satoja kertoja korkeamman kuolleisuuden verrattuna koronaviruksen aiheuttamaan kuolleisuuteen ja kymmeniä kertoja korkeamman kuolleisuuden iäkkäissä, kun dokumentoitu koronaviruskuolleisuus sijoittuu ajallisesti rokotuksen läheisyyteen ja lisää siten kuolleisuutta sydänkohtauksen, halvauksen jne. vuoksi.”

Viranomaisten julkaisema data ja ruohonjuuritason todellisuus eivät vastaa toisiaan, tutkijat sanovat. Internetin kautta tulevien sähköpostiviestien ja haittavaikutusraporttien lisäksi tutkijoilla on kolme tietolähdettä. Ne ovat Israelin uutissivusto Ynet, Israelin Terveysministeriön datasivusto ja Yhdysvaltain liittovaltion Rokotehaittojen ilmoitussysteemin VAERS:in (Vaccine Adverse Event Reporting System) datasivusto. Johtopäätöksiään he vertaavat tietoihin, joita he saavat Israelin Terveysministeriöstä informaatiovapauden lain perusteella (Freedom of Information Act).

Tammikuussa 2021 Israelissa tehtiin 3000 rokotehaittailmoitusta, näistä 2900 koski Pfizerin mRNA-rokotetta.

Aikaisempiin vuosiin verrattuna kuolleisuus on noussut 40-kertaiseksi.

Ynet julkaisi 11.2.2021 rokotuksia koskevan artikkelin. Tutkijat kertovat todistaneensa tämän Ynetin artikkelin tiedot paikkansapitämättömiksi. ”Me kokosimme kuolleisuusdatan rokotusajalta, jonka pituus on 5 viikkoa. Näitä tietoja analysoidessamme me saimme hätkähdyttäviä lukuja, jotka osoittavat (Pfizerin) rokotteen aiheuttavan huomattavaa kuolleisuuden nousua.”

Tutkijoiden mukaan ”rokotukset ovat aiheuttaneet enemmän kuolemantapauksia kuin koronavirus olisi aiheuttanut vastaavassa ajassa.”

Haim Yativ ja Hervé Seligmann ilmoittavat, että tämä on heille ”uusi holokausti”, jossa Israelin viranomaiset painostavat kansalaisia rokotuksiin.

He kutsuvat myös asiantuntijoita täydentämään analyysiaan ja aikovat edetä oikeustoimiin havaintojensa pohjalta. Israelin terveysministeriö ei suostunut kommentoimaan artikkelin havaintoja FranceSoirelle.

Tutkijat valittivat myös, etteivät voi välittää tätä elintärkeää tietoa Israelin kansalaisille.

Nakim kirjoittaa sivustollaan: ”Meidän analyysimme tästä datasta selittää, miksi joulukuun puolivälissä 2020 alkaneen massiivisen rokotuskampanjan aikana ja sosiaalisen eristyksen vallitessa päivittäisten, vahvistettujen uusien tartuntatapausten määrä ei laskenut – niin kuin se yleensä tekee sosiaalisen eristyksen aikana – ja vielä tärkeämpää, miksi vakavat ja tehohoitoa vaativat tapaukset ja kuolemat lisääntyivät tuona aikana, joka kesti ainakin kuukauden. Koko pandemian ajan virallinen koronakuolleisuus on Israelissa 5351 (10.3.2021 luku oli jo 5933.) Tästä luvusta 2337 kuolemaa tapahtui aikavälillä joulukuun puoliväli-helmikuun puoliväli eli rokotuskampanjan kahden ensimmäisen kuukauden aikana. ”Rokotukset suosivat kuolemaa”, tutkijat jatkavat. ”Tuona aikana 51,9 % kuolemista koskee 12,5 %:a väestöstä, sitä osaa joka oli jo rokotettu.” Lukuun on vielä lisättävä heti rokotuksen jälkeen tapahtuvat sydänkuolemat ja muut kohtalokkaat tapahtumat, joita ei lasketa mukaan koronakuolemiin. Näiden lukumäärä ei ole tiedossa, ja tutkijat sanoivat parhaillaan selvittävänsä sitä.

Yli 65-vuotiaista rokotetuista 0,2 % eli noin 200/100 000:sta henkilöstä kuoli kolmen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen saamisesta. Tätä voidaan verrata rokottamattomiin, joiden keskuudessa 4,91/100 000 kuoli koronatautiin samana aikana. Alle 65-vuotiaista molemmat rokoteannokset saaneista 0,05 % kuoli eli 50/100 000, tämä viiden viikon aikana. Rokottamattomista henkilöistä kuoli vastaavana aikana koronatautiin 0,19/100 000.

”Terveysministeriö on tämän jälkeen mystisesti muuntanut kuolleisuusluvun 0,2% luvuksi 0,005 – ilman ainuttakaan selitystä,” tutkijat toteavat. Hämmästyttävää. Painostiko Pfizer ministeriötä?

Rokotuskampanjan alusta jatkuneet rokotettujen kuolemat COVID-19-tautiin näyttävät selittävän, miksi yleinen koronatautikuolleisuus nousee joulukuusta 2020 lähtien.” ”Laskelmamme osoittavat, että valtaosa COVID-19-kuolemista tänä aikana koskee rokotettuja henkilöitä, kuten Terveysministeriön helmikuun alussa julkaisemasta taulukostakin ilmenee.” Tutkijat viittaavat artikkeliin, julkaistu 1.2.2021 Nakim-sivustolla hepreaksi: ”Onko osoitettavissa, että Pfizerin rokote on tänään Israelin ja maailman kohonneiden kuolleisuuslukujen pääasiallinen syy?”.

”Johtopäätöksemme on, että Pfizerin rokote on tappanut iäkkäitä ihmisiä viiden rokotusviikon aikana noin 40 kertaa enemmän kuin COVID-tauti itse olisi tappanut, ja noin 260 kertaa enemmän kuin koronatauti siitä nuorempia ikäluokkia. Otaksumme, että tavoitteena on ollut vihreän passijärjestelmän luominen ja Pfizerin myynnin edistäminen.”

Tutkijat huomauttavat, että todelliset luvut ovat luultavasti vielä paljon suuremmat, koska nämä luvut edustavat vain COVID-19-kuolemiksi määriteltyjä tapauksia lyhyeltä aikaväliltä eivätkä sisällä esimerkiksi sydänkuolemia, tulehdusreaktioita ja muita vakavia tapahtumia, joita on dokumentoituna Nakimin sivuilla ja jotka nekin edustavat vain jäävuoren huippua.

Onko viranomaisista ja poliitikoista tullut lääketehtaiden toimihenkilöitä?

Kansainvälisiä tarkkailijoita on järkyttänyt Israelin hallituksen tapa toimia, miten se ”luotti kansan terveyden Pfizerin käsiin solmimalla lääkeyrityksen kanssa salaisen sopimuksen, joka teki Israelin kansalaisista koehenkilöitä ilman heidän tietämystään ja suostumustaan.”(Vera Shava, https://healthimpactnews.com/2021/are-more-people-being-harmed-by-the-experimental-vaccine-than-from-covid-israeli-population-now-the-worlds-lab-rats-sold-out-to-pfizer/)

Kokeellista Pfizerin mRNA-rokotetta, joka on saanut FDA:lta vain hätätilaluvan, on rokotettu jo monessa maassa Suomea myöten. Yhtä kokeellista Modernan rokotetta ja nyttemmin myös AstraZeneca-Oxfordin rokotetta annetaan jo väestöille WHO:n hätätilaluvalla, Suomessakin. Kokeellinen tarkoittaa, että rokotteen turvallisuustutkimukset ovat vielä kesken eikä sitä ole vertaisarvioitu. Aiemmin lääketieteen etiikka on vaatinut, että kokeellisia lääkkeitä käytetään vain rajatuille koeryhmille juuri siksi, että ne ovat kokeellisia. Ei enää.

Kokeellisuus tarkoittaa myös, että terveysviranomaiset, poliitikot ja hallitukset eivät voi tietää, mikä on rokotteen teho ja miten turvallinen se on. THL on kehunut tekevänsä jokaisen rokotteen kohdalla tarkan hyöty/riski-arvion. Uusien koronarokotteiden kohdalla, joiden teknologia on ennen tuntematon ja tutkimustyö vielä kesken, tämä on ollut ehdottomasti mahdotonta. Silti rokotteet on ostettu ja pantu levitykseen.

Suomen asenne rokotusriskeihin on outo. Kymmenen Euroopan maata on päättänyt toistaiseksi keskeyttää AstraZeneca-Oxfordin rokotteen käytön, koska se on aiheuttanut vaarallisia verihyytymiä ja kuolemantapauksia. Nämä maat ovat Itävalta (sairaanhoitaja kuoli, toinen sai keuhkoveritulpan), Tanska (60-vuotias nainen kuoli, Tanska aikoo tutkia perinpohjin tapauksen), Norja, Islanti, Viro, Latvia, Liettua ja Luxemburg (tutkivat rokotteen verihyytymävaikutusta), Italia keskytti tietyn rokote-erän käytön (meriupseeri, 43, kuoli sydänkohtaukseen heti rokotuksen jälkeen, poliisi, 50, sairastui ja kuoli 12 päivää myöhemmin). Ruotsi keskeytti AZ-rokotteen annon, kun 400 ihmistä oli saanut rokotteen ja 100 sai haittavaikutuksia, jotka tekivät heistä töihin kyvyttömiä. Etelä-Afrikka lopetti rokotteen käytön helmikuussa matalan tehon takia, Ranska, Saksa ja Ruotsi ilmoittivat AZ-rokottteen aiheuttavan enemmän haittavaikutuksia kuin Pfizerin. Britannia jatkaa rokotteen käyttöä, vaikka hallituksen data kertoo AZ-rokotteen aiheuttaneen 43 % enemmän haittaraportteja kuin Pfizerin – näihin kuuluu 77% enemmän vakavia reaktioita ja 25 % enemmän kuolemantapauksia. Miksi Suomi ei voi keskeyttää ohjelmaansa muiden Pohjoismaiden tavoin ja odottaa edes veritukostutkimusten tuloksia?

Viimeistään AstraZenecan tapaus osoittaa empijällekin, että Suomenkaan viranomaiset eivät kanna huolta nimenomaan kansalaisten terveydestä.

Ihmisiä lähes kaikkialla Suomea myöten käytännössä pakotetaan ottamaan koronarokote.erilaisin säädöksin ja ehdoin, pelottelulla ja salailulla. Israelissa se on vihreä passi, jonka saanut pääsee kauppaan ja konserttiin, Ranskassa suunnitteilla oli jokin aika sitten rokotus ehtona julkisten bussien ja junien käytölle. Tai rokotuksen avulla voi säilyttää työpaikkansa tai saa matkustaa ulkomaille…

Mitä Suomen hallitus ja virkamiehet ovat sopineet Pfizerin kanssa? Tai Modernan ja AstraZenecan? Israelin ja Pfizerin sopimuksen mukaan Israel sai enemmän rokotteita ja maksoi niistä kaksinkertaisen hinnan EU:n hintaan verrattuna, ja Pfizer saa tiedot rokotusohjelman tuloksista.(Iltalehti 12.3.2021)

Mitkä ovat Suomen todelliset koronasta johtuvat kuolleisuusluvut? Entä koronarokotuksista johtuvat? Meilläkin hoivakodin äkilliset kuolemantapaukset rokotuksen jälkeen luetaan paikallisen ”äkillisen koronaepidemian” piikkiin.

Kun paikallinen koronaepidemia alkaa rokotuksista, korrelaatiosta vaietaan.

Uhkaillaanko myös meillä sairaaloiden ja hoivakotien työntekijöitä ja johtoa, ettei todellisia tietoja vuotaisi julkisuuteen?

Koronatartunnat ovat meilläkin lisääntyneet rokotuskampanjan alettua jouluna 2020, eivät vähentyneet.

Virkamiehen on hoidettava valtiolta saamiaan tehtäviä tuloksellisesti, tarkoituksenmukai- sesti ja oikeusturvavaatimukset täyttäen, sanotaan virkamieslaissa.

Virkamiesaseman nojalla ei perus- tai ihmisoikeuksia voida rajoittaa.

Viranomaisella on myös tiedonantovelvollisuus.

Jokainen, joka ottaa kokeellisen koronarokotteen, on koehenkilö.

On lain ja ihmisoikeuksien rikkomista, jos koehenkilölle ei ennen rokottamista kerrota kokeen luonteesta ja riskeistä, joita kokeeseen osallistuminen merkitsee hänen terveydelleen.

Tietojen salailu, sensuuri ja pelottelu ovat perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamista.

Koronapandemian aikana ne ovat johtaneet suuriin inhimillisiin kärsimyksiin, sairastumisiin ja kuolemantapauksiin sekä valtaviin aineellisiin tappioihin.

Rokoteteollisuus ja siihen sijoittaneet sen sijaan ovat rikastuneet.

Hallitukset ovat valinneet rokoteteollisuuden tukemisen suunnattomilla tulonsiirroilla, kaikista riskeistä huolimatta. Vaikka virkamies on valtion työntekijä, hänelle jää kuitenkin ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisen vaatimus.

Koronarokotteessa saattaa tikittää aikapommi

TIEDEMIEHET VAROITTAVAT ADE-REAKTIOSTA

Children´s Health Defense, 11.2.2021

Rob Verkerk, Ph.D.

Suomennos Elina Hytönen

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, että koronaviruksilla on taipumus aiheuttaa ADE-ilmiö, myös silloin kun tilanteeseen liittyy rokotus. Tämä on tunnistettu koronavirusrokotteille tyypilliseksi turvallisuusongelmaksi: joillakin ihmisillä rokote tehostaa koronaviruksen kykyä tunkeutua soluihin ja aiheuttaa tauti. Elimistön paradoksaalinen reaktio johtuu immuunipuolustuksen yliherkistymisestä rokotteelle. Aiemmat koronarokotekokeet kissoilla, freteillä ja hiirillä päättyivät koe-eläinten kuolemaan, kun eläimet kohtasivat luonnollisen viruksen. (https://doi.org./10.1371/journal.pone.0035421) Siksi rokotteiden kehittelystä luovuttiin – kunnes tuli vuosi 2019.

Alla tri Rob Verkerk, kansainvälisesti tunnettu terveysalan ja ympäristökysymysten spesialisti, kertoo uusimmista ADE-tutkimuksista. Ne sisältävät kaikki varoituksen: COVID-19-rokotteiden turvallisuustutkimukset ovat ADE-ilmiön osalta tekemättä, eikä rokotteita pitäisi antaa yleisölle ennen kuin tämän vaikean tilan syntymekanismit on täysin selvitetty.

Tutkimukset osoittavat, että COVID-rokotteet voivat laukaista joissakin ihmisissä immuunipuolustuksen ylivirittymisen ADE (antibody-dependent enhancement). Se on tila johon rokotettu saattaa joutua, kun hän rokotuksen jälkeen altistuu uudestaan luonnolliselle virukselle. Silloin hänelle voi kehittyä voimakkaampia, vakavampia oireita kuin jos häntä ei olisi rokotettu.

Viime vuoden kesäkuussa terveysopin professori Adam MacNeil, Brock University, Kanada ja hänen Ph.D.-oppilaansa Jeremia Coish varoittivat vaaroista, jotka liittyvät mahdollisuuteen, että koronarokotteet käynnistävät taudin pahenemisen ADE-reaktion kautta. ADE = vasta-aineriippuvainen immuunipuolustuksen ylivirittyminen, missä rokotetun immuunivaste kaikkien odotusten vastaisesti tekeekin ihmisen alttiimmaksi – ei vähemmän alttiiksi – sairastumiselle, kun hän kohtaa viruksen uudestaan. Covid-19-tautia vastaan rokotetulle tällainen vaarallinen virus voi olla joku koronavirus, dengue- tai jopa influenssavirus.

Artikkelissa, jonka nimi on kuvaavasti ”Paistinpannulta suoraan tuleen? ADE on vaara COVID-19:n yhteydessä” (Microbes and Infection -lehti), MacNeil ja Coish toteavat, että ADE on tunnetusti riski, joka liittyy koronavirusinfektioihin ja denguekuumeeseenkin (julkaistu online 24.6.2020; doi:10.1016/j.micinf.2020.06.006).

Edettävä varovasti

Elokuussa 2020 virustautien epidemiologi Leah Katzelnick, Ph.D., dengue- ja zika-tautien spesialisti, esitti äkkisilmäyksellä katsottuna päinvastaisen näkemyksen. Katzelnick työskentelee National Institute for Allergy and Infectious Diseases -laitoksella (NIAID) tri Tony Faucin alaisuudessa. Artikkelissa, jonka toinen kirjoittaja on Scott Halstead, sanotaan, ettei ADE:ssa ole mitään pelättävää. Kirjoittajat esittävät, että SARS-CoV-2-viruksen – joka aiheuttaa COVID-19-taudin – ja muiden koronavirusten välillä on suuria eroavaisuuksia, ja juuri nämä muut koronavirukset ovat olleet ADE:n aiheuttajia. COVID-19-taudin yhteydessä ADE olisi hyvin epätodennäköinen.

He perustelevat väitettään klassisilla, luontaisilla ADE-tapauksilla, etenkin kissojen tarttuvalla peritoniitilla, jonka aiheuttaja on koronavirus, sekä RSV-viruksella (respiratory syncytial virus), denguella ja SARS:illa ja osoittavat huomattavia eroja näiden sairauksien patologiassa, epidemiologiassa ja niihin liittyvässä immuunivasteessa – verrattuna SARS-CoV-2-infektioon ja COVID:iin.

Halsteadin ja Katzelnickin paperin huolellinen lukija huomaa, että vaikka kirjoittajat pitävät ADE-riskiä melko vähäisenä, he tunnistavat selvästi rokotteen aiheuttaman yliherkkyystilan (VAH = vaccine hypersensitivity). Se on samankaltainen immunologinen hyper-reaktio kuin ADE ja todettiin ensi kerran 1960-luvun loppupuolella, kun lapset sairastuivat epätyypilliseen tuhkarokkoon tuhkarokkorokotuksen jälkeen. (julk.12.8.2020; https://doi.org/10.1093/infdis/jiaa518)

Moni joka on käyttänyt tätä artikkelia ADE-riskin vähättelyyn, on ehkä vain lukenut otsikon ja tiivistelmän eikä havainnut, että Katzelnick ja Halstaed torjuvat vain luontaisen ADE:n uhkan (lyhennettynä iADE, intrinsic ADE), toisin sanoen sairauden pahenemisen kun tartunta saadaan uudestaan, eikä tilanteeseen liity rokote.

Hän ei ole myöskään ehkä lukenut artikkelin viimeisen lauseen painokasta ohjetta: ”Ottaen huomioon COVID-19:n ongelmakirjon laajuuden ja tilanteen, jossa vielä ei ole tehokasta rokotetta, maailmanlaajuiset tutkimusresurssit pitäisi suunnata VAH:in (eli rokotteen aiheuttaman yliherkkyysreaktion) syntymekanismien selvittämiseen.

Tätä ohjetta ei ole juurikaan noudatettu, ellei siksi katsota sitä että tuhannet vapaaehtoiset ovat käyneet läpi 3. vaiheen kokeet, eikä näkyviin ole tullut voimakkaampien reaktioiden piikkejä rokotteen saaneiden keskuudessa verrattuna placeboryhmään.

Heinäkuussa 2020 Herbert Virgin, Ann Arvin ja kollegat julkaisivat artikkelin Nature-lehdessä, joka on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista julkaisuista. He esittivät hyvin samanlaisen varoituksen. Kirjoittajat käsittelivät niitä suuria vaikeuksia, joita ADE:n ja VAH:in esiintyvyyden tunnistamiseen liittyy. ”On olennaista, että tehdään huolellisia turvallisuusanalyysejä, kun ihmisille annettavat COVID-19 -rokotteet etenevät kohti käyttöä.” (julk. 13.7.2020; A Perspective on potential antibody-dependent enhancement of SARS-CoV-2; https://doi.org/10.1038/s1586-020-2538-8)

Läpinäkyvyys on avain

Tämä edellyttää täydellistä, valvontaan liittyvän datan läpinäkyvyyttä. Muuten ei ole mahdollista verrata toisiinsa rokotusten jälkeisiä infektioita ja uudelleen infektoitumisia sekä toisaalta vakavia reaktioita, jotka seuraavat infektioita tai rokotuksia. Se vaatii myös aikaa – paljon enemmän aikaa kuin meillä tähän asti on ollut.

Tällä hetkellä saamme dataa VAERS:ilta (Vaccine Adverse Event Reporting System) Yhdysvalloista ja MHRA:lta (Medicines and Healthcare products Regulatory Agency) Britanniasta, eikä kumpikaan kerro mitään ADE- tai VAH-riskistä. Itse asiassa ehtii tapahtua suuri joukko uudelleen infektoitumisia, ennen kuin voimme sanoa mitään varmaa suuntaan tai toiseen. Ja pystymmekö löytämään aidot ADE- tai VAH-tapaukset, vai pystyvätkö viranomaiset pitämään kaiken piilossa vain jättämällä kertomatta niistä, koska moni reaktio tulee huomattavan pitkällä viiveellä rokotuksen jälkeen?

Timothy Cardozo New Yorkin yliopistosta ja Ronald Veazy Tulanen yliopistosta menivät astetta pitemmälle artikkelissa, joka julkaistiin Journal of Clinical Practice -lehdessä 28.10. 2020. (doi:10.1111/ijcp.13795) Tällöin COVID-rokotteiden kärkijoukon 3.vaiheen kliiniset kokeet olivat täydessä käynnissä. Kirjoittajat totesivat, että rokotevälitteiseen ADE:hen (eli VAH:iin) liittyvät riskit olivat enemmän kuin teoreettiset ja sanoivat myös, että riskit saattavat kasvaa entisestään tiettyjen koronavirusmutaatioiden kohdalla.

SARS-CoV-2-virusta käsitellessään he osoittavat, miten aivan minimaalisen pienet muutokset esimerkiksi viruksen piikkiproteiinin hahmossa, sekä ennen isäntäsoluun kiinnittymistä että sen jälkeen, saattavat ACE 2 -reseptorien kautta vaikuttaa rokotettavaan henkilöön. On kasvavaa näyttöä, että jotkut virusmuunnokset osaavat useita kuukausia myöhemmin väistää immuunivasteen, joka on ohjattu suojaamaan alkuperäisiltä Wuhanin virusvarianteilta, ja tämä on syy vielä suurempaan huoleen. Kolmosvaiheen kokeet eivät anna perustetta tämän riskin sivuuttamiselle.

Cardozo ja Veazy viittaavat myös epäkohtaan, josta olemme kauan olleet huolissamme. Se liittyy faktaan, että koehenkilöitä – puhumattakaan tavallisista kansalaisista, jotka nyt jonottavat COVID-rokotuksiin – ei informoida mahdollisista riskeistä eikä myöhemmin mahdollisesti tulevista ADE/VAH-reaktioista.

Entä rokotetut, jotka sairastuvat useita kuukausia rokotuksen jälkeen ja potevat monien hengitystiesairauksien (COVID mukaan lukien) klassisia oireita, kuten kuumetta, vilunväristyksiä, yskää, hengitysvaikeuksia, päänsärkyä, väsymystä jne.? Onko heillä tietoa, että oireet saattavat liittyä immuunivasteen kiihdyttämään koronatautiin, jonka heille on välittänyt kuukausia sitten annettu rokotus, asia joka ei heille johtunut mieleen, koska he luulivat että rokote suojaisi heitä koronataudilta?

Tämän jälkeen Cardozo ja Veazy näyttävät, miten vapaaehtoisille koehenkilöille osoitettu, tietoon perustuvan suostumuksen lomake ei täytä tältä lomakkeelta vaadittuja eettisia standardeja. ADE on mainittu, mutta se on yleensä sijoitettu mahdollisten riskien häntäpäähän, eikä maallikkoyleisö todennäköisesti ymmärrä, mitä nimike pitää sisällään ja miten se tunnistetaan.

Rokotteen valmistajat ovat saaneet rastin ruutuun ja tunteen, että he ovat onnistuneesti selvittäneet hankalan ADE/VAH-riskin, eikä asiasta ole enää keskusteltu. Valtaosalla massarokotuksiin osallistuvista ei ole riskistä aavistustakaan – koska heille ei ole siitä kerrottu.

Voiko ADE olla tikittävä aikapommi?

Jos tietoon perustuvan suostumuksen prosessiin liittyy tietojen salailua, onko se yksinomaan lääketieteen etiikan rikkomista, vai rikkooko se myös lakia? Käsityksemme mukaan tämä on täysin mahdollista, ja jos asiasta kertyy enemmän näyttöä, siihen on puututtava oikeusteitse.

Tällä hetkellä ei ole näkyvissä merkittävää ADE/VAH-signaalia (se ei vielä näy merkittävästi tilastoissa), mutta on vielä liian aikaista sanoa, ja moni tapaus on voinut jäädä tunnistamatta.

Onko mahdollista, että jotkut ”pitkää COVID:ia” sairastavat potevatkin ADE:a? Tämä on mahdollisuus, jota olemme pohtineet. Pitkää COVID:ia sairastavat eivät tyypillisesti anna positiivista nenänielun koronatestitulosta. Mutta syvissä systeemisissä infektioissa virukset eivät välttämättä lisäänny limakalvoilla, sen sijaan infektio voi tulla systeemiseksi tietyissä kudoksissa (kuten varhaisten rokotekokeiden frettien maksassa ja hiirien keuhkoissa, suom. huom.) ja käynnistää siellä yliherkkyysreaktion ADE. Tätä mahdollisuutta ei voi unohtaa.

Voiko ongelma kärjistyä SARS-CoV-2-viruksen uusien muunnosten mukana? Kyllä, kuten edellä on kerrottu.

Toinen koronarokotteiden vaara ovat autoimmuunisairaudet, joita tunnetaan nykyään yli sata. Se vaatii oman erillisen selityksensä (suomentaja).

Mitä voit tehdä:

  1. Jokaisen, joka päättää ottaa rokotteen, tulisi hankkia tietoa ADE- ja VAH-riskistä. Siinä rokotuksen ja oireiden ilmaantumisen välillä voi olla huomattavan pitkä aika. Oireet voivat olla vakavampia kuin ne, jotka saisit ilman rokotetta.
  2. Kerro tästä riskistä tuntemillesi ihmisille, jotka harkitsevat COVID-rokotteen ottamista.Lue ja jaa artikkelimme ”Tietoon perustuva suostumus – kunnioitetaanko tätä perusoikeutta?” (Informed consent – is this fundamental right being respected?, Alliance for Natural Health International, 27.1.2021; https://www.anhinternational.org/news/informed-consent-is-this-fundamental-right-being-respected/ (Artikkeli sisältää myös Pfizerin. Modernan ja AstraZenecan rokotteiden pakkausselosteet – siis valmistajan antamaa infoa sisällöstä.)

COVID-19: KORONAROKOTE TULI

Elina Hytönen

27.1.2021

COVID-19: KORONAROKOTE TULI

Pfizer-BioNTechin koronarokote rantautui Suomeen 27.12.2020. Rokotukset alkoivat saman tien terveydenhuollon ammattilaisista ja laajenivat tammikuussa 2021 hoivapalvelujen vanhuksiin.

Rokote sai Amerikan Ruoka- ja lääkevirastolta FDA hätätilarokotteen myyntiluvan 11.12.20.

FDA korostaa itse vahvasti, että rokotetta EI OLE VIELÄ HYVÄKSYTTY, vaan se on saanut nopeutetusti luvan hätätilannetta varten. Nopeutettu lupakäytäntö merkitsee myös, että rokote ei ole käynyt läpi vertaistarkistuksen prosessia. Se on yhä kokeellinen, eli nyt sen kliiniset tutkimukset jatkuvat yleisinä rokotuksina maapallon eri mantereilla.

Ensimmäiset pistokset Yhdysvalloissa annettiin heti päätöstä seuraavana maanantaina 14.12. 2020 terveydenhuoltohenkilöille. Britannia ja Kanada antoivat vastaavat hätätilaluvat saman tien, Intia aloitti rokotukset, EU:n komissio antoi hätätilaluvan EU:n 27 maansa alueella 21.12. EU:kin suosittaa Pfizerin rokotetta. Se antoi rokotteelle kaupallisen nimen Comirnaty.

Rokotteen merkityksestä rokotettaville tiedetään äärimmäisen vähän. Tässä yhteenvetoa suhtautumisen linjoista.

Okei, tämä rokote on siis MRNA-tyyppiä, ensimmäinen lajissaan ihmiskunnan historiassa,

eikä sitä ole vielä koskaan ruiskutettu ihmiseen (paitsi yhtiön omissa kokeissa 2020). Kaikki aikaisemmat yritykset valmistaa koronavirusrokotetta ovat viimeisen 70 vuoden aikana epäonnistuneet. Kestää noin 10 vuotta, että rokote saadaan hyväksytyksi, ja noin 96 % rokote-ehdokkaista tulee noiden 10 vuoden aikana hylätyksi. Ja tämä MRNA-rokote on täysin valmis 8 kuukaudessa, eivätkä rokotteen valmistajat ole vastuussa kuolemantapauksista ja vaurioista…” (Jason Christoff, tietokirjailija)

Rokote on 95-prosenttisesti tehokas!” (Lääketehdas Pfizer, valmistaja)

Yleisön luottamusta rokotteisiin ei tule horjuttaa.” ”Vain rokotteet voivat pelastaa maapallon.” (Terveysviranomaiset, lääketeollisuuden värväämät tutkijat ja lääkärit)

Vihdoinkin iloisia uutisia!” (Media)

Lisäksi Vatikaani rauhoitti omantunnonherkkiä katolisia, että koronarokotteen voi ottaa,vaikka sen valmistuksessa on käytetty abortoidun sikiön soluja. (Tämä koskee muun muassa AstraZenecan rokotetta, joka myös on THL:n varauslistalla, ei Pfizeria ja Modernaa, jotka perustuvat geeniteknologiaan.) Ja tri Fauci, USA:n korkeimpia terveysvirkamiehiä ja Bill Gatesin aisapari rokotemiljardien junailussa, kertoi liittovaltion lapsille aatonaattona, että hän kävi pohjoisnavalla ja rokotti Joulupukin.

HYSTERIA JOKA TOIVOTTAVASTI MENEE PIAN OHI

SARS-CoV-19-2-viruksen aiheuttama nopeasti leviävä influenssan tyyppinen epidemia sävähdytti kymmenet rokotevalmistajat kilpaan, jossa ensimmäisinä ovat olleet maalissa Pfizerin ja Modernan rokotteet. Tosiaan, siihen meni vain 8 kuukautta. Aiemmin nopeimmin valmistunut rokote oli 4 vuodessa myyntiluvan saanut sikotautirokote, jonka FDA hyväksyi 1971. Mutta uusi koronarokote onkin eri tyyppiä, se perustuu geeniteknologiaan ja on nopeampi ja huokeampi valmistaa kuin perinteiset, sanotaan.

Tämä ei kuitenkaan selitä kokonaan uusien rokotteiden nopeaa ilmaantumista markkinoille.

Melko tavalliselta influenssalta näyttäneen COVID-19-epidemian hoito sai pian maailmalla ennennäkemättömiä muotoja. Koronavirus arvioitiin suunnattoman paljon tappavammaksi kuin se on. Media keskittyi tartuntatapausten nopeaan kasvuun eikä kertonut, että vakavat sairastumiset ja kuolleisuusluvut olivat influenssakuolleisuudenkin rinnalla matalat. Terveysviranomaiset eivät rauhoittaneet poliitikkoja ja yleisöä asiallisella tiedolla. Sosiaalinen eristäminen, liike- ja kulttuurilaitosten sulkeminen, liikkumisen rajoitukset, sitten maskit ja testit ja niiden ulottaminen yhä nuorempiin kansalaisiin enemmän tai vähemmän pakolla, elinkeinonharjoittajien toimeentulon rajoitukset, konkurssit, työttömyyden kasvu, väestön lisääntyneet psyykkiset ongelmat…eivät ole koskaan ennen tässä mittakaavassa liittyneet tartuntatautiepidemiaan, ei silloinkaan kun influenssa on aiheuttanut paljon enemmän kuolemantapauksia kuukaudessa kuin koronavirus nyt. Marraskuun lopulla 2020 koronataudin kuolleisuusprosentti oli matalan kuolleisuuden maissa – joihin Suomi on kuulunut – 0,09%.

On pakosta saanut vaikutelman, että ihmisiä on haluttu pelotella. Esimerkiksi kausi-influenssan tartunnoista ja kuolemantapauksista ei ole koskaan informoitu näin, päivittäin, vaikka tartunnat ja kuolematkin ovat ajoittain olleet meillä merkittävästi runsaammat, kuolemat yli 150 kuukaudessa (2018), koko vuodelle jaettuna. Tutkija Reetta Huttunen nostaa rinnalle julkisen terveydenhuollon hoitoon liittyvät kuolemantapaukset tietyltä kapealta saralta ( Lääkärilehti no 41, artikkeli 19.10 2020). Suomessa vuosittain hoitoon liittyvien infektioiden vuoksi kuolee 100.000:a potilasta kohti 1.500 – 5.000 henkilöä. Tästä ei uutisoida, Huttunen toteaa, vaikka luvut ovat suurempia kuin SARS-Covid-2:n aiheuttamat, etenkin pitkällä aikavälillä. Infektoivat bakteerit ovat etupäässä peräisin potilaan omalta iholta tai limakalvolta, usein katetrit ja kanyylit sitten käynnistävät tulehduksen. Antibioottiresistenssi tappaa Euroopassa noin 50.000 henkilöä vuodessa, eikä sekään ole nostanut viranomaisia ja lainsäätäjiä taisteluasemiin.

Tiedämme, että koronatautiin kuolleiden keski-ikä on Suomessa 84 vuotta, eikä joulukuuhun 2020 mennessä yksikään nuori tai lapsi ollut siihen kuollut. Italian ja Britannian vanhusten ”joukkokuolemien” yhdeksi syyksi on myöhemmin selvinnyt, että heitä siirrettiin koronasairaina joukoittain sairaaloista pois vanhainkoteihin, missä he menehtyivät, tartuttaen muita. Koronavirus oli siis monenkin kuolemassa toisssijainen syy, huono hoitoratkaisu ensisijainen.Toinen syy on ollut ja on yhä hallitusten koronakuolemien rekisteröintitapa, joka paisuttaa tilastoja: kaikki kuolemat, joissa vainaja on jossain vaiheessa saanut positiivisen COVID-testituloksen liitetään COVID-kuolemien rekisteriin, oli kuolinsyy mikä tahansa. Yli 70-vuotiaat ovat riskiryhmä, se on yleisesti tiedossa. Mutta millaiset yli 70-vuotiaat ovat kuolleet? Yleensä ne, joilla on yksi tai useampi vaikea krooninen sairaus ja/tai jotka ovat heikkokuntoisia.

”Pelkoon perustuvien julkisten terveyskampanjoiden soveltaminen väestöön on toimintaa, jonka eettiset kysymykset tarvitsevat uudelleenarviointia, ottaen huomioon vahingot, joita tällaiset strategiat voivat aiheuttaa,” kirjoittaa tri Ronald B. Brown artikkelissa Public health lessons learned from biases in coronavirus mortality overestimation. Artikkeli torjuu idean, että virallisella koronahysterialla olisi mitään tekemistä väestön hyvinvoinnin edistämisen kanssa. (Cambridge University Press: https://www.cambridge.org/core/services/aop-cambridge-core/content/view/7ACD87D8FD2237285EB667BB28DCC6E9/S1935789320002980a.pdf/public_health_lessons_learned_from_biases_in_coronavirus_mortality_overestimation.pdf)

TAPAUSLUKUJEN PAISUTTELU – rakennettu jo järjestelmään

Maailman terveysjärjestön WHO:n uuden määritelmän mukaan ”pandemia” tarkoittaa useaan maahan levinnyttä tartuntatautia, taudin ei enää tarvitse olla kuin rutto, kauhistuttava ja tappava. Koronapandemian tartuntaluvut saadaan PCR-testillä, jolla on helppo kasvattaa tilastoja, vahingossakin, koska se on altis antamaan vääriä positiivisia tuloksia. Tarvitsee vain näytteen kohdalla lisätä syklejä – eli monistusjaksoja tai suurennusjaksoja– esimerkiksi 35:stä 40:een, niin tulos on jo lähes varmasti positiivinen. Testi näyttää ”mitä vain”, jopa kauan sitten sairastetun infektion jäljen, jos suurennos on riittävä, varoittavat tutkijat. 30 on monen tutkijan mielestä suurin sykli, mitä SARS-COVID-19-infektion jäljittämiseen voi käyttää. Sekä USA:ssa että Suomessa käytetään 40 sykliä, USA:ssa jopa 50:täkin. Testin keksijä Kary Mullis on sanonut, ettei testi sovi lainkaan diagnosointiin. Joulukuussa 2020 itävaltalainen kansanedustaja osoitti testillä parlamentin istunnossa, että hänen juuri pullosta otettu cocacolansa oli saanut COVID-infektion.

Yhdysvaltojen CDC (Centers of Disease Control and Prevention) on jo vuosikymmeniä paisutellut influenssakuolemien määriä kytkemällä diagnosoituihin influenssakuolemiin keuhkokuumeeseen ja muihinkin keuhkoinfektioihin kuolleiden lukumäärät. Näin on haluttu kannustaa ihmisiä rokotusjonoihin. Huhtikuussa 2020 CDC yllättäen lakkasi rekisteröimästä influenssatapauksia, koska ne putosivat niin vähiin, ettei niitä kannattanut enää seurata. Joulukuussa 2020 tilanne oli yhä sama.(U.S. CDC, 2019-2020 U.S. Flu Season: Preliminary In-Season Burden Estimates). Tilalle CDC perusti syksyllä 2020 uuden luokitteluryhmän PIC, johon kuuluvat keuhkokuume-influenssa-covid. Näin koronaviruksen piikkiin tulevat helposti luokitelluiksi lähes kaikki mahdolliset hengitystieinfektiot ja niiden aiheuttamat kuolemantapaukset.

Kuitenkin vielä syyskuussa 2020 CDC itse julkaisi tutkimustiedon, että kaikista COVID-19:ään kytketyistä kuolemista vain 6 % oli sellaisia, joissa COVID-19 oli ainoa kuolinsyy (CDC.gov August 26, 2020). 2.9.2020 julkaistu tutkimus kertoi, että kuolleisuus koronavirustautiin oli Yhdysvalloissa 0,26 %. Alle 40-vuotiailla se oli 0,01 %, yli 60-vuotiailla 1,71 %. Vertailun vuoksi: arvioitu yleinen kausi-influenssakuolleisuus on 0,8 %. Siten ainoat, joille COVID-19-infektio on vaarallisempi kuin influenssa, ovat yli 60-vuotiaat.

Lisäkuolinsyinä CDC mainitsee samanaikaisesti podetun influenssan, keuhkokuumeen, muun hengitystieongelman, korkean verenpaineen, diabeteksen, dementian, sydänongelmat ja munuaistaudin. Listaan kuuluu kuitenkin myös 5.424 vammaa, mm. kolarista johtuvia sekä myrkytyksiä ja itsemurhia, joiden uhrit sattuivat olemaan COVID-positiivisiksi testattuja, ampumatapauksia myöten! Näen mielessäni joukon ahavoituneita 84-vuotiaita ampumassa toisiaan Coltilla ja Smith & Wessonilla…

Suomen THL twiittasi huhtikuussa 2020 sisäisessä sähköpostiliikenteessä tiedoksiannon:

Hei, seurantatiedoissa (tartuntatautirekisteri) kuolema luokitellaan COVID-kuolemaksi jos henkilö on ennen kuolemaansa testattu Covid-positiiviseksi. Varsinaista kuolinsyytä seurantajärjestelmä ei rekisteröi eikä huomioi esimerkiksi kuolintodistukseen kirjattavia diagnooseja.” (11.56 ap. – 9. huhtik. 2020 – Twitter Web App)

Amerikan CDC perustelee tätä käytäntöä sanoen, että se ”on välttämätön väestön terveydentilan seuraamiseksi, koska se antaa enemmän informaatiota sairauden tartunnan leviämisestä ja voi auttaa kuolleisuuteen liittyvien riskitekijöiden tunnistamisessa väestössä.” (Colorado Department of Public Health &Environment, 28.9.2020) Samalla kutenkin ylläpidetään järjestelmää, joka pystyy vääristämään koronaviruksen kuolleisuusluvut moninkertaisiksi. Esimerkiksi Washingtonin valtiota syytettiin kuolleisuuslukujen paisuttelusta 13 %:lla. Joulukuussa Washingtonin terveysministeriö suostuikin poistamaan tilastoistaan yli 200 väärin perustein koronakuolleeksi ilmoitettua. Uusi analyysi osoitti, että kyseenalaisia COVID-kuolemia yhä jäi tilastoihin. Esimerkkejä:

  • 64-vuotias mies, joka kuoli ” akuuttiin fentanyyli-, heroiini-, metamfetamiini- ja metadoni-yliannostukseen”
  • 69-vuotias parkinsonismia ja vaskulaaridementiaa poteva mies, joka kuoli aliravitsemukseen ja kuivumiseen kieltäydyttyään syömästä
  • 65-vuotias mies, joka kuoli ”alkoholistin maksasairauteen”
  • 73-vuotias monisairas nainen, joka kuoli kieltäydyttyään suolipaiseen hoidosta
  • 75-vuotias mies, joka kuoli ”sydämen tahdistimen infektoitumiseen”
  • 99-vuotias nainen, joka horjahti, putosi ja kuoli kurotettuaan esinettä kaapin ylähyllyltä. (Freedom Foundation analyysi, 16.12.2020)

Rekisteröintijärjestelmä ruokkii kuolleisuuslukujen paisuttelua, ja sitä ruokkii testijärjestelmä, joka ei ole luotettava: se liioittelee tartuntojen määrää. Sitä käytetään jopa oireettomien henkilöiden testaamiseen, mikä on ennenkuulumatonta.

Suuri koronakuolematilastojen paisuttaja maailmalla näyttää olevan taloudellinen: valtiot maksavat koronatukiaisia terveydenhuollolle, joka sitten kerää rahaa kuolintilastoilla. Näin aukeaa houkutus liittää COVID-tilastoihin mihin tahansa sairauteen tai vammaan kuolleet, jotka eivät ole edes käyneet testissä, ”koska hallitus käskee.”

Voimme käyttää CDC:n tietoa hyväksi. Suomessa kuoli vuoden 2020 loppuun mennessä COVID-tautiin virallisen tiedon mukaan kaikkiaan 556 henkilöä. Siitä 6 % on 33,36. Tietysti koronavirus on muiden kuolemantapausten kohdalla voinut ratkaisevasti vaikuttaa poislähtöön, mutta niin olisi ilmeisesti tehnyt influenssakin. Tänä vuonna se oli korona.

Miksi pandemiahysteriaa halutaan kaikin voimin pitää yllä?

Syy näyttää epäilyttävästi liiketaloudelliselta. Enin osa maailman hallituksista ja terveysviranomaisista on yhtäkkiä päättänyt antaa massiivisen tulonsiirron rokoteteollisuudelle ja kaiken apunsa rokotemyynnin järjestämisessä. Pieni koronavirus – jonka sukulaiset muutenkin ovat joka vuosi mukana influenssa-aallossa rhinovirusten ja A- ja B-influenssavirusten rinnalla – on nostettu kampanjan tunnukseksi. Miksi? Ja miksi juuri vuonna 2020?

Samalla uuden rokotteen tuloa on hehkutettu mediassa ja viranomaisten tiedotteissa meilläkin merkillisen voimakkaasti. Olemme jo tottuneet pelotteluun, jolla yleisöä painostetaan esimerkiksi kausi-influenssarokotteelle. Nyt pelotteluun yhdistettiin niin ylimitoitettu uuden rokotteen toiveikas odottelu, että sekin herätti epäilyjä. Vuodenvaihteessa Ylen uutiset jopa valoivat uskoa, että rokote pelastaa kevään mittaan Suomen talouden. Rokoteuskoon on yhdistynyt vaikeneminen rokotteen ongelmista ja kriittisten puheenvuorojen, artikkelien ja tutkimusten sensurointia netistä. Sekä Suomessa pikaiset tartuntalain muutoshankkeet, jotka lisäävät viranomaisen valtaa kansalaisten oikeuksien ja vapauksien rajoittamisessa. Kun kysymyksessä kuitenkin on ollut tähän asti varsin lievä, vain osaan väestöä kohdistuva, influenssankaltainen virustauti, jolla tosin on taipumus jättää oikukkaasti käyttäytyviä jälkitauteja. Nekin näyttävät enimmäkseen katoavat ajan myötä.

Meillä on siis influenssankaltainen tauti, joka ei ole edes nostanut yleistä kuolleisuutta eri maiden väestöissä, ei vaikka tilastojen paisuttelua on kaikkialla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuoden 2020 kuolleisuus kaikista syistä oli joulukuun 22 päivänä 2.835.533 (U.S.CDC, Provisional Death Counts for Coronavirus Disease 2019 (COVID-19)).Vuonna 2018 vastaava luku oli 2.839,205 (U.S.CDC Deaths and Mortality) ja vuonna 2019 2.854.838 (AP 21.12.2020). ”Noin 1.700 ihmistä kuolee vuosittain Britanniassa joka päivä”, sanoi Michael Yeadon, Pfizerin entinen tieteellinen pääneuvonantaja eräässä haastattelussa (https://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2020/coronavirus-death-count.aspx?ui=9fbd280…) – ”mutta monet näistä kuolemista väitetään nyt COVID-19:stä johtuviksi. Tilastot vääristelevät tilannetta, ja jopa väite, että kysymyksessä on pandemia, on väärä. UK:ssa koronaviruskuollut on kuka tahansa joka kuolee mistä syystä tahansa 28 päivän sisällä positiivisesta COVID-19-testistä.” Tästä huolimatta Britanniassakaan ei ole koronataudista johtuvaa ”ylimääräistä kuolleisuutta”. ”On mahdotonta, että maassa riehuisi tappava pandemia ilman että se aiheuttaisi ylimääräisen nousun kuolleisuudessa.”

Ihmiset jakautuvat kaikissa maissa niihin, jotka eivät näe muuta tietä ulos pelosta, rajoituksista ja viruksen vallasta kuin rokotukset ja haluavat uskoa uuteen rokotteeseen, ja niihin jotka empivät tai kieltäytyvät harkitsemastakaan rokotteen ottamista. Empiviä ja kieltäytyviä on enemmän kuin kai milloinkaan ennen rokotusten historiassa. Jouluna 2020 heitä oli Yhdysvalloissa lähes 60% vastaajista (Zogby Poll, 24.12.2020) ja 40-60 % terveydenhuollon ammattilaisista kautta maan (Health Impact News, 26.12.2020), Suomessa noin 60 %. Israelissa 50-75 %, Ranskassa 60 % kansalaisista oli haluton ottamaan rokotteen (Vaccine Impact, 15.12.20). Erityisesti rokotteen lyhyt valmistusaika on herättänyt huolestusta, lääkäreissä ja sairaanhoitajissa myös autoimmuunisairauksien ja muiden vakavien haittojen vaara sekä rokotevalmistajien saama suoja vahingonkorvausvaatimuksilta.

Tämä on saanut rokoteteollisuuden ja viranomaiset ponnisteluihin rokotushalukkuuden lisäämiseksi. Yliopistoja on värvätty tutkimaan propagandan psykologisia painopisteitä. Yale Universityn tutkimus esittelee 11 tapaa vedota tunteisiin ja asenteisiin (Clinicaltrials.gov COVID-19 Vaccine Messaging, Part 1, Idetifier:NCT04460703). Harvard Business School ja Sloan School of Management julkaisivat tutkimuksen, jossa verrattiin kumpi linja vetoaa paremmin: rokotetun saama oma hyöty vai ajatus, että rokotettu suojelee perhettä ja asuinympäristöä. Suojelija-näkökohta voitti (PsyArXiv Preprints Don´t get it or don´t spread it?).

Meillä sanoman teemana on usein: Tehdään se yhdessä. Positiivinen suojelusanoma siis (prosocial framing), mikä tietysti sopii hyvin myös suojamaskien käytön kannustukseen.

Ryhmästä riippumatta, monia miljoonia, myös suomalaisia askarruttavat ainakin nämä kysymykset.

Onko rokote turvallinen?

Millaisia haittavaikutuksia se aiheuttaa?

Onko rokote tehokas?

Estääkö se sairastumasta?

Miksi se saatiin niin nopeasti valmiiksi? Voiko siihen luottaa?

Jos saan haittoja, korvaako niitä kukaan?

Ensin on kerrottava, millainen rokote tämä uusi on.

mRNA-ROKOTE

Kuten sanottu, rokote perustuu geeniteknologiaan.

Perinteisesti virustauteja vastaan valmistettu rokote sisältää heikennetyn tai tapetun viruspartikkelin ja apuaineita, jotka ruiskutetaan kudokseen. Tämän jälkeen oletetaan, että immuunijärjestelmä käynnistää puolustusprosessinsa, jonka ansiosta syntyy viruksen vasta-aineita. Jos ja kun näitä vasta-aineita rokotuksen johdosta syntyy, henkilöä pidetään vastustuskykyisenä virustaudille. Noin sadan vuoden kokemus rokotuksista on osoittanut, että elimistö ei toimi näin suoraviivaisesti, mutta tämä on teoria, josta ei haluta luopua.

mRNA-rokote toimii toiselta pohjalta (m tulee sanasta messenger, lähetti). Se sisältää synteettisen version siitä lähetti-RNA:sta, jota virus itse käyttää, kun se tuottaa infektoivaa virustaan. Lähetti-RNA sisältää siis ohjeen, ei virusta tai sen osia. Ohje kehoittaa soluja valmistamaan SARS CoV-2-viruksen pintaproteiinia, sen nk. piikkiproteiinia. Koronaviruksen piikki on se elin, jonka avulla virus kiinnittyy solun pintaan. Lähetti-RNA on upotettu rasvananopartikkeliin, ja tämä paketti tunkeutuu solun pinnan läpi ja ohjelmoi solun tuottamaan viruksen piikkipintaproteiinin joitakin molekyylejä. Elimistöön on nyt istutettu vieras, viruspohjainen geeni. Immuunijärjestelmä tunnistaa virusproteiinin vieraaksi ja käynnistää puolustuksen. Syntyy vasta-aineita.

”Yksinään piikkiproteiini ei ole haitallinen. Mutta se käynnistää immuunijärjestelmässä puolustusreaktion. Kuten Bill Gates, joka on tukenut yhtiöitä kuten Moderna ja BioNTech Gates Foundation -järjestön kautta, on asiaa kuvaillut: ’ihminen muuttaa oman kehonsa tuottavaksi yksiköksi’”. Näin kertoo Fast Company (”How Pfizer and Moderna´s Covid-19 Vaccines Work: mRNA”, 9.11.2020)

THL:n lyhyen ilmoituksen mukaan rokotteessa on lisäksi vettä, suoloja, sokeria ja rasvoja. Siinä on toki muutakin.

Sekä Pfizerin että Modernan rokotteissa on polyetyleeniglykolia PEG. Sitä ei aikaisemmin ole ollut rokotteissa, mutta kyllä monissa lääkkeissä ja mm. kosmetiikassa. PEG:n tehtävänä on stabiloida lähetti-RNA:ta suojaava rasvapallero, ettei se rappeudu. PEG on tunnettu allergisten reaktioiden aiheuttaja. Moni nainen on jo oppinut välttämään PEG:iä sisältäviä ihovoiteita. Toinen julkisuuteen tullut tekijä ovat abortoidun sikiön solut. Niitä on myös käytetty joidenkin jo myyntiin hyväksyttyjen rokotteiden valmistuksessa. Rokotteissa on myös polysorbaatti 80:tä, joka on liitetty hedelmättömyyteen, Crohnin tautiin, lihavuuteen ja anafylaksiaan.

TÄMÄ ROKOTE EI OLE TARKOITETTU ESTÄMÄÄN TARTUNTOJA

Pfizer ja Moderna ovat kumpikin ilmoittaneet, että niiden uudet RNA-rokotteet eivät tavoittele tartuntojen vähentämistä. Ne eivät estä tartuntoja, vaan lievittävät tartunnan oireita, jos se on osunut kohdalle.

Tämän on THL:kin ilmoittanut useampaan otteeseen. Mutta 14.12.20 Ylen MOT-ohjelmassa THL:n rokotusylilääkäri Hanna Nohynek selitti, että laumasuoja koronatartuntoja vastaan saadaan vain, jos rokotuskattavuus on 90 % väestöstä; ”vain siten saadaan kiertelevä virus kuriin.” Tämä on paluuta viranomaisen tuttuihin mainospuheisiin. Rokote ei valmistajan mukaan estä virusta liikkumasta tai tarttumasta. Sen tavoitteena on lievittää oireita, kuten yskää ja päänsärkyä. Rokotteen tutkimusprotokollassa ei myöskään tutkittu, voiko se estää koronatartunnan vakavan muodon.

Rokotteesta tiedetään siis vain, että sen on tarkoitus lievittää tai ehkäistä koronatartunnan lieviä muotoja. Terveysviranomaiset näyttävät silti kaikkialla lupaavan, että rokotteen ottamalla voi ehkäistä tartuntoja ja taudin vakavia muotoja, suojella itsensä lisäksi läheisiään ja ympäristöä ja jouduttaa rajoitusten purkua. Niin he lupaavat myös meillä. Niille lupauksille ei näytä olevan tieteellistä katetta.

KLIINISTEN TUTKIMUSTEN MATALAT TEHOKKUUSTAVOITTEET

Rokotteen antamasta suojasta – miten hyvin se hoitaa tutkimuksissa asetetun tehtävänsä eli lievittää koronainfektion oireita – ei ole tarkkoja tietoja. Kliinisistä tutkimuksista niitä on saatu niukasti. Ainoa Pfizerin julkaisema informaatiolähde oli – tammikuun loppuun 2021 mennessä – joulukuun 2020 lehdistötiedote, jonka yhtiö julkaisi alustavien kliinisten tutkimusten päätyttyä. Sen sanoma oli, että uusi rokote on yli 90 %:sesti tehokas. Tiedote ei tarjonnut dataa siitä, miten tulos oli saatu. Rokotteelta puuttuu myös vertaisarviointi tieteellisissä julkaisuissa ja WHO:ssa. Meillä on siis vain valmistajan lehdistötiedote. Mutta se riitti käynnistämään prosessin, jonka tuloksena rokote sai nopeasti hätätilalupansa.

William Haseltine, Harvardin lääketieteellisen yliopiston entinen professori, perehtyi Pfizerin rokotteen valmistajien tutkimusprotokollaan. Se mitä hän näki ei ollut vakuuttavaa. (Forbes, artikkeli 23.9.2020, https://articles.mercola.com/sites/articles/archives/2020/10/27/covid-vaccine-trials.aspx?cid…)

Koesuunnitelmat oli laadittu niin, että rokotteet näyttäisivät toimivan hyvin, vaikka niiden teho olisi minimaalinen. Ts. vaatimukset näytöstä olivat hyvin matalat. Normaalisti rokotteelta on odotettu, että se ehkäisee tartunnan ja infektion eli suojaa rokotettua influenssalta, tuhkarokolta, hepatiitilta jne. RNA-rokotteiden valmistajat asettivat tavoitteen helpommaksi. He vaativat rokotteelta kykyä ehkäistä lieviä oireita, niinkin lieviä kuin yskä tai päänsärky. Vakavan taudin ehkäisy ei edes ole kuulunut protokollaan. Tämä oli kokeiden ensimmäinen yllätys.

Toinen yllätys oli alustavien kliinisten (eli ihmisillä tapahtuvien) tutkimusryhmien hyvin pieni koko. Modernan interim-analyysin tulokset perustuivat 53 koehenkilön keskuudessa esiintyvään koronavirusinfektioon. Pfizerin vastaava koeryhmä oli kooltaan vain 32 henkilöä. Koe katsottiin ”menestykseksi”, jos näistä 32:sta rokotteensaajasta 7 tai harvempi sai oireita, verrattuna kontrolliryhmän 25:een oirehtijaan. Primaariryhmään otettiin 164 vapaaehtoista. Tehokkuusvaatimus oli 60 %.

Tulokseen vaikuttaa myös, mitä placeboa on käytetty. Siitä ei ole tietoa. Moderna on käyttänyt aitoa placeboa eli suolaliuosta, Pfizer tiettävästi jotain yhdistettä, jossa todennäköisesti on mukana toinen rokote. Tämä vie tutkimuksilta pohjan, etenkin se vääristää turvallisuustestien tulosta.

Entä mikä oli tutkijoiden mielestä riittävä osoitus koronavirusinfektiosta? Siinä riitti yksi positiivinen PCR-testi (!) ja yksi tai pari lievää oiretta kuten päänsärky, kuume, yskä tai lievä pahoinvointi. Hazeltinen kommentti: ”Tämä on kaikkea muuta kuin riittävää.”

”Rokotteen tutkijat itse asiassa testasivat, pystyykö rokote lievittämään tavallisia vilustumisoireita. COVID-19:n vakavien komplikaatioiden ehkäisystä ei ole kysymyskään. Näyttää siltä, että nämä lääkeyhtiöt (Pfizer, Moderna, AstraZeneca) olettavat, ettei niiden rokote tule koskaan ehkäisemään infektiota. Ne mittaavat rokotteen menestystä siltä pohjalta, mikä on oireiden ero tartunnan saaneen vertailuryhmän ja tartunnan saaneen rokotetun ryhmän välillä – ne eivät mittaa ensisijaisena tavoitteena infektiota ja toisaalta ei-infektiota,” Haseltine kirjoittaa (Forbes, 23.9.2020).

  • Tutkijat eivät myöskään kerro, montako sykliä (monistuskertaa tai suurennuskertaa) PCR-testissä käytettiin Covid-19-tartuntojen määrän laskemiseen. Jos syklejä on yli 30, kuten Suomessa (40) ja USA:ssa rutiinitesteissä (40-50), PCR-testi antaa helposti vääriä positiivisia tuloksia. Se ei tee eroa henkilöllä, jolla on joskus ollut virus ilman oireita, mutta paikalla on vielä jokin jälki viruksesta, ja henkilöllä, jolla on aktiivinen, tartuntakykyinen virusinfektio (Bitchute, 23.12.20200)
  • Ei ole informaatiota siitä, olivatko löydetyt ”tapaukset” oireellisia vai oireettomia.
  • Mikään ei kerro, kuinka kauan rokotteen suojavaikutus kestää, jos sillä tosiaan se on.
  • On arvioitu, että yhden Covid-19-tapauksen ehkäisemiseksi on rokotettava 256 henkilöä Pfizer-BioNTechin rokotteella. Modernan rokotteen vastaava luku on 167 henkilöä. (Tri Allan Cunningham, kirje BMJ:n päätoimittajalle 13.11.2020) Onko terveysviranomaisten hyöty-riski-arvio osunut kohdalleen?

Kuten sanottu, vakava sairaus ja kuolema ovat poissuljettuja kohteita näissä tutkimuksissa, sillä yhdessäkään ei ole mukana epäonnistuminen sairaalahoidon tai kuoleman ehkäisyssä kokeen menestymisen esteenä.

Terve järki tuntuisi sanovan, että ellei rokote pysty estämään tartuntaa, sairaalaan joutumista tai kuolemaa, silloin se ei pysty lopettamaan pandemiaa. Tämä taas tarkoittaa, että jokainen itsensä rokotuttava tekee sen turhaan.

Entä mahdollisen suojan kestoaika? Siitä ei ole näyttöä. Todellisen suojan näyttävät vain väestön rokotukset. Horisontissa häämöttää mahdollisuus, että rokotus annetaan vuosittain…

EI VAKUUTTAVAA NÄYTTÖÄ ETTÄ ROKOTE TOIMII VANHUKSILLA

Rokotteiden ja lääkkeiden tutkimuksissa koehenkilöiksi valitaan tavallisesti mahdollisimman terveitä, nuorehkoja aikuisia. Totta kai, he yleensä kestävät rokotteita ja lääkkeitä parhaiten, tutkimuksissakin. Siten testien ulkopuolelle jäävät kroonisesti sairaat ja vanhukset. Britannian terveysviranomaisten ja hallituksen jakama, Pfizerin COVID-rokotetta koskeva tiedote terveydenhoidon ammattilaisille (UK Department of Health and Social Care ja the Medicines & Healthcare products Regulatory Agency, 10.12.2020) kertoo, että rokotteen tehoa on testattu ”55-75-vuotiailla ja siitä vanhemmilla”, jolloin tehokkuus oli 94,7 %.

Kuinka suuri oli yli 55-vuotiaiden osuus testatuista? Sitä ei ilmoiteta, ei myöskään iäkkäimpien osuutta, vaikka koronatautiin kuolleiden keski-ikä on 84 vuotta. Kokeiden 1-tutkimuksessa iäkkäitä ei jostain syystä ollut lainkaan (ryhmän koko 60 henkilöä). Ilmeisesti Pfizerin ilmoitus rokotteen tehosta vanhusten hoidossa ei ole vakuuttanut monia, ei edes rokoteteollisuuden parissa työskenteleviä.

Tri Kelly Moore työskentelee rokoteteollisuuden puolella Immunization Action Coalition – järjestössä. ”Koska COVID-rokotteita ei ole tutkittu vanhemmissa ikäluokissa, me emme tiedä miten hyvin rokote toimii heidän kohdallaan. Tiedämme, että useimmat rokotteet eivät toimi läheskään niin hyvin heikkokuntoisella iäkkäällä kuin hyväkuntoisella vahvalla ihmisellä, vaikka he olisivat samanikäisiä,” Moore sanoo. Sitä paitsi rokotteet eivät yleensäkään toimi hyvin vanhemmissa ikäluokissa.

Vielä kerran, meillä ei ole mitään näyttöä, että Covid-rokotteet toimivat iäkkäässä ja heikkokuntoisessa väestössä.” (CNN, 21.12.2020) CNN kommentoi: ”Kun pistokset alkavat mennä (hoivakotien ja palvelutalojen asukkien) käsivarsiin, amerikkalaisten on Mooren mukaan ymmärrettävä, että voi tulla kuolemantapauksia jotka eivät välttämättä liity rokotukseen. Niitä tapahtuu, koska hoivakotien asukit ovat elämänsä päässä.” (Global Research, 21.12.2020)

Tässä on nähtävissä uudenlaista, kovennettua mielipiteenmuokkausta. Lääketeollisuus on jo saanut suurimman osan ihmisistä tottumaan ajatukseen, että lääkkeiden popsinta on normaalia, kuuluu elämään. Näin kerran dokumentin nimeltä Pillerin popsijat (Yle), jossa nuoret aikuiset söivät viittä lääkettä päivässä ja olivat mielestään terveitä. Nyt meitä ohjelmoidaan hyväksymään ajatus, että vanhuksen kuolema rokotuksen jälkeen on luonnollinen tapahtuma. Vanhuksethan kuolevat joka tapauksessa ennen pitkää. Heikko väite, että kuolemat eivät välttämättä liity rokotukseen, tulee viran puolesta, en anna sille paljon painoa. Täysin käsittämätöntä sen sijaan on, että rokotekuoleman mahdollisuus tulee eteemme näin, rokotteen kohdalla, joka on todettu hyödyttömäksi vanhuksilla.

Saamme esimerkin Pfizerin rokotteesta. Hoivakoti The Commons, Auburn, New York, 300 paikkaa, aloitti asukkien ja hoitohenkilökunnan rokotukset 22.12.2020, aivan rokotuskampanjan alkumetreillä. Viikkoa myöhemmin 29.12. alkoivat kuolemantapaukset. James T. Mulder kirjoitti 9.1.2021 syracuse.com -nettijulkaisussa, että siihen päivään mennessä kuolleita oli tullut 24 ja sairastuneita 137, kun 80 % vanhuksista eli 193 henkilöä oli rokotettu. Tämä edustaa 12,4 %:n kuolleisuustasoa ja 124-kertaista korotusta koko väestön COVID-19-kuolleisuustasoon. Hoivakodissa ei ennen rokotuksia ollut esiintynyt koronavirukseen liittyviä kuolemia, mutta laitos selitti nyt kuolemien syyksi Covid-19-tartunnat. Se jatkoi rokotuksia 12.1.2021. (https://www.syracuse.com/coronavirus/2021/01/covid-19-outbreak-at-auburn-nursing-home-infects-137-residents-kills-24.html) Hoivakoti ilmoitti myöhemmin, että kuolemat ja sairastumiset johtuivat äkkiä puhjenneesta paikallisesta epidemiasta, ei rokotuksista. Ehkä terveysviranomaisilla oli osuutensa tähän tulkintaan.

Suomessa vastaavasti espoolaisessa hoivakodissa kuoli äkkiä 5 asukasta, kaikki koronatautiin, ilmoitettiin. (IS 27.1.21.) Yle kertoi, että hoivakodin asukkaat oli rokotettu. Kyllä trendi on, että rokotekuolemat pannaan COVID-19 piikkiin. (Vanhusten rokotusohjelma käynnistyi tammikuun alussa 2021.)

Norjassa kuoli 23 yli 80-vuotiasta saatuaan Pfizerin rokotteen, kertoivat Norway Today, EUR News, Union Information Agency ja SEE News 14.1.2021. Pian luku nousi 33:een. Norjan terveysviranomaiset ovat muuttaneet iäkkäiden rokotuksia koskevia suosituksiaan. ”Jos olet hyvin heikkokuntoinen, sinun ei luultavasti pidä ottaa rokotetta,” sanoi Steinar Madsen Norjan lääkevirastosta 14.1.21. Tähän mennessä Norjassa oli rokotettu 25.000 ihmistä COVID-19:ä vastaan.

FDA:n turvallisuusarvioinnissa Pfizerin rokotteen hätätilalupaa varten ( FDA, The Vaccines and Related Biological Products Advisory Committee Briefing Document on the Pfizer-BioNTech vaccine) todetaan, että juuri yli 55-vuotiaiden ryhmässä rokotteen vakavien haittavaikutusten todennäköisyys kasvoi kymmenkertaiseksi toisen rokoteannoksen jälkeen, kun nuoremmilla vastaava nousu oli ”vain” 3,61-kertainen. Niistä enemmän alempana.

Lainaan THL:a: ”Jos ikäihmiset eivät muodosta riittävästi suojaa ”(immuunipuolustus reagoi heikosti), ”he ovat vaaravyöhykkeessä, vaikka rokote muilla toimisikin. Tämä tieto ikäspesifisestä suojatehosta tarvitaan,” sanoi rokoteylilääkäri Hanna Nohynek STT:lle 10.11.2020. Tätä tietoa meillä ei ole, tiedämme vain, että rokotteet toimivat yleensä heikommin iäkkäillä ihmisillä. Mutta vanhuksia rokotetaan jo koronavirusrokotteella, 4.1.2021 alkaen meilläkin.

TURVALLISUUSKOKEET

Pfizerin mRNA-rokotteen turvallisuutta on testattu kahdessa ryhmässä. 1-ryhmän osallistujajoukko oli 60 18-55-vuotiasta. 2-ryhmään on kuulunut noin 44.000 osallistujaa, 12-vuotiaista alkaen. Puolet osallistujista sai placebon. Noin puolet 2-ryhmästä – 21.720 henkilöä, 16-vuotiaita ja vanhempia – sai ainakin yhden annoksen rokotetta. Näistä 19.067 henkilöä seurattiin toisen rokoteannoksen saannin jälkeen kahden kuukauden ajan.

Pfizer ilmoittaa lieviä haittavaikutuksia. Pistoskohdan punoituksen ja kivun lisäksi rokotetuista 60 % koki väsymystä pistoksen jälkeen, myös koettiin päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja, vilunväristyksiä ja kuumetta, pahoinvointiakin. Oireet olivat yleensä lieviä ja katosivat muutaman päivän kuluttua.

Pfizerin kokeissa sattui myös neljä Bellin pareesi -kasvohermon halvausta, jossa puolet kasvoista valahtaa alaspäin. Niitä ei ollut placeboryhmässä. Modernan ryhmässä näitä halvauksia oli kolme, yksi placeboryhmässä. Bellin pareesi on vakava neurologinen rokotusreaktio, joka voi jäädä pysyväksi. Reaktio mainitaan pernaruttorokotteen alkuperäisessä pakkausselosteessa (the label), josta FDA sen myöhemmin poisti. Pfizerin rokotteella ei tätä pakkausselostetta vielä ole, koska se ei ole käynyt läpi virallista hyväksymisprosessia. (”Dr. Merryl Nass: Bell´s Palsy Occurred in 7 Cases with Subjects who Received a COVID mRNA vaccine – Yes it is a Vaccine Reaction,” Health Impact News, 23.12.2020; https://healthimpactnews.com/2020/dr-merryl-nass-bells-palsy-occurred-in-7-cases-with-subjects-who-received-a-covid-mrna-vaccine…)

Media on raportoinut hajatietoja Pfizer-BioNTechin, Modernan ja AstraZenecan rokotteiden kliinisten tutkimusten aikana ilmenneistä haittavaikutuksista. Syyskuussa 2020 AstraZeneca keskeytti vähäksi aikaa tutkimukset, kun brittikoehenkilö oli saanut poikittaisen selkäydintulehduksen (transverse myelitis) (AstraZeneca 12.9.2020, STAT News, 8.9.2020). Kohta New York Times kertoi toisesta samanlaisesta selkäytimen myeliitistä AstraZenecan kokeissa (NYT 19.9.2020). Lokakuussa AstraZenecan tutkimuksessa kuoli brasilialainen vapaaehtoinen koehenkilö (Reuters, 21.10.20), mutta tutkimus jatkui siitä huolimatta. Modernan tutkimuksessa ensimmäisten kahden rokoteannoksen jälkeen 80 % osallistujista sai ”systeemisiä haittavaikutuksia” (NEJM 14.7.2020 DOI: 10.1056/NEJMoa2022483). Tutkimusten edetessä suurimman rokoteannoksen saaneista 21 % (eli 3 henkilöä 14:sta) sai ”yhden tai useamman vakavan haittavaikutuksen” (tarvitsi hoitohenkilön tai sairaalan hoitoa) (Reporter.am 14.7.2020). – Pfizer on pysytellyt varsin hiljaa omista tutkimuksistaan. Yksi koehenkilö kertoi saaneensa toisen rokoteannoksen jälkeen niin kovan horkan, että katkaisi hampaansa (CNBC 4.10.2020). FDA taas kertoi kahden koehenkilön kuolleen Pfizerin tutkimuksissa (FDA:n 53-sivuinen tiedote The Vaccines and Related Biological Products Advirosy Committee Briefing Document on the Pfizer-BioNTech vaccine -komitean 10.12.20 kokousta varten; tämä koski hätätilaluvan myöntämistä rokotteelle).

Pfizer-BioNTechin rokotteen koehenkilöistä 552 oli 12 – 16-vuotiaita lapsia, mutta heistä ei ole annettu mitään dataa. Pfizer ilmoittaa, ettei rokotteen tehoa ja turvallisuutta ole vielä varmistettu alle 16-vuotiailla, mutta tuloksia on mahdollisesti tulossa keväällä 2021. Rokotetta ei ole myöskään testattu allergikoilla, immuunikompromettoiduilla (henkilöillä joiden immuunipuolustus on alentunut) eikä raskaana olevilla ja imettävillä.

Kun lääkeyritykset valmistavat lääkkeitä, turvallisuustestit saattavat kestää useita vuosia. Nyt uutta teknologiaa edustava, koko maapallon väestölle suunniteltu rokote saa myyntiluvan, tosin ”ehdollisen”, kahdessa kuukaudessa, kesken kliinisten kokeidensa. En ihmettele, että tämä ei herätä luottamusta rokotteen turvallisuuteen.

Rokote on suurempi uhka keski-ikäisille ja vanhoille kuin itse virus?

FDA:n turvallisuusarvioinnissa Pfizerin rokotteen hätätilalupaa varten (8.12.2020) todetaan, että rokotteen kakkosannoksen jälkeen vakavat haittavaikutukset lisääntyivät 10-kertaisesti iäkkäiden aikuisten tutkimusryhmässä verrattuna alle 55-vuotiaiden ryhmään, jossa lisäys oli ”vain”3,6-kertainen. Placebo-ryhmässä haittavaikutuksia oli yhtä paljon ensimmäisen ja toisen rokoteannoksen jälkeen (hekin saivat ilmeisesti jonkin rokotteen, mutta tätä ei ole ilmoitettu).

Haittavaikutuksia olivat kova väsymys, päänsärky, vilunväristykset, oksentelu, ripuli, lihas- ja nivelkivut. Huom. seuranta-aika oli lyhyt, kaksi kuukautta.

KORONAROKOTE VIRITTÄÄ MIINAN

On mahdoton sanoa, ovatko nuo ylläolevat haittavaikutukset yksinkertaisia ja ohimeneviä reaktioita vai oireita patogeenisesta vasta-aineriippuvasta immuunijärjestelmän tehostumisesta tai virittymisestä (antibody-dependent enhancement ADE), joka on korostetusti koronavirusrokotteille ominainen turvallisuusongelma. ADE:ssa rokote toimii päinvastoin kuin odotetaan, rokote tehostaakin viruksen kykyä tunkeutua soluihin ja infektoida ne. Tuloksena on, että rokotettu sairastuu vakavampaan tautiin kuin mihin olisi sairastunut ilman rokotusta. Kysymys ei siis ole immuunipuolustuksen tehostumisesta (ilmiön nimestä huolimatta: immune enhancement), vaan sairauden tehostumisesta (disease enhancement). (PNAS.org April 14, 2020 117(15)8218-8221) ”Rokotteen aiheuttama yliherkkyysreaktio SARS-COV-komponentille” on myös tutkijoiden käyttämä luonnehdinta. (PLOS ONE, Immunization with SARS Coronavirus Vaccines Leads to Pulmonary Immunopathology on Challenge with the SARS VIRUS, Chien-Te Tseng et al. 20.4.2012, https://doi.org/10.1371/journal.pone.0035421).

Tämä ongelma kohdattiin jo 50 vuotta sitten, kun koronaviruksia vastaan alettiin kehitellä rokotetta. SARS-CoV, MERS-CoV ja RSV-rokotteita ei koskaan hyväksytty käyttöön lähinnä sen vuoksi. Vuonna 2012 kiinalaiset, amerikkalaiset ja eurooppalaiset tutkijat olivat kehittäneet 30 koronarokote-ehdokasta, joista neljä lupaavinta annettiin freteille. Alussa kaikki näytti hyvältä, fretit keittivät reilun vasta-aineresponssin, mikä on edellytys myyntiluvan saamiselle. Sitten eläimet altistettiin villille virukselle, ja kaikki sairastuivat vakavasti ja kuolivat. (kts.lähde yllä)

Freteillä immuunijärjestelmän ylivirittyminen ADE ilmeni voimakkaana maksan tulehtumisena, ts. hepatiittina. Hiirikokeissa SARS-piikkiproteiini-perusteiset rokotteet aiheuttivat hiirille immuunipatologiaa keuhkoissa, kohtalokkain seurauksin. SARS-rokotteet eivät suojanneet kummassakaan kokeessa koe-eläimiä uudelta SARS-Covid-infektiolta, vaan johtivat vaikeampaan sairastumiseen ja kuolemaan.

Huonosti kävi myös RSV-viruksen kohdalla 1960-luvulla. RSV-infektio (respiratory syncytial virus) muistuttaa lievää flunssaa, mutta voi olla vakava hyvin pienille lapsille ja vanhuksillekin. Tutkimuksessa käytettiin lapsia. Alussa lapsilla oli erinomaiset vasta-ainereaktiot. Sitten heidät altistettiin villivirukselle, ja kaikki sairastuivat. Kaksi lasta 35:stä kuoli. RSV-rokote aiheutti immuunisolujen patologisen hyökkäyksen lasten keuhkoja vastaan. Rokotteesta luovuttiin.

Aikaisemmat koronavirusrokotteiden valmistusyritykset ovat aina kompastuneet tähän vaiheeseen: sekä ihmiset että eläimet ovat kehittäneet kokeissa tyydyttävästi vasta-aineita, mutta sairastuneet ja/tai kuolleet altistuessaan villivirukselle (https://vaccineimpact.com”Moderna COVID Vaccine Trial Sees 20 % ´Serious` Injury Rate as U.S. Invests Billions More on Experimental COVID Vaccines”, 21.5.2020).

Kaikki koehenkilöt Pfizerin kliinisissä tutkimuksissa olivat terveitä, eivätkä haittavaikutukset siten voi edustaa luotettavasti koko väestön mahdollisia reaktioita. Varhaisissa eläimillä tehdyissä koronavirusrokotetutkimuksissa ensimmäinen annos oli rokote, mutta toinen oli luonnollinen infektio, joka johti vakavaan vaurioon ja usein kuolemaan. Pfizerin ja Modernan ihmiskokeissa molemmat annokset olivat rokotteesta, joten vakavimpien haittavaikutusten puuttuminen ei sekään ole erityisen vakuuttavaa. FDA:n työryhmän hätätilaluparaportti huomauttaa, että Pfizerin tutkimussuunnitelma ja analyysi oli laadittu niin, että se vaikeuttaa haittavaikutusten löytymistä. Sekä Pfizer että Moderna etsivät tutkimuksissaan patogeeniseen ADE-ilmiöön liittyviä markkereita, mutta tutkivat siinä yhteydessä vain keuhkoja ja lisäksi jättivät mittaamatta interleukin-5: n (IL-5) pitoisuudet. IL-5:n on aiemmissa koronavirustutkimuksissa havaittu olevan koholla, kun patogeeninen ADE on kysymyksessä (pathogenic antibody-dependent enhancement).

Näiden Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteiden kohdalla ei siis ole tutkittu, mitä rokotetulle tapahtuu kun hän altistuu vapaana kiertelevälle koronavirukselle. Jo aiemmat rokotetutkimukset osoittivat, että patogeeninen ADE oli yleisempi vanhemmissa eläimissä. Ihmisvanhukset ovat erityisen alttiita COVID-19-taudin vakavalle muodolle, mutta on myös todisteita, että he ovat erityisen alttiita koronarokotteen aiheuttamalle ADE-reaktiolle. Alustavat tutkimusraportit maaliskuulta 2020 (medRxiv DOI:10.1101/2020.03.2020047365 (PDF)) kertoivat, että ”keski-ikäisillä ja iäkkäillä COVID-19-potilailla on paljon korkeammat vasta-aineet viruspiikkiä vastaan – mikä vuorostaan lisää tulehdusalttiutta – kuin nuoremmilla potilailla”. Tämä viittaa ADE:en.

Kun henkilö saa mRNA-rokotteen, häneen istutetaan miina.

Oletetaan, että hän selviää kahdesta rokotuskerrasta ilman erityisiä haittareaktioita. Hän kokee nyt olevansa suojattu COVID-19-tautia vastaan, vaikka suojan kestosta ei ole varmaa tietoa. Kaksi-kolme viikkoa rokotuksen jälkeen hänen solunsa ovat tuottaneet viruksen proteiineja, jolloin immuunipuolustus havaitsee ne ja alkaa kehittää immuunivastetta, muun muassa vasta-aineita. Mutta kahden, kolmen, neljän kuukauden kuluttua tai vuoden tai kahden kuluttua henkilö kohtaa uuden luonnollisen koronaviruksen tai jopa vain tavallisen flunssan ja sairastuu äkkiä kovaan tautiin. Hänessä syntyy sytokiinimyrsky, ja hän saattaa kuolla. Ihmiset eivät näe tätä yhteyttä, ja kuolema merkitään mahdollisesti koronaviruspandemian tiliin, mutta todellisuudessa se on mRNA-rokotteen aiheuttama. Ja kuolemantapaukset tulevat lisääntymään. Näin varoittaa irlantilainen professori Dolores Cahill, molekyylibiologi ja immunologi Dublinin yliopistosta, joka on kehittänyt maailmanlaajuisesti patentoituja menetelmiä autoimmuunitautien ja syövän varhaiseksi diagnosoimiseksi (https://vaccineimpact.com/2021/molecular-biologist-explains-that-sars-vaccines-make-humans-genetically-modified-organisms-gmos/print/).

Cahill selittää sytokiinimyrskyn synnyn. ”Kun mRNA-rokotteen mukana kehoon pannaan RNA-geenejä, ohitetaan kokonaan luonnollinen immuuniresponssi, jolla keho normaalisti yrittäisi estää rokotetta tunkeutumasta elimistöön. Nyt mRNA:n avulla kehon soluista tehdään koneita virusproteiinien valmistukseen. Immuunijärjestelmä havaitsee virusproteiinit ja nostaa vastareaktion. Normaalisti se hävittää virukset, niin ettei niistä jää mitään jäljelle. Mutta nyt mRNA tunkeutuu geeneihin ja alkaa ilmentää. Se stimuloi immuunivastetta kehon sisältä käsin, eikä keho pysty hoitamaan tilannetta ja hävittämään virusta, johtuen virusproteiinin lähteestä. Ihmisestä on tullut ikään kuin geneettisesti muunneltu organismi.” Sytokiinimyrsky voi jatkua pitkään, vaikka ihmisen koko eliniän.

Tutkijat ovat varoittaneet useasta vakavasta sairaudesta, joihin koronarokotteet voivat johtaa.

  • Voimakkaat paikalliset tai systeemiset tulehdukset, jotka voivat johtaa neurologisiin vaurioihin, sisäelinten toiminnan heikkenemiseen ja lakkaamiseen tai syöpään. Jotkut mRNA-rokotteet ovat ”itseään monistavia”, ne vievät kehoon viruksen monistuskoneen, joka on säädetty toimimaan pitkänkin ajan. Prosessia ei voi keskeyttää.
  • Autoimmuunisairaus. Perinteisetkin rokotteet aiheuttavat autoimmuunireaktioita, joissa keho hyökkää omia soluja vastaan. Autoimmuunireaktion vaara on rakennettu itse mRNArokotteen toimintaperiaatteeseen. Solu valmistaa mRNA-rokotteen ohjeen mukaan virusproteiinia ja työntää sen ulos solukalvon läpi. Viruspiikin tuottamisen aikaan tai sen jälkeen virusproteiinin jäänteitä jää solun pinnalle. Tappajalymfosyytit tunnistavat nämä jäänteet vieraiksi. On aivan väistämätöntä, että autoimmuunihyökkäyksiä syntyy näitä soluja vastaan. (Sucharit Bhakdi, Max Planck Insitute of Immunobiology and Epigenetics :in entinen tutkija ja Mainzin Yliopiston mikrobiologian professori, https://healthimpactnews.com/2020/german-microbiologist-and-medical-professor-issues-serious-warnings-about-a-covid-vaccine/print/) Autoimmuunisairauksia tunnetaan yli 100.

Arvion mukaan 14,7 – 23,5 miljoonaa amerikkalaista potee jotain autoimmuunisairautta (Autoimmune Registry, Estimates of Prevalence). Myös Suomessa autoimmuunisairaudet ovat lisääntyneet, lapsillakin. Jos rokote kärjistää autoimmuuniongelmia, tulos voi olla lukemattomien ihmisten kohdalla pelottava.

Tosin rokotteet pystyvät aiheuttamaan näitä ongelmia myös terveillä. Floridassa menehtyi 3.1.2021 kaksi viikkoa Pfizerin rokotteen saatuaan ”täysin terve” 56-vuotias gynekologi akuuttiin verihiutaleiden katoon (trombosytopenia), jossa immuunipuolustus erehtyy pitämään verihiutaleita vieraana elementtinä ja kehoittaa pernaa tuhoamaan ne. Pfizer luonnollisesti kiisti yhteyden, mutta akuutti trombosytopenia ITP on tunnettu rokotteiden haittavaikutus ja influenssarokotteiden kohdalla kolmanneksi yleisin Guillain-Barrén ja reuman jälkeen (autoimmuunisairauksia). ITP:n on todettu esiintyvän myös liittyen lääkkeisiin, jotka sisältävät polyetyleeniglykolia PEG. PEG:iä on sekä Pfizerin että Modernan rokotteissa. (Children´s Health Defense, johtaja Lyn Redwood, The Defender, 7.1.2021) – Huoli autoimmuunisairauksista on Texasin yliopiston lääketieteen professorin Gilbert Berdinen mukaan pääasiallinen syy, miksi useimmat lääkärit sanovat odottavansa ainakin vuoden ennen kuin harkitsevat ottavansa koronavirusrokotteen. He haluavat katsoa, miltä turvallisuustilanne sitten näyttää (artikkeli, Mises Institute 24.11.20).

Koronarokotteiden kohdalla terveysviranomaiset ovat ensi kertaa rokotteiden käyttöhistorian aikana tunnustaneet julkisesti, että rokotteet voivat ylipäätään aiheuttaa vaikeita kroonisia sairauksia. Kaikkein vähiten he ovat ennen halunneet myöntää, että ne voivat aiheuttaa autoimmuunisairauksia. Rokotteiden pitkä historia osoittaa, että autoimmuunisairaudet voivat kehittyä rokotetulle oli hänen ikänsä mikä tahansa ja rokote mikä tahansa, mutta koronarokotteiden kohdalla näillä näkymin vaaravyöhykkeessä ovat etenkin keski-ikäiset ja vanhukset.

HEDELMÄTTÖMYYDEN VAARA – THL suosittaa rokotusta

Pfizer-BioNTechin rokotetta ei ole testattu raskaana olevilla ja imettävillä.

Britannian terveysviranomaisten ja hallituksen jakamassa opasteessa rokotteen saajille (http://healthimpactnews.com/wp-content/uploads/sites/2/2020/12/Information_for_UK_recipients_on_Pfizer_BioNTech_COVID-19_vaccine.pdf) varoitetaan tiukasti raskaana olevia ja imettäviä ottamasta rokotetta. ”Jos olet raskaana tai imetät, jos ajattelet olevasi raskaana tai suunnittelet lapsensaantia, kysy lääkäriltä (tai farmaseutilta, meillä esim. sairaanhoitajalta) neuvoa ennen kuin otat rokotteen. Varovaisuuden vuoksi vältä raskaaksi tuloa ainakin 2 kuukautta rokotuksen jälkeen.” Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu pitempi ohjeistus antaa lisävaroituksen (http://healthimpactnews.com/wp-content/uploads/sites/2/2020/12/Information_for-healthcare_professionals.pdf). ”Hedelmällisessä iässä olevien naisten kohdalla olisi varmistettava, että he eivät ole raskaana…Ei tiedetä, vaikuttaako COVID-19 mRNA-rokote BNT162b2 hedelmällisyyteen.”

Tätä varoitusta ei ole potilaiden ohjeissa.

Laajemmassa ohjeessa sanotaan myös: ”Ei tiedetä, erittyykö rokote rintamaitoon. Riskiä vastasyntyneelle tai vauvaikäiselle ei voida sulkea pois. COVID-19 mRNA-rokotetta BNT162b2 ei pitäisi käyttää imetyksen aikana.”

Englannissakin lopputulos riippuu siitä, osaako nuori nainen kysellä rokottajilta rokotteeseen liittyvistä hedelmällisyysvaroituksista, ja myös siitä onko lääkäri tai hoitaja lukenut ohjeet kokonaan ja mikä on hänen asenteensa. Suomessa kaikki on rokotettavan varassa. Jos haluat tietoa, hanki se itse.

Pfizerin entinen rokotetutkimusjohtaja tri Michael Yeadon protestoi ankarasti sitä vastaan, että täysin kokeelliset rokotteet, Pfizer-BioNTechin koronavirusrokote mukaan lukien, on hyväksytty laajaan käyttöön. Hän on lähettänyt EU:n lääkevirasto EMA:lle yhdessä tri Wolfgang Wodargin kanssa kirjelmän (STAY OF ACTION:http://healthimpactnews.com/wp-content/uploads/sites/2/2020/12/Wodarg_Yeadon_EMA_Petition_Pfizer_Trial_FINAL_01DEC2020_EN_unsigned_with_Exhibits.pdf), jossa hän myös varoittaa rokotteen mahdollisista vaikutuksista hedelmällisyyteen. Hän sanoo:

”Kokeellisen Pfizerin COVID-rokotteen odotetaan käynnistävän humoraalisia vasta-aineita SARS-CoV-2-piikkiproteiineja vastaan. Synkytiini-1 on peräisin ihmisen endogeenisistä retroviruksista (HERV). (Gallaher,B., ”Response to nCoV2019 Against Backdrop of Endogenous Retroviruses”- http://virological.org/t/response-to-ncov2019-against-backdrop-of-endogenous-retroviruses/396). Se vastaa istukan kehittymisestä imettäväisissä ja ihmisessä ja on siksi välttämätön onnistuneelle raskaudelle. Synkytiini-1 esiintyy homologisessa (samankaltaisessa, vastaavassa) muodossa myös SARS-virusten piikkiproteiineissa. Ei ole indikaatioita, voivatko SARS-virusten piikkiproteiinien vasta-aineet toimia myös synkytiini-1:n vasta-aineina. Mutta jos näin kävisi, tämä estäisi myös istukan muodostumisen, mikä tekisi rokotetut naiset käytännössä hedelmättömiksi.”

Mitä todella tapahtuu?

Terveysviranomaisten asenne on lyhyesti: ei kai siitä haittaa voi olla. USA:ssa ja Britanniassa (!) viranomaiset suosittelevat, THL sanoo, että rokotteen voi antaa raskaana oleville ja imettäville.

”Vapaaehtoinen arvovalinta”, kuten määrittelee Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Mielenkiintoinen uutinen on, että Miamin yliopiston tutkijat suosittelevat miehille spermanäytteen jäädyttämistä ennen koronavirusrokotusta. Suositus on seuraus tutkimuksesta, jota yliopistossa tehdään koronavirusrokotteiden vaikutuksesta miesten hedelmällisyyteen.(https://www.local10.com/news/local/2020/12/20/study-investigates-effects-of-covid-19-vaccine-on-male-fertility/)

Vaikka Pfizerin rokotteen yhteydessä ei mainita keskenmenon tai kohtukuoleman vaaraa, nämäkin ovat olemassa. 25.1.2021 VAERS:in haittavaikutusraportti kertoi kohtukuolemasta, jossa lapsen sydämenlyönnit lakkasivat 2 päivää rokotuksen jälkeen (26.12.2020). Raskaus oli silloin kestänyt 29 viikkoa. – Rokotteiden tiedetään aiheuttavan keskenmenoja. CDC:n tutkimus vuodelta 2017 totesi, että influenssarokote aiheuttaa 7,7-kertaisen keskenmenoriskin 28 päivän sisällä rokotuksesta, erityisesti jos se sisältää H1N1-viruksen (joka oli myös sikainfluenssarokotteessa Pandemrix). Pfizerissä ei ole tätä virusta, mutta kohtukuolema korostaa tietoa, että rokotetta ei pidä antaa raskaana oleville.

MUITA VAAROJA

¤ Allergiset reaktiot: anafylaksian vaara

Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteet käyttävät ”kuljetusjärjestelmänä” nanorasvapartikkeleista muodostuvaa palleroa, jonka pinnassa on synteettinen kemikaali PEG (polyetyleeniglykoli). PEG:iä käytetään tutkimuksen mukaan yli tuhannessa tuotteessa, etenkin lääkkeissä ja kosmetiikassa. (2018, Immediate Hypersensitivity to Polyethylene Glycols and Polysorbates: More Common Than We Have Recognised”, 11.12.2020, The Defender). Rokotteissa PEG on uusi tulokas.

Vuoden 2016 tutkimus paljasti yllättävästi, että 72 %:lla ihmisistä oli veressään havaittavia ja toisinaan korkeita määriä PEG IgG-vasta-aineita, joten he ovat herkistyneitä PEG:ille. Heistä 8 %:lla anti-PEG-IgG-vasta-ainepitoisuus oli > 500ng/ml, jota pidetään erittäin korkeana. Näillä henkilöillä on suuri riski saada vakava allerginen reaktio PEG:ille (https://pubmed.ncbi.nim.nih.gov/27804292/). Sen vuoksi Britannian viranomaiset suosittelevat, ettei kenenkään, jolla on ollut allergisia reaktioita rokotteisiin, lääkkeisiin tai ruokaan, pidä ottaa mRNA-rokotetta. He suosittavat myös, että rokotuspaikoilla tulee olla elvytysvalmius. Silti rokotettavien alttiutta saada anafylaktinen shokki ei normaalisti tarkisteta ennen rokotusta. Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuksissa joulukuusta 2020 alkaen useampi henkilö sai viikon sisällä anafylaksian, mm. Alaskassa (3 tapausta, yhdellä ei allergiaa ennen rokotetta!), Illinoisissa, Bostonissa, New Yorkissa ja Englannissa. San Diegossa ilmeni yhden päivän aikana 13.1.2021 kuusi allergista reaktiota, joiden vuoksi maakunta päätti hidastaa rokotustahtia. Sittemmin allergisia reaktioita on ollut niin paljon, että CDC on tarkentanut rokotusohjeitaan siten, että mRNA-rokotteita ei anneta henkilöille, joilla on ollut vakava tai välitön (lievempi reaktio kuin vakava) allerginen reaktio jollekin mRNA-rokotteiden ainesosalle (kuten PEG:lle tai polysorbaatille) tai rokotteen ensimmäisen antokerran jälkeen. (CDC.gov.COVID-19)

Modernan kommenteista kliinisten tutkimusten aikaan käy ilmi, että sen tutkijat ja johto ovat olleet täysin tietoisia ”systeemisten haittavaikutusten” mahdollisuuksista, myös koskien PEG:iä (https://www.sec.gov/Archives/edgar/data/1682852/000119312518323562/d577473ds1.htm dokumentti s.33): ” On mahdotonta taata, etteikö meidän nanopartikkeleillamme (LNP, joissa PEG on) voi olla ei-toivottuja vaikutuksia. LNP:mme saattavat aiheuttaa, osittain tai kokonaan, yhden tai useamman seuraavista: immuunireaktiot, infuusioreaktiot, komplementtireaktiot, opsonisaatioreaktiot, vasta-ainereaktiot…tai reaktioita joidenkin nesteiden PEG:iin…Tietyt aspektit voivat aiheuttaa immuunireaktioita joko mRNA:n tai rasvan osalta tai haittavaikutuksia maksaan liittyen tai mRNA:n tai LNP:n rappeutumista, jotka kaikki voivat johtaa huomattaviin haittavaikutuksiin yhdessä tai useammassa kliinisessä kokeessamme.”

Tässä kohdin asiakirja voisi ilmaista huolestumista koehenkilöiden turvallisuudesta. Mutta ei, jakso päättyy toteamukseen: ”Mikä tahansa näistä ongelmista voisi tuottaa aineellista vahinkoa (yhtiön) taloudelliselle tilalle ja näkymille.”

Modernan tutkijoita ja terveysviranomaisia on myös huolettanut väestön anti-Peg-vasta-aineiden vaikutus rokotteen tehokkuuteen. Tilannetta on pidetty ”haasteellisena” (https://www.immunohorizons.org/content/3/7/282).

Joka tapauksessa rokotteiden valmistajat ja terveysviranomaiset huomauttavat mielellään rokotteiden valmistusta selostaessaan, ettei kliinisissä kokeissa ole havaittu turvallisuusriskejä. Samalla he jättävät mainitsematta, että kokeista suljettiin pois jokainen henkilö, jolla oli ollut vakavia allergisia reaktioita, eikä osallistujilta tarkistettu PEG-vasta-aineita.

Anafylaksia on hengenvaarallinen tila, jossa mm. verenpaine romahtaa ja hengitys salpautuu. Se vaatii pikaisen hoidon hengenmenon estämiseksi. PEG:iä sisältävä rokote voi aiheuttaa hypersensitiivisen reaktion myös henkilölle, jolla ei ole aikaisemmin ollut allergisia oireita, johtuen PEG-vasta-aineista veressä. Rokotus voi lisäksi nostaa vasta-ainepitoisuuksia niin, että seuraava altistus rokotteen tai muun lääkkeen PEG:ille aiheuttaa vakavan reaktion.

THL: ”Myös voimakkaasti allergisen henkilön voi rokottaa.” THL sentään varoittaa, että mRNA-rokotetta ei saa antaa henkilölle, joka on saanut rokotteesta anafylaksian. Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat kuitenkin aiheuttaneet tämän reaktion henkilöille, joilla ei ole ennestään allergista historiaa. Anafylaktisen reaktion mahdollisuus selviää vain veren PEG-vasta-aineiden mittauksella, eikä sekään vielä sulje vaaraa pois kokonaan.

¤ Influenssarokotus altistaa

Jo vuosia on tiedetty, että aiemmin saatu influenssarokotus näyttää lisäävän potilaan riskiä sairastua vakavampaan hengitysteiden tartuntatautiin. Näin tapahtui vuosien 2008-2009 influenssakautena, jolloin kausirokotus influenssaa vastaan lisäsi Kanadassa riskiä sairastua sikainfluenssaan kesällä 2009.

Tammikuussa 2020 Vaccine-lehdessä julkaistu tutkimus havaitsi, että ihmiset olivat alttiimpia saamaan jonkinlaisen koronavirusinfektion, jos heidät oli rokotettu influenssaa vastaan 2017-2018-influenssakauden aikana. (Vaccine January 10, 2020; 38(2):350-354) Influenssarokotteen saaneilla oli 36% suurempi alttius saada jonkinlainen koronavirustartunta kuin rokottamattomilla (tutkimus ei erikseen maininnut SARS-Cov-2-virusta, joka aiheuttaa COVID-19-sairauden) ja 51 % suurempi alttius saada metapneumovirusinfektio, jonka oireet ovat samanlaiset kuin COVID-19:lla.

Lokakuussa 2020 julkaistiin myös tutkimus, joka havaitsi yhteyden COVID-19-kuolemien ja influenssarokotuksen välillä vanhempien ikäluokkien kohdalla (PeerJ October 1, 2020). Professori Christian Wehenkel, metsägenetiikan ja biometriikan tutkija, Durangon Juarez del Estado-yliopisto, ja PeerJ:n päätoimittaja analysoivat yhdessä 39 maan tilastotietoja. Heidän odotuksensa oli, että influenssarokotus liittyisi alentuneeseen riskiin kuolla COVID-19:ään. Näin ovat terveysviranomaiset meilläkin antaneet ymmärtää: influenssarokotus suojaa koronavirustartunnalta ja -taudilta.

Mutta tutkimustulos osoittikin päinvastaista. 65-vuotiaiden ja siitä vanhempien riski kuolla COVID-19-tautiin kasvoi, jos he olivat ottaneet influenssarokotuksen. ”Uusi koko maailmaa koskeva analyysi ja Eurooppaa erikseen koskeva analyysi eivät tue aiemmin raportoitua negatiivista suhdetta COVID-19-kuolemien ja influenssarokotuksen välillä vanhemman väestön keskuudessa,” Wehenkel kirjoitti.

Toukokuussa 2020 The Gateway Pundit -online-uutissivusto totesi, että Euroopan maissa, joissa oli eniten COVID-19-kuolemantapauksia, oli myös korkea iäkkäiden influenssarokotuskattavuus eli 50 – 70%. ”Esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa”, uutistoimisto kirjoitti, ”influenssarokotuksia otettiin vähemmän, ja COVID-19-kuolleisuus oli huomattavasti matalampi.”(The Gateway Pundit December 18, 2020)

Gateway Pundit myöntää, että muitakin vaikuttavia tekijöitä voi olla. Mutta syy-yhteys saattaa kuitenkin vallita influenssarokotusten ja COVID-19-kuolemien välillä. ”Wehenkelin datan selvä korrelaatio huomioon ottaen tarvitaan pikaisesti tutkimus selvittämään, liittyykö COVID-19-kuolemien suuri lisääntyminen Itä-Euroopassa syksyllä 2020 influenssarokotusten lisääntymiseen samana syksynä noissa samoissa maissa.”

”Tämä johtaa seuraavaan tulenarkaan kysymykseen: onko kysymys ei niinkään korrelaatiosta kuin suorasta kausaatiosta, ts. patogeenisesta (immuunipuolustuksen) ylivirittymisestä? Jos syksyn 2020 data vahvistaa korrelaation, syysuhde olisi nopeasti selvitettävä.” (The Gateway Pundit, December 18, 2020) Palautan mieliin: immuunipuolustuksen ylivirittyminen ADE on tapahtuma, jossa saatu rokote ei suojaakaan ihmistä virukselta, vaan uusi altistuminen rokotteelle tai virukselle vahvistaa viruksen kykyä tunkeutua elimistöön ja infektoida solut, niin että tuloksena on vakavampi sairaus.(PNAS.org April 14,2020 117 (15) 8218-8221)

Journal of Translational Autoimmunity julkaisi tutkimuksen (2020; 3: 100051) joka vahvisti, että rokotus voi lisätä villin viruksen kohtaamiseen liittyviä riskejä sen sijaan, että suojelisi virusta vastaan. ”Patogeeninen ylivirittyminen todennäköisesti myötävaikuttaa autoimmuniteetin kautta vakavan ja kriittisen sairauden syntyyn ja kuolleisuuteen COVID-19:n yhteydessä.”

Influenssarokotus saattaa siis tehdä virussairauden ankarammaksi. Se voi tehdä muutakin. Journal of Virology julkaisi 2011 tutkimuksen, jonka mukaan useampi perättäinen kausirokotus influenssaa vastaan saattaa heikentää lasten immuunipuolustusta ja lisätä heidän alttiuttaan sairastua influenssavirustauteihin, jotka eivät sisälly rokotteeseen. Toinen satunnaistettu, placebokontrolloitu tutkimus lapsilla vuodelta 2012 osoitti, että influenssarokotukset viisinkertaistivat akuuttien hengitystieinfektioiden riskin; näiden aiheuttajina olivat erilaiset ei-influenssavirukset, koronavirukset mukaan lukien (Clinical Infectious Diseases Volume 54, Issue 12, 15 June 2012, Pages 1778-1783).

Yhdysvaltojen CDC (Centers for Disease Control and Prevention) on ilmoittanut, että positiivisiksi osoittautuvat influenssavirusnäytteet ovat koronaviruspandemian alkamisen jälkeen vähentyneet yli 20 %:n tasosta 2,3 prosenttiin. Toisin sanoen influenssa on käytännöllisesti katsoen kadonnut, tuntemattomista syistä. Mutta vaikka viranomaiset toteavat tämän, he haluavat yhä että influenssarokotus otetaan, ”erityisesti nyt”.

¤ Pysyvien geenimuutosten vaara

Immuunipuolustuksen ylivirittymisen (ADE), paikallisten ja systeemisten tulehdusten, anafylaksian, auto-reaktiivisten vasta-aineiden ja autoimmuunisairauksien stimuloinnin ja mm. syövän, verihyytymien ja edeman lisäksi immunologien sekä virusten ja genetiikan tutkijoita huolettaa myös mRNA-rokotteiden vaikutus ihmisen geeneihin.

COVID-19 mRNA -rokotteet ohjeistavat soluja valmistamaan SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinia. Rokote käyttää ohjeistamiseen prosessia, jota sanotaan transfektioksi. Se tarkoittaa geneettisen materiaalin kuten RNA:n ja DNA:n viemistä infektoivasta viruksesta tai bakterofagista (bakteereja syövästä solusta) aitotumaisiin soluihin, mikä johtaa infektioon, määrittelee Wikipedia. Samaa menetelmää käytetään, kun valmistetaan geneettisesti luotuja organismeja.

Transfektiolla voi olla väliaikaisia tai pysyviä vaikutuksia genomiin eli perimään. On epäselvää, miten COVID-19-rokotteet mahdollisesti vaikuttavat pitkällä aikavälillä ihmisen perimään.

Yksi suomalaisille tuttu, rokotteen aiheuttaman geenimuutoksen tulos on narkolepsia. Vuonna 2009 sikainfluenssarokotteena käytetty Pandemrix aiheutti narkolepsiaa etenkin Suomen, Ruotsin, Islannin ja Englannin lapsissa ja nuorissa. Kymmenen vuotta myöhemmin, 2019, tutkijat havaitsivat, että Pandemrix aiheutti narkolepsian vaikuttamalla ei-koodaavaan RNA-geeniin GDNF-AS1, joka säätelee neurotrofisen tekijän tuotantoa; tämä on proteiini jolla on tärkeä tehtävä neuronien elossapysymisessä (EbioMedicine, 2019 Feb; 40: 595-604). Jos perinteisellä rokotteella voi olla geneettisiä vaikutuksia, mRNA-rokotteiden kohdalla riskin täytyy olla vielä suurempi.

Mutageneesin eli geenimutaatioiden mahdollisuudesta on varoittanut muun muassa Saksan Paul Ehrlich Instituutti lehdessä Journal of Molecular Biology and Methods. Instituuttia huolettaa erityisesti mahdollisuus, että rokotteen synteettinen RNA vaikuttaa lisääntymiseen liittyviin geeneihin ja mutaatiot voivat siten periytyä lapsille. Internetissä kiivaasti ”faktatarkistettu” ja vastustettu tri Carrie Madej sanoo, että ”rokotevalmistajat ovat ilmoittaneet, ettei transfektio muuta meidän DNA:tamme. Tämä ei ole totta. Me käytämme tätä prosessia geneettisesti muunnellun organismin luomiseen, miksi se ei tekisi samaa ihmisessä? En ymmärrä, miksi he kiistävät sen.” (https://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2020/9/12/coronavirus-vaccine-transhumanism-aspx?cid_…) Madejin mukaan eläinkokeissa on havaittu, että rokotteissa käytetty mRNA-teknologia voi lisätä syövän ja mutageneesin riskiä.

”Transfektion määritelmässä kerrotaan, että se voi aiheuttaa solussa väliaikaisen geenimuutoksen. Arvelen, että rokotteen valmistajat satsaavat tähän. Toinen mahdollisuus on, että vaikutus on pysyvä, ja perimä ottaa sen vastaan. Muutos voi olla niin vakaa, että se alkaa monistua perimän mukana, kun tämä alkaa monistua. Tämän riskin me otamme. Se voi olla väliaikainen tai se voi olla pysyvä.”

Emme tietenkään voi tietää, aiheuttaako rokote väliaikaisia vai pysyviä geenimuutoksia ennen kuin vasta monta vuotta rokotuksen jälkeen. Tähän liittyy vielä aivan uusi näkökohta. Meihin on istutettu rokotteessa synteettinen geeni. Synteettiset geenit voidaan patentoida. Jos synteettinen RNA aiheuttaa perimässä pysyviä muutoksia, ihmisessä on patentoitavia geenejä. Mitä tämä merkitsee meille? Patenteilla on omistajat, ja heillä on omistajan oikeudet. Tulee mieleen, että nykyisellä mRNA-rokotteen geenillä, sekä Pfizerin että Modernan, on jo mahdollisesti omistaja. Esimerkiksi Yhdysvaltain hallitus on omistanut erilaisten koronavirusten patentteja 1990-luvulta lähtien (Dr. David Martin, dokumenttielokuva Plandemic, 2020).

Pitkäaikaisten geenimuutosten vaaran lisäksi me avaamme mRNA-rokotteen myötä oven nanoteknologialle, joka hälventää rajaa kehon ja ohjelmoitavan teknologian välillä. Tämän teknologian haaveena on lopulta ihmisaivojen ja tietokoneen yhteensulauttaminen, mutta välivaiheena on toteutumassa jo lusiferaasi-entsyymin käyttö – sen geenien avulla voidaan tehokkaasti viedä geenejä soluihin – tai DARPA-keksintö, joka käyttää nanoteknologiaa ja nanobotteja. Tämä on bioelektroninen inventio, jota käytetään hyväksi, kun rokotuskohta osaa ottaa kontaktia älypuhelimeen ja antaa dataa verensokerista, sydämen sykkeestä jne.

VIRANOMAISET ODOTTAVAT HAITTAVAIKUTUSTEN VYÖRYÄ?

Viranomaiset ovat olleet poikkeuksellisen varpaillaan uuden rokotteen vastaanottoa valmistellessaan. Tilanne on arkaluontoinen. Rokotteiden 3. vaiheen kliiniset kokeet ovat kesken. Mutta jo tihkuneet tiedot terveiden koehenkilöiden vakavista haitoista on saanut heidät jopa nimeämään sanan rokotehaitta uudestaan: se halutaan nyt nähdä ”myönteisenä immuuniresponssina”, todisteena että immuunipuolustus toimii.

Aikaisemmin viranomaisten ja lääkärikunnan virallinen linja on kieltänyt vakavien ”immuuniresponssien” olemassaolon. Paitsi ehkä Yhdysvalloissa, jossa toinen käsi rokottaa ja toinen käsi maksaa korvauksia rokotehaitoista ja -kuolemista, samalla virallisesti vaieten niistä. Veronmaksajien rahoja on siellä maksettu näin jo yli 4 miljardia dollaria sitten 1980-luvun lopun.

Nyt viranomaistenkaan ei ole auttanut muuta kuin myöntää itselleen, että kaksi kuukautta on tämän uutta teknologiaa edustavan rokotteen turvallisuustutkimusten kohdalla aivan liian lyhyt aika. Vaikka viranomaiset eivät koskaan myönnä lukeneensa kriittisiä rokotetutkimuksia, heilläkin on se tieto, että rokotehaittoja syntyy, lapsille ja aikuisille. Hekin tietävät, että monet vakavat rokotehaitat, kuten autoimmuunisairaudet tai syöpä, kehittyvät ilmi viikkojen tai vuosien kuluttua, esimerkiksi narkolepsia noin 2 vuoden, 1-tyypin diabetes tai autismi tyypillisesti noin 4 vuoden päästä. Vaikkeivät he edes julkisesti tunnusta, että ne voivat johtua rokotuksista.

Viranomaisten huolestuneisuus on saanut uusia muotoja. Yhdysvaltojen FDA ja CDC ovat ilmoittaneet lisänneensä haittavaikutusten seurantakapasiteettiaan uudella välineistöllä ja uudella virastolla. Britannian hallituksen Medicines & Healthcare products Regulatory Agency MHRA julisti jo lokakuussa tarjouskilvan, jossa se ilmoitti hakevansa ”erittäin kiireisesti tekoälyohjelmistoa käsittelemään odotettavissa olevaa, hyvin laajaksi paisuvaa Covid-19-rokotteen haittavaikutusten määrää”. ”Ei ole mahdollista muuntaa MHRA:n tietojärjestelmiä niin, että ne pystyisivät käsittelemään sitä määrää haittavaikutuksia, jotka Covid-19-rokote tulee aiheuttamaan. Tämä vaarantaa suoraan potilaiden hengen ja yleisön terveyden.”

(https://ted.europa.eu/udl?uri=TED:NOTICE:506291-2020:TEXT:EN:HTML.)

Britannian hallituksen ja viranomaisten ohjeistuksessa terveydenhuollon ammattilaisille 10.12.2020 varoitetaan, ettei rokotetta pidä antaa henkilölle, jolla on ollut anafylaksia (allergiasta johtuva shokkitila), jolla on akuutti kuumesairaus, veren hyytymishäiriö tai joka on immuunikompromettoitunut. Ei liioin henkilölle, jolla on ollut vakavia allergisia reaktioita rokotteille, lääkkeille tai ravinnolle. ”Rokote tulisi antaa tiloissa, joissa on elvytysvalmiudet.”

Onko uusi tilanne pakottanut viranomaiset ottamaan askeleen kohti rokotevaurioiden olemassaolon tunnustamista? Kohti uudenlaista riskin ja hyödyn arviointikulttuuria? Kohti realistisempaa terveydenhoitokäsitystä?

KORONAROKOTUSTEN ALUSTAVAA HAITTASATOA

Ei ehkä sentään. Jotkut maat julkaisevat avoimemmin koronarokotusten haittoja, myös kuolemantapauksia, kuten Norja, toiset eivät juuri mitään, kuten Suomi.

Tammikuun puolivälissä 2021, vajaa kuukausi rokotusten alkamisen jälkeen, Norja kertoi 29 yli 75-vuotiaan kuolleen kohta Pfizerin rokotteen saatuaan (Norjan lääkevirasto, www.bloomberg.com/news/articles/2021-01-16/norway-vaccine-fatalities-among-…). Norjan tutkimuksissa 13 tutkittua kuolemaa ”liittyi suoraan rokotukseen”, loput olivat vielä tutkimatta. Kaikilla vanhuksilla oli ”vakavia perussairauksia”. ”Useimmat ovat kokeneet rokotteen odotettuja haittavaikutuksia, kuten pahoinvointi ja oksennus, kuume, paikallisia reaktioita rokotuskohdassa ja podetun perussairauden paheneminen.”

Pfizer ja BioNTech tutkivat tapauksia Norjan viranomaisten kanssa. Pfizerin mukaan ”tapausten määrä ei toistaiseksi ole hälyttävä, se on odotusten mukainen.”Norja on arvellut, että COVID19-rokotteet voivat olla liian suuri riski hyvin vanhoilla ja sairaille…juuri sille ryhmälle, jolle ´tieteen´ mielestä koronavirus on vaarallisin. ” Norjan Kansanterveyden laitos totesi Bloombergille 18.1.2021, kun kuolintapauksia oli 33: ”Niille, joiden jäljellä oleva elinikä on jo hyvin lyhyt, rokotteen hyöty saattaa olla marginaalinen tai olematon.”

British Medical Journal ja muut uutiskanavat raportoivat tammikuun 2021 toisella viikolla, että Saksan Paul Ehrlich -instituutti tutkii 10:tä kuolemantapausta, jotka sattuivat 79-93-vuotiailla kohta Pfizerin rokotteen saamisen jälkeen. Aikaväli oli joitakin tunteja – 4 päivää. Kaikki olivat monisairaita. Tietoon oli tullut myös 325 haittavaikutusta, joista 51 oli vakavaa. ”Vakava” haittavaikutus vaatii lääkärin tai sairaalan hoitoa tai aiheuttaa pysyvän vaurion. Mukana oli 6 anafylaktista shokkia. 18.1.2021 mennessä Saksassa oli rokotettu 842.000 ihmistä.

Ruotsin lääkeainevirasto ilmoitti Nya Dagbladetin mukaan (13.1.2021) koronarokotteen haittavaikutuksia 96, mukana anafylaksioita ja akuutteja Bellin pareesi -kasvohalvauksia. Nämä haittavaikutukset tunnettiin jo ennestään ”perinteisten” rokotteiden kohdalla. Lisäksi on ilmoitettu 24 haittavaikutusta, jotka eivät ole ennestään tunnettuja tai tulleet esiin rokotetutkimuksissa. Kaikkiaan Ruotsissa oli 18.1. mennessä ilmoitettu 5 koronarokotteeseen liittyvää kuolemaa, jotka Ruotsin Lääkeviraston mielestä eivät ehkä johtuneet suoraan rokotteesta, koska ”menehtyneet olivat vanhoja ja heillä oli muukin sairaus.” Noin 80.000 ruotsalaista oli tähän mennessä rokotettu.

Gibraltarilla, joka on Englannin siirtomaa, kuoli 53 ihmistä 10 päivän aikana rokotusten aloittamisesta keskiviikkona 9.1.21. Näistä 4 kuoli heti seuraavana päivänä ja 27 ensimmäisellä viikolla rokotusten alkamisen jälkeen.(The Gibraltar Chronicle, www.chronicle.gi) Väestöstä rokotettiin 17 % 9-10.1.21. 33.200:n asukkaan Gibraltar tarjoaa pienoiskoossa mallikuvan siitä, mitä tapahtuu kun koronarokotukset tulevat maahan. Paikallinen media ja hallitus vahvistavat kuolemat, mutta syyttävät niistä COVID-19-tautia, ei rokotuksia. Kuitenkin Gibraltarilla on pandemian alusta runsaan vuoden aikana ollut vain 16 koronakuolemaa, vaikka maassa mm. käy päivittäin työntekijöitä Espanjasta. Kuolinsyiksi mainitaan keuhkokuume, septicemia, keuhkotulehdus. Gibraltarin pääministeri Fabian Picardo totesi, että ”rokotteet toivat aitoa huojennusta ja toivoa paremmasta huomisesta.” – Raportin kirjoittaja sanoo: ”Näettekö jo tässä kehittyvän kuvion? Ensin rokotetaan vanhukset, katsotaan kun he kuolevat ja syytetään siitä virusta. Sitten kehoitetaan kaikkia muita ottamaan rokote tautisuojan vuoksi.” (Brian-Admin, 24.1.2021, https:// healthimpactnews.com/2021/53-dead-in-gibraltar-in-10-days….).

Tammikuun 7. päivään mennessä Yhdysvaltain VAERS – joka ottaa vastaan rokotehaittailmoituksia yleisöltä – raportoi 66:sta kuolemantapauksesta, jotka mahdollisesti liittyvät koronarokotuksiin. 18.1.21 mennessä ei ollut tullut tietoa, että viranomaiset olisivat alkaneet tutkia 24 vanhuksen kuolemaa vajaat kaksi viikkoa rokotuksen jälkeen The Commons-hoivakodissa Auburnissa, N.Y., kun 193 hoivakodin asukasta oli rokotettu. Hoivakodin mukaan kuolemat johtuivat hoivakodissa puhjenneesta”koronaepidemiasta”, vaikka koko maakunnassa ei siihen mennessä ollut hoivakodeissa ainuttakaan koronakuolemaa. Siis sama selitys, jonka avulla rokotekuolemat muuallakin saadaan katoamaan epidemian suureen syliin.

¤ Kuolemien lisäksi 7.1.21 mennessä VAERS:ille oli ilmoitettu 96 hengenvaarallista haittavaikutusta COVID-19-rokotuksen jälkeen, 24 pysyvää vammautumista, 225 sairaalahoitoon joutumista ja 1.388 tehohoidon tarvetta (Pfizer ja Moderna). (ANI News, 18.1.2021)

¤ Jo joulukuun 18. päivänä 2020 CDC kertoi, että 3.150 rokotettua oli saanut ”yhden tai useamman terveysvahingon”, jolloin he ”eivät suoriutuneet normaaleista päivätoimista, eivät pystyneet työntekoon, tarvitsivat lääkärin tai muun terveysammattilaisen hoitoa”. Silloin oli 112,807 amerikkalaista rokotettu (CDC.gov Anaphylaxis following mRNA COVID-19 vaccine receipt (PDF)). ”Tämä on 2,79 % rokotetuista. Jos kaikki 328,2 miljonaa amerikkalaista rokotetaan, voimme odottaa että 9.156.780 amerikkalaista saa rokotevaurion. Onko se todella järkevää, kun kysymyksessä on virus, jonka kohdalla keskimääräinen henkiinjäämisprosentti on 99,74?” kysyy artikkeli ”Fauci Now Says COVID-19 Vaccine May Become Mandatory” 19.1.2021 (https://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2021/01/19/covid-vaccine-may-become-mandatory…)

¤ 19.12.21 eli viiden ensimmäisen rokotuspäivän jälkeen CDC kertoi jo 5.052 :n henkilön saaneen vakavia haittavaikutuksia.

¤ Kahden viikon kausi joulukuun loppu – 13.1.2021 antoi VAERS.ille tulokseksi 7.844 haittavaikutusilmoitusta, joista 181 oli kuolemantapauksia, mukana ”ainakin yksi kohtukuolema”. Kuolleista suurin osa oli yli 75-vuotiaita. Mutta muuten ilmoitetuista haittavaikutuksista yli puolet (52 %) koski joulukuussa 2020 terveitä 17 – 44vuotiaita.

VAERS:ia ja CDC:tä on jo pitkään syytetty haittailmoitusten manipuloinnista tulosten ”siistimiseksi”. Tässä esimerkki. Joulukuun 14-23 päiviltä CDC ilmoitti saaneensa 4.393 Pfizerin rokotetta koskevaa haittailmoitusta, joukossa 175 vakavaa allergista reaktiota, joita CDC ilmoitti tutkivansa. Tutkimuksen jälkeen CDC hyväksyi ilmoituksista vain 21 ja hylkäsi loput 154, koska ne eivät täyttäneet Brighton Collaborationin hyvin ahtaita kriteerejä tai koska oire oli tullut ”myöhemmin kuin vuorokausi rokotuksen jälkeen” tai koska tapaus ei CDC:n mielestä ollut allerginen reaktio oireista ja merkeistä huolimatta. Näiden 21 tapauksen pohjalta CDC sitten antoi arvion, että anafylaksiaa ilmenee 11,1 tapausta miljoonaa rokoteannosta kohti. Jos kaikki 175 vakavaa allergiatapausta olisi hyväksytty, suhdeluku olisi ollut 92,4 / miljoona rokoteannosta. Tämäkin CDC:n niukka arvio on kuitenkin noin kymmenen kertaa suurempi kuin vastaava influenssarokotusten aiheuttamien anafylaksioiden määrä. (Children´s Health Defense, Big Pharma Views 14.1.2021, Tip of the Iceberg? Thousands of COVID Vaccine Injuries and 13 U.S. Deaths reported in December Alone)

On syytä muistaa, että tutkimusten mukaan rokotehaittojen ilmoitusprosentti on hyvin matala, vain 1 % kaikista.

Tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen Yhdysvaltain CDC yllättäen lopetti koronarokotusten haittavaikutusten raportoinnin.

JA MEKIN VAIKENEMME

Suomen Fimea ilmoitti 23.1.2021 saaneensa kaikkiaan 105 haittavaikutusilmoitusta. Fimea vetoaa yllättäen tietosuojalakiin. ”Ne ovat luottamuksellisia tietoja jopa meidän Fimean sisällä,” sanoo Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen. ”Ikäjakaumaa emme voi ainakaan vielä tarkemmin kertoa.”(MTV uutiset, 16.1.20021) 26.1.21 saimme tiedon 3 kuolemantapauksesta rokotuksen jälkeen. ”Rokotteet eivät olleet syynä menehtymiseen.” 27.1.21 tuli uutinen, että hoivakodissa Espoossa oli kuollut 5 asukasta COVID-19-tautiin. Ei rokotuksen jälkeen?

Viranomaisvaikeneminen on omaa tsaarinaikaista perinnettämme. Nähdäkseni ihmiset ilmoittavat rokotehaitoista tai lääkehaitoista nimenomaan siksi, että ne tulisivat tietoon. Fimean Sallinen väittää myös, että ”Norjassa ja Ruotsissa ei ole vielä pystytty osoittamaan, että tapaukset, joissa ikäihminen on menehtynyt rokotteen saannin jälkeen, olisivat selkeästi liittyneet suoraan rokotteeseen.” Norjan viranomaiset näyttävät olevan eri mieltä ja puhuvat ”suorasta liittymisestä” (katso s. 18).

Suomi ei ole vielä kansalaisvaltio niin kuin Norja ja Ruotsi. Siellä tuodaan julki sairastumiset ja kuolemat, ja sitten on viranomaisten vuoro tutkia ja selitellä. Ja tietysti peitellä minkä voivat. Mutta asiat kuitenkin tuodaan keskusteluun. Suomessa viranomaiset ja poliitikot näyttävät väheksyvän kansalaisia, noita kuuliaisia, jotka ovat heidät palkanneet ja valinneet asioita hoitamaan. Media taas on luopunut tehtävästään ”vallankäytön valvojana”; näillä sanoilla Ylen uutispäällikkö vielä vuonna 2016 kuvaili työnsä luonnetta.

Pfizerin ja Modernan mRNA-rokotteet ovat kokeellisia, ehdollisen myyntiluvan saaneita rokotteita, joiden kliiniset tutkimukset ovat kesken. Näiden rokotteiden vaikutuksia ei kukaan osaa vielä arvioida tai ennakoida. Ne on kuitenkin ostettu Suomeen verovaroilla ja niillä pyritään rokottamaan koko väestö, jos suinkin mahdollista. Viranomaisten velvollisuus on tulla ulos ja kertoa rehellisesti, mitä rokotusten yhteydessä ja niiden jälkeen tapahtuu. Kritiikin uhalla.

Helsinki aikoo ilmoittaa, että Pfizer suorittaa luvattomia ihmiskokeita”, kertoo israelnationalnews.com 18.1.2021.

”Helsingin Ihmisoikeuskomitea, jonka tehtävänä on valvoa ihmiskokeita, aikoo huomauttaa Terveysministeriölle, että valtion yhdessä Pfizerin kanssa johtama rokotusprosessi on kliininen koe, joka sen tähden olisi pitänyt hyväksyä etukäteen. Komitea voi myös päättää, että Israelin hallituksen on lakattava antamasta tietoja Pfizerille. Tri Tehila Schwartz-Altshuler: ´On valhetta väittää, että tämä ei ole koe.´”

The Times of Israelin (19.1.21) mukaan Israelista on tullut ”rokotusten koelaboratorio”. Israel on solminut Pfizerin kanssa sopimuksen, johon mm. kuuluu, että Pfizer saa käyttää varsin vapaasti rokotuskampanjan tuottamia tietoja. Israelissa jo 2 miljoonaa on saanut ensimmäisen rokotuksen ja 400.000 toisen. Lehti kertoo, että 12.400 ensimmäisen rokotuksen saanutta on sairastunut koronatautiin, ja toisen rokotuksen saaneista 69. Ensimmäisen rokotuskerran antama suoja on heikompi kuin odotettiin ja kuin Pfizer ilmoitti (52 %). Vakavien tautitapausten määrä ei ole pudonnut, ilmoittaa The Times of Israel. Se ei ihmetytä, kun vakavien tautitapausten estäminen ei edes kuulunut Pfizerin ja Modernan tutkimusprotokollaan, ne tutkivat lievien oireiden estämistä tai lievittämistä. Pfizerin ilmoittama rokotesuoja 52 % on väite, jolle ei myöskään ole pohjaa sen omissa tutkimuksissa. Ne antavat tehokkuustulokseksi vain 29 %, kun kaikki annetut numerot on laskettu (British Medical Journalin päätoimittaja Peter Doshi, BMJ January 4, 2021).

”Mikä tapahtuu Norjassa, tapahtuu todennäköisesti myös muissa maissa. Avoin ja läpinäkyvä kommunikointi on välttämätön pitkän aikavälin strategiassa,” muistuttaa Edinburghin yliopiston kansanterveyden emeritusprofessori Raj Bhopal. ”Emme myöskään saa unohtaa elintärkeitä periaatteita, joihin kuuluvat potilaan itsemääräämisoikeus ja informoitu suostumus.” (BMJ January 19, 2021, Ingrid Torjesen/Children´s Health Defense20.1.2021)

KUKA KORVAA? JOS KORVAA, EI AINAKAAN HELPOLLA

Useimpia rokotusempijöitä on myös askarruttanut, kuka korvaa koronarokotteiden väistämättä aiheuttamat sairastumiset ja vauriot.

Vastaus on valitettavasti: tuskin kukaan. Yhdysvalloissa NVICP (National Vaccine Injury Compensation Program) on vuoden 1986 jälkeen korvannut rokotusvaurioita 4,4 miljardin dollarin edestä. Se on tapahtunut hyvin nihkeästi ja vain murto-osalle anojista, johtuen ahtaista tulkintakäytännöistä. Menetelmä vaatii myös lakimiehiä ja oikeuskäsittelyjä, joihin harvalla on varaa. Esimerkiksi autismi on lasten laajojen rokotusohjelmien myötä yleistynyt nollasta 1930-luvulla Yhdysvalloissa nykyiseen suhdelukuun 1:36 poikien kohdalla. Tämä oli tilanne vuonna 2019. Lääketiede ei myönnä autismin voivan johtua rokotteista, vaikka monet tutkimukset osoittavat selvän syysuhteen. Niinpä NVICP ei ole anomuksista huolimatta koskaan myöntänyt korvausta autismista rokotehaittana.

Mutta tuli korona-aika. Yhdysvallat valmistautui uuden kokeellisen rokotteen mahdollisesti tuomaan ennennäkemättömään haittavaikutusaaltoon tiukentamalla rokotevalmistajien vahingonkorvaussuojaa entisestään. Uudistettua käytäntöä tarkastelleet ovat todenneet, että korvauksen saaminen on tehty lähes mahdottomaksi. Monen muun valtion tavoin Suomikin on tehnyt Pfizerin (ja muiden rokotevalmistajien ?) kanssa sopimuksen ja sitoutunut ottamaan korvausvastuun, ellei vahinkovakuutus riitä korvaamaan rokotevauriota. Hallitus on myöntänyt 30 miljoonaa vuodeksi 2021 tähän tarkoitukseen. Lääkevahinkolaitos selvittää ”todennäköisen syy-yhteyden”.(Yle uutiset 21.12.20).

Tähän mennessä Suomessa ei ole onnistuttu saamaan rokotevauriosta korvausta edes oikeusteitse. Poikkeuksena, ehkä ainoana, ovat muutamat narkolepsiatapaukset. Perusteena kieltävälle päätökselle on ollut etenkin se, että rokotus on Suomessa vapaaehtoista. Koronarokotuksetkin ovat vapaaehtoisia. Saa nähdä, tuleeko valtion toimintatapa todellisuudessa muuttumaan.

KORVAAVIA HOITOJA ON

Hallitukset, viranomaiset ja media todistavat yhdestä suusta länsimaissa, että tämän vaarallisen pandemian ainoa hoitokeino on rokote.

Yhdysvaltain FDA on kaiken aikaa ollut tietoinen muiden hoitokeinojen olemassaolosta. Se on itse jo vuosia sitten hyväksynyt niistä kaksi, hydroksikloriinin ja ivermektiinin. Kuitenkin liitovaltion korkeat terveysvirkamiehet, kuten Anthony Fauci, ovat tuominneet ne hyödyttömiksi, kuten myös FDA itse. Tohtori Fauci on sijoittanut rokotteisiin, etenkin Modernan rokotteeseen Bill Gatesin kanssa, Bill Gates taas moneen muuhunkin koronarokotteeseen. Rokotteiden myynnistä oli odotettavissa suuria voittoja, hydroksiklorokiinista ja ivermektiinistä ei mitään. Patentitkin olivat vanhentuneet.

Niinpä malaria- ja nivelreumalääkkeenä käytetty hydroksiklokiinistä, joka on vanha lääke, teetettiin 2020 nopeasti tutkimus, joka lääketieteellinen julkaisu painostettiin julkaisemaan. Tutkimuksen mukaan klorokiini oli hyödytön koronaviruksen torjunnassa. Kun tiedemiehet protestoivat ja osoittivat tutkimuksen vääristellyksi, lääketieteellinen lehti veti tutkimuksen takaisin ja kertoi sen olevan valheellinen. Mutta vahinko oli tehty, hydroksiklorokiini ei päässyt FDA:n hyväksymien koronalääkkeiden listalle. Koko vuoden 2020 media ja moni terveysvirkamies varoittivat hydroksiklorokiinin käytöstä. Useat lääkärit USA:ssa kertoivat hoitaneensa klinikoillaan menestyksekkäästi koronatapauksia hydroksiklorokiinin avulla, mutta sillä ei ollut merkitystä. Monet heistä on vaiennettu online-sensuurilla, jotkut ovat menettäneet työnsä, koska ovat kertoneet onnistuneista hoidoista.

Tähän mennessä hätätilaluvan saaneet koronarokotteet ovat itse asiassa laittomin perustein käytössä. Ne on valmistettu nopeutetusti, vaikka ovat ennen tuntematonta tekniikkaa, niiden kliiniset tutkimukset ovat kesken, samoin Pfizerin mukaan sen omat eläinkokeet (Moderna hyppäsi eläinkokeiden yli kokonaan!), ja ne hyväksyttiin käyttöön vastoin hätätilaluvan ehtoa. Tämän ehdon mukaan rokote/lääke voidaan hyväksyä vain, jos sille ei ole korvaavaa vaihtoehtoa. Rokotteelle oli olemassa useita vanhoja, koeteltuja, edullisia vaihtoehtoja, jotka FDA olisi voinut hyväksyä koronaepidemian hoitoon. Mutta FDA halusi raivata tien rokotteille, jotka tiesivät miljardien voittoja miljardööreille. Ja presidentti Trump uhkasi erottaa FDA:n johtajan, ellei Pfizerin rokote heti saisi hätätilalupaansa.

Intia on selvinnyt voitokkaasti koronapandemiasta hydroksiklorokiinin ja ivermectiinin avulla. Tässä Intian tarina.

Intiassa on neljä kertaa niin paljon asukkaita kuin Yhdysvalloissa, mutta koronakuolemia on alle puolet Yhdysvaltain määrästä. Vielä syyskuussa 2020 positiivisia testituloksia oli lähes 100.000, mutta joulukuun loppuun mennessä tartunnat olivat vähentyneet 75 %. Menestykseen ovat vaikuttaneet virkamiesten mielestä lockdown-politiikka, maskien käyttö, sosiaalisten kontaktien rajoittaminen ja testit, mutta erittäin keskeisesti se on tehokkaiden hoitomenetelmien ansiota.

Jo maaliskuussa 2020 Intia lisäsi hydroksiklorokiinin valtakunnalliseen hoito-ohjelmaansa ohjeella, että sitä oli ”käytettävä sairauden mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”. Sitä ei suositeltu vakavan koronataudin hoitoon sairaaloissa. Elokuussa Intian suurin valtio Uttar Pradesh (230 miljoonaa asukasta) lisäsi ivermektiinin, joka on laajakirjoinen parasiittilääke, suosituksiinsa ja jakoi lääkettä koteihin ilmaiseksi. Biharin valtio (128 miljoonaa) alkoi myös suositella ivermektiiniä. Vuoden 2020 lopulla Uttar Pradeshilla ja Biharilla oli alhaisimmat kuolleisuusluvut koko Intiassa. Uttar Pradesh otti myös ivermektiinin käyttöön, mutta etenkin ennalta ehkäisevänä lääkkeenä, ensin terveyden ammattilaisilla ja sitten henkilöillä, jotka olivat olleet kontaktissa COVID-positiivisten kanssa.

Yhdysvalloissa Frontline COVID-19 Critical Care Alliance FLCCC kampanjoi ivermektiinin saamiseksi laajaan käyttöön sekä ennaltaehkäisyssä että koronasairauden kaikkien vaiheiden hoidossa (FLCCC December 8, 2020). Järjestön johtaja, Milwaukeen St.Luke´s Aurora Medical Centerin entinen lääketieteen professori Pierre Kory kirjoittaa: ”Lukuisat kliiniset tutkimukset – mukana vertaistutkittuja satunnaistettuja kontrolloituja kokeita – ovat osoittaneet ivermektiinin suuret hyödyt ennalta ehkäisyssä, varhaisessa hoidossa ja myöhäisvaiheen sairauden hoidossa. 18 satunnaistetun kontrolloidun kokeen data, joka koski yli 2.100 potilasta…osoitti, että ivermektiini tuottaa nopeamman virusten katoamisen, nopeamman sairaalasta kotiutuksen, nopeamman kliinisen toipumisen ja 75 %:n alenemisen COVID-19-kuolleisuudessa”(FCLLL lehdistötiedote 7.1.2021).

Tutkimusten mukaan

  • Lääke estää monien virusten, myös SARS-COV-2:n ja kausi-influenssavirusten replikaation. Eräässä tutkimuksessa yksi annos ivermektiiniä tappoi 99,8 % SARS-COV-2-viruksista 48 tunnissa.
  • Se on voimakkaasti anti-inflammatorinen
  • alentaa elimistön virustaakkaa
  • suojaa elinvaurioilta
  • estää SARS-COV-2:n leviämisen otettuna ennen tai jälkeen altistumisen, jouduttaa toipumista, alentaa sairaalahoidon ja kuoleman riskiä COVID-19-potilaissa. (FLCCC Summary of Clinical Trials Evidence for Ivermectin in COVID-19 (PDF))

(Lisätietoa ivermektiinistä voi katsoa osoitteesta mercola.com, esimerkiksi artikkeli 25.1.2021)

Minusta tämä lääke näyttää paljon paremmalta pandemian hoidolta kuin koronarokote.

Sekä ivermektiiniä että hydroksiklorokiinia saa meillä apteekista, mutta ilmeisesti reseptilääkkeinä. Intiassa ja Bangladeshissa yhden ivermektiinihoitokuurin hinta on alle 2 dollaria, Suomessa hintataso on varmaan toinen.

Mutta meillä on edullinen ja ehdottoman hyödyllinen D-vitamiini, jota suositellaan joka tapauksessa myös edellä mainittujen rinnalle. D-vitamiinia tarvitaan moneen elimistön tärkeään funktioon immuunipuolustuksen lisäksi. Se on terveydelle yleisesti välttämätön ja pystyy monien tutkimusten mukaan ehkäisemään COVID-sairastumisen ja/tai lieventämään tautia, jos sen on sattunut saamaan. Myös C-vitamiinilla on tärkeä rooli vastustuskyvyn vahvistajana.

Ja muuten: 99.7 % ihmisistä toipuu COVID-tartunnasta ilman ongelmia.

v(Annals of Internal Medicine, 26.11.2020 DOI: 10.7326/M20-5352)a

Covid-19: Koronarokotteet ovat tulossa

Elina Hytönen

15.6.2020

Suuret lääkeyritykset kehittävät kiihkeästi uutta koronarokotetta, jolla ehkä kaikki maailman ihmiset voidaan rokottaa.

  • Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja miljonääri Bill Gates lupaavat koronarokotteen vuoden (2020) loppuun mennessä.
  • Kymmenet lääkefirmat kehittävät rokotetta sekä perinteiseltä että uudelta, geenitekniikkaan perustuvalta pohjalta. Toukokuussa 2020 kehitteillä oli kaikkiaan 159 rokotetta.
  • Keskeneräisistä rokotteista 20 perustuu geeniteknologiaan.
  • Niitä on vasta hyvin vähän kokeiltu ihmisiin.
  • Näiden rokotteiden suurrahoittajia ovat Bill ja Melinda Gates Foundation ja Pentagon (Yhdysvaltain sotavoimat).
  • Bill Gates on ollut huolissaan uusien geeniteknologiaan perustuvien rokotteiden pahoista haittavaikutuksista, joita eläinkokeissa on ilmennyt. Siksi hän on tukenut voimakkaasti lääkeyritysten vapauttamista koronarokotteiden haittojen korvauksista. USA vahvisti lailla tämän vastuuvapauden rokotteiden valmistajille helmikuussa 2020.
  • Rokotteiden ja lääkkeiden valmistajat saivat samalla rajattoman avoimen shekin – kaikki kulut korvataan. Rokotteille ei asetettu hintakattoa.
  • Näin poistettiin rokoteteollisuudelta viimeinenkin kannustin pyrkiä turvallisiin rokotteisiin.
  • Bill Gates on WHO:n suurin rahoittaja, nyt kun Yhdysvallat lakkasi rahoittamasta sitä.
  • Trump on luvannut armeijan tuen pakollisten rokotusten järjestämisessä. Trumpin tuntien lupaus saattaa muuttuakin.
  • Bill Gates on luvannut Nigerian eduskunnalle 10 miljoonan lahjoituksen, jos Nigeria tekee nopeasti koronarokotukset pakollisiksi. Kansalaisliike vastustaa.
  • THL:n rokotusylilääkäri Hanna Nohynek teki jo lähes lupauksen: ”Suomi sopii hyvin koronaviruksen testaamiseen – riskinä kaksi mahdollista haittavaikutusta” (Talouselämä 12.5.2020).
  • Geeniteknisten virusrokotteiden haittavaikutuksia ovat hengenvaaralliset systeemiset (koko kehon) tulehdukset, geenimutaatiot, syöpää aiheuttavien geenien aktivoituminen ja alttius veritulppiin.
  • Rokotettujen on myös – tähänastisten testien mukaan – vaarallista altistua villille koronavirukselle, jota vastaan heidät on rokotettu. Tämä tarkoittanee, että rokottamattomien mahdollisuudet selvitä koronavirustartunnasta saattavat olla paremmat kuin rokotettujen.
  • Epidemian lääketieteellinen hoito saattaa perustua väärään diagnoosiin: kysymyksessä ei ehkä olekaan keuhkokuume vaan veren patologinen hyytymistaipumus (pienet ja isommat veritulpat), joka johtuu tulehduksesta. Tätä puoltavat Italian 50 ruumiinavausta ja uusi tutkimus.

Maapallon laajuinen COVID-19-rokotuskampanja olisi rokotevalmistajien unelmien täyttymys. Kilpajuoksu kultakaivokselle on kova. Yhdysvalloissa lääketeollisuus-hallitus-puolustusvoimat muodostavat hanketta tukevan kolmikannan, Bill Gates ja puolustusvoimat ovat sen suurimpia rahoittajia.

Perinteinen rokotteiden valmistustapa on pandemiatilanteessa koettu tuskallisen hitaaksi. Tutkijat valittavat, että vasta-aineen muodostuksen ja pistovalmiin rokotteen välillä on ”huomattava viive”. Tämä hitaus rasittaa etenkin virusperäisten tautien rokotteita. Ja nyt teollisuus tarvitsee nopeutta – nopean kehittelyvaiheen ja nopean siirtymisen massatuotantoon. Nopeutta haluavat myös terveysviranomaiset, jotka sulkevat silmänsä kaikilta muilta pandemian hoitotavoilta, ja tietysti myös rokotusten suurrahoittaja ja kampanjoija Bill Gates. Ja hänen sanansa näyttää painavan.

Rokoteteollisuuden onneksi geeniteknologiaan perustuvat rokotteet ovat, paitsi ilmeisesti paljon nopeampia ja helpompia, myös halvempia valmistaa kuin perinteiset rokotteet. Lähes kaikki tapahtuu laboratoriossa, synteettisesti. Ei tarvitse kasvattaa viruksia eläimen, ihmisen tai vaikka kananmunan soluissa ja odotella, että luonnolliset prosessit etenevät omien lakiensa mukaan. Samalla uusi teknologia on myös ”puhtaampi” kuin perinteinen rokote, siinä ei käsitellä ”heikennettyjä” viruksia tai niiden osia eikä rokotteen mukana voi kulkeutua kasvatusalustojen piileviä viruksia rokotettaviin. Voimakkaita adjuvanttejakaan, immuunijärjestelmän kiihottaja-aineita, ei tarvita.

GEENITEKNOLOGIAN HOUKUTUS

Jo 1980-luvulla tutkijat kehittivät uusia geneettisiä rokotteiden valmistustekniikoita, joissa käytettiin myös bakteereja, hiivaa, hyönteisten ja imettäväisten, ihmistenkin soluja tai kasveja, kuten tupakkaa (subunit-rokotteet, subunit=alayksikkö). Tuottajat ilahtuivat, sillä näin aloitusvaihe lyheni huomattavasti. Hepatiitti B -rokote oli ensimmäinen tämän tyypin rokote. Nyt kehitteillä olevista koronavirusrokotteista osassa käytetään tätä menetelmää.

Subunit-rokotteiden hankala puoli on, että niihin on liitettävä mukaan immuunivastetta voimakkaasti kiihottavia adjuvantteja, joilla on taipumus aiheuttaa tasapainoton immuunireaktio.

Koska halu nopeuttaa rokotteiden valmistusta yhä oli suuri, tutkijat siirtyivät 1990-luvun puolivälissä kehittelemään geeniteknologiaan pohjautuvia nukleiinihapporokotteita, kuten DNA-rokotteet ja mRNA-rokotteet. Näiden valmistustapa ja toiminta kehossa ovat jo hyvin toisenlaisia.

Lyhyesti selvitettynä: DNA on nukleiinihappo, joka on kaikissa soluissa ja sisältää ihmisen perimän eli genomin. DNA:han on koodattu ihmisen perintöaines, geenit mukaan lukien. Geeni on ohje jonkin proteiinin rakentamiseksi. Nukleiinihappo RNA on kolmiosainen ja geneettisen tiedon välittäjä. Lähetti-RNA (mRNA) vie kopioidut geenitiedot tumasta sytoplasmaan, jossa ribosomit – proteiinitehtaat – tuottavat ohjeen mukaan proteiineja. Siirtäjä-RNA (tRNA) ja ribosomaalinen RNA (rRNA) toimivat ribosomien yhteydessä.

Perinteinen rokote vie kehoon rokotteen antigeenin, esimerkiksi viruksen, johon immuunipuolustuksen odotetaan reagoivan vasta-ainemuodostuksella. Nukleiinihapporokotteet vievät kehon soluille ohjeita, joiden mukaan solujen oletetaan itse valmistavan antigeeni eli taudinaiheuttaja. Erään tutkijan sanoin nukleiinihappo ”saa solun valmistamaan palan virusta, minkä jälkeen immuunijärjestelmä synnyttää reaktion viruspaloille” eli muodostaa vasta-ainetta. Tämä on siis eräänlaista geenihoitoa.

Tutkijat havaitsivat pian, että DNA- ja mRNA-rokotteisiin liittyy vakavia riskejä. Niiden vuoksi näille rokotteille ei ole vielä koskaan myönnetty myyntilupaa.

Nyt suhtautuminen on muuttunut. Huhtikuussa 2020 noin yksi neljäsosa (eli 20/83) Maailman terveysjärjestön WHO:n luetteloimasta koronavirusrokote-ehdokkaasta oli DNA- tai mRNA-rokotteita. Näiden valmistajia ovat mm. Inovio ja Moderna. Kaksi vahvinta rokote-ehdokasta kuuluu myös näihin rokotteisiin.

Tutkijoilla ei ole ratkaisuja todettuihin haittavaikutuksiin. Toisaalta ei niitä ratkaisuja ole ollut tähän mennessä perinteistenkään rokotteiden todettuihin haittoihin, vakaviin sairauksiin ja kuolemiin.

DNA-ROKOTTEET

Geenipohjaiset rokotteet sisältävät ihmisen DNA:ta tai mRNA:ta, johon on sijoitettu patogeenin eli taudinaiheuttajan kuten koronaviruksen virusproteiini. Inovio Pharmaceuticals on jo suorittanut 1-vaiheen kokeita – eli ihmiskokeita pienellä joukolla terveitä 18 – 65-v. henkilöitä – INO-4800-rokotteellaan, jolla on Bill ja Melinda Gates Foudationin ja CEPI:n ”massiivinen rahoitus”. CEPI on Bill Gatesin ja Wellcomen 2017 perustama kansainvälinen järjestö, jota rahoittavat Bill Gates ja Wellcome, EU:n komissio ja joukko valtioita, mukana Suomikin. CEPI:n päätavoite on lyhentää rokotteiden valmistusaikaa ”10 vuodesta alle 12 kuukauteen” (Gates järjestön perustamistilaisuudessa) sekä varmistaa, että ”kehittämämme rokotteet” myös tulevat käytetyiksi. Gatesillä itsellään on valmisteilla noin 7 rokotetta, joista yhden hän luvannut jo marraskuuksi 2020.

DNA-rokotteen tarkoitus on tunkeutua solun tumaan asti. Biotekniikan tutkijoiden mukaan ”tämä on uskomattoman vaikea tehtävä, koska meidän tumamme ovat nimenomaan kehittyneet estämään vieraan DNA:n tunkeutumisen” (The Startup, Harry Al-Wassity, ”mRNA therapy: A new form of gene medicine,” 18.12.2019). Esimerkiksi virukset eivät pääse tumaan.

Kun 2000-luvun loppupuolella muutaman DNA-rokotteen suorituskyky todettiin kliinisissä kokeissa ”toivottua heikommaksi”, tiedemiehet keksivät tehostaa rokotteen antoa elektroporaatiolla eli kohdistamalla pistoskohtaan sähköiskuja – se tapahtuu älylaitteella – solukalvojen läpäisevyyden parantamiseksi. Menetelmä kuuluu yhä joidenkin DNA-rokotteiden injektiokäytäntöön, muun muassa juuri Inovion rokotteen, jota jo kokeillaan pienellä joukolla ihmisiä.

Erittäin huolestuttava DNA-rokotteiden ominaisuus on, että ne aiheuttavat geenimuutoksia. Siihen ei ole löydetty ratkaisua. DNA-rokotteisiin liittyy riski, että ”isännän genomiin siirtyy ulkopuolista DNA:ta, mikä voi aiheuttaa vakavia geenimutaatioita ja synnyttää uusia sairauksia” (Frontiers of Immunology, ”Advances in mRNA vaccines…”, 27.3.2019). Toinen tutkija selittää: ”Vieraan DNA:n sekaannusta aiheuttava vaikutus on kuin lisäisi vieraan ruoka-aineen jo olemassaolevaan reseptiin, mikä voi antaa tulokseksi aivan toisenlaisen ruuokalajin.”

Kun synteettisiä geenejä sijoitetaan pysyvästi ihmisen DNA:han, tuloksena on geneettisesti muunneltu ihminen. Tapahtuman pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. Eräs tutkija toteaa DNA-teknologian geeniterapiasta, että ”näihin liittyvillä geenien siirroilla voi olla tuhoisa vaikutus, jos siirto tapahtuu väärään kohtaan (genomissa)” (The Startup, Harry Al-Wassiti, ”mRNA therapy: A new form of gene medicine,” 18.12.2019).

Harvard College Global Health Review kirjoittaa:

”Mahdollisiin sivuvaikutuksiin voi kuulua krooninen inflammaatio (nk. hiljainen tulehdus, joka voi oireilla tasaisen jatkuvasti tai tulla esiin toistuvina lehahduksina, kirjoittajan huomautus), koska rokote aktivoi herkeämättä immuunijärjestelmää tuottamaan vasta-aineita. Muita huolen aiheita ovat plasma-DNA:n joutuminen isäntäkehon genomiin, mistä seuraa mutaatioita, DNA:n replikaation eli lisääntymisen ongelmat, auto-immuunireaktioiden käynnistyminen ja syöpää aiheuttavien geenien aktivoituminen.”(Audrey Zhang, 15.11.2011)

mRNA-ROKOTTEET

mRNA-rokote eli lähetti-RNA-rokote käyttää hyväkseen samaa prosessia, jota solut itse käyttävät proteiinien valmistukseen. Siinä kehoon viedään mRNA-molekyyli, joka sisältää tietyn proteiinin, esimerkiksi viruksen eli antigeenin koodin. Solut lukevat koodin informaation ohjeina, joiden mukaan ne rupeavat rakentamaan virusproteiinia. Ts. virusta ei tarvitse viedä elimistöön ulkoapäin kuten perinteisessä rokotteessa, vaan solut luovat itse joitakin viruksen molekyylejä. ”Nämä proteiinit ova yksittäisiä eivätkä ryhmity muodostamaan virusta,” sanoo prof. Isabelle Beredjian-Ding Saksan Paul Ehrlich-Instituutista (The Eu Research & Innovation Magazine 1.4.2020). Ehkä.

Virusproteiinit työntyvät seuraavaksi ulos solun pintaan, missä immuunijärjestelmä havaitsee ne ja käynnistää puolustusreaktion. Beredjian-Dingin mukaan hankitun immuunijärjestelmän lisäksi mRNA-rokote ”saattaa aktivoida” myös luonnollisen immuunijärjestelmän, jonka perinteiset rokotteet ohittavat. Tämä saa tutkijan mukaan aikaan ”hyvin voimakkaan” immuunireaktion.

mRNA-rokotteen ei tarvitse tunkeutua itse tumaan, sille riittää pääsy solun sytoplasmaan, mikä valmistajien mukaan on teknisesti vähemmän haastavaa. Bioteknologian yrityksen Modernan koronarokotetta mRNA-1273 kehittelee ja rahoittaa Yhdysvaltain hallituksen lisäksi CEPI eli ennen kaikkea Bill Gates ja Yhdysvaltain kansallisen terveysviraston NIH:n alainen NIAID-virasto, jonka johtajana on toiminut Dr. Jonathan Fauci, koronaepidemian aikana maineeseen noussut rokotteiden kiihkeä puoltaja ja itsekin rokotteita kehitellyt lääkäri. Fauci toimii nykyään presidentti Trumpin koronaprojektiryhmässä.

Rokoteteollisuuden edustajat ja tutkijat näkevät mRNA-rokotteen tilanteen valoisana. DNA-rokotteen tavoin se on ”nopeampi” ja ”huokeampi” valmistaa kuin perinteiset rokotteet. Vaikka yksikään mRNA-rokote ei ole vielä saanut virallista myyntilupaa, pandemian uhka on suuri kannustin niiden etenemiselle (lisensointiin), he sanovat.

Isompi haaste sen sijaan on, että mRNA-molekyylit ovat suuria ja ”epävakaita”, helposti rappeutuvia ja voivat yliaktivoida immuunijärjestelmän. Tämä vaatii injektioteknologiaa, joka pystyy vakauttamaan mRNA:n. Modernan rokotteessa käytetään ”kemiallisia modifikaatioita mRNA:n stabiloimiseksi” ja nestemäisiä nanopartikkeleita, jotta se voidaan injektoida.

Ihminen on kone, ajatteli valistusajan filosofi Descartes 1600-luvulla ja määritteli samalla perustan nykyiselle biolääketieteen ihmiskäsitykselle. Se vapautti lääketieteen vanhoista rajoittavista käsityksistä, mutta johti sen samalla meidän aikamme uuteen rajoittuneisuuteen. Ihmistä on jo 300 vuotta tarkasteltu yksikkönä, jota pilkotaan yhä pienempiin osiin, soluihin ja atomeihin asti. Sairaudelle halutaan löytää yksi syy ja sekin on usein näkymättömän pieni, kuten virus. Sen löytää laboratorio. Toiset laboratoriot koettavat valmistaa sitä vastaan kaupallisen lääkkeen. Tai kaupallisen rokotteen. Lääkärit koulutetaan lääkkeiden valmistajien yhteistyökumppaneiksi. Monet erikoistuvat oman kapean alansa spesialisteiksi. Terveyden ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy eivät tätä lääketiedettä ole juuri kiinnostaneet. Tämä voidaan myös havaita sen valitsemien koronaepidemian hoitomenetelmien kohdalla.

On ymmärrettävää, että mekanistisen ihmiskäsityksen sisäistäneet lääketieteen tutkijat lumoutuvat mRNA-rokotteen tarjoamista näkymistä. He vertaavat mielellään ihmistä nyt tietokoneeseen ja RNA-injektiota ohjelmointiin. ”mRNA-terapia on aivan kuin tietokoneen käyttöjärjestelmä: se pystyy uudelleenohjelmoimaan ihmisen kehon, niin että keho tuottaa itse oman terapiansa (hoitonsa)” (mRNA Therapy: A new form of gene medicine”, Harry Al-Wassity, The Startup, 11.12.2019).

Modernan toiminanjohtaja kuvailee mRNA:n toimintatapaa tietokoneohjelmaksi, ”jolla kehon solut muutetaan lääketehtaiksi: tarvitsee vain vääntää vipua, ja paljon tuotteita alkaa syntyä.”

Nature-lehti (4.2.2020) kommentoi mRNA-teknologiaa bioteknologian ja teollisuuden näkökulmasta: ”Lähestymistapa tarjoaa nopean tuotekehittelyn ja lähes rajattomat johdannaisten yhdistelmätavat.”(https://doi.org/10.1038/s41541-020-0159-8)

Lääkeyritysten nopean rikastumisen rinnalle asettuvat suuret riskit. Ihmisen immuunipuolustus on suunnattoman monimutkainen ja osittain vielä tuntematon. Keho syntetisoi kymmeniä tuhansia erilaisia proteiineja, ja prosessien tasapainoa on helppo horjuttaa. Kudokset muodostuvat proteiineista, mutta proteiineja ovat myös hormonit, entsyymit, vasta-aineet ja monet muut, terveydelle välttämättömät molekyylit. mRNA-viruskantojen – jotka perimmältään ovat proteiinisynteesin ohjeita – injektoiminen voi tuoda mukanaan katastrofeja, tuhoisia itseään toistavia tapahtumasarjoja, jotka vähentävät välttämättömiä proteiinisynteesejä tai aikaansaavat holtittomia liiallisia proteiinien synteesejä.

Esikliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että mRNA-rokotteisiin on ”sisäänrakennettu tulehdustekijä, jonka vuoksi niille on hankalaa laatia hyväksyttävää riski/hyöty-profiilia”. Toisin sanoen riskit pelottavat.

Rokotteen innokkaatkin puoltajat myöntävät, että ”toistaiseksi ei vielä ymmärretä täysin rokotteen mahdollisesti aiheuttamia tulehduksia ja autoimmuunireaktioita.”

mRNA-ROKOTTEEN RISKEJÄ

Lähetti-RNA-rokotteiden riskejä ovat tutkijoiden mukaan (University of Pennsylvania ja Duke University):

1 – Paikalliset ja systeemiset (koko kehon) inflammaatiot

Rokote voi aiheuttaa voimakkaan tulehdustilan, joka johtaa neurologisiin vaurioihin, sisäelinten toiminnan heikkenemiseen ja lakkaamiseen tai syöpään. Immuunireaktio voi olla paljon aiottua laajempi tai aivan muu kuin on tarkoitettu (Cambridgen yliopiston tutkijat). Jotkut mRNA-rokotteet ovat ”itseään monistavia” tai ”itseään laajentavia”. Ne vievät kehoon ”viruksen monistuskoneen”, joka on säädetty toimimaan tietyn pitkänkin ajanjakson. Prosessia ei voi keskeyttää.

2 – Autoreaktiivisten vasta-aineiden synty eli autoimmuunireaktion vaara

Tämä riski liittyy näihinkin rokotteisiin, joissa kehon omat solut on käytännössä ohjelmoituhyökkäämäänkehon omia soluja vastaan.

Jo perinteiset rokotteet aiheuttavat autoimmuunisairauksia, joiden esiintyminen maailmalla on kasvanut rajusti 1980-luvulta eteenpäin. Biolääketiede ei vain vielä ole halunnut

myöntää rokotteiden tätä ominaisuutta mahdolliseksi. Geeniteknologiaan pohjautuvien rokotteiden kohdalla vaara on nyt täytynyt lausua ääneen.

3 – Voimakas 1-tyypin interferonireaktio, joka aiheuttaa inflammaatiota jaautoimmuunireaktioita.

4 – Solun ulkopuolisen RNA:n esiintyminen, joka voi aiheuttaa ödeemaa ja patologisia verihyytymiä.

mRNA-rokote ruiskutetaan vereen. Siellä vaeltavan ”alastoman” RNA:n on todettu lisäävän endoteliaalisolujen läpäisevyyttä, mikä voi aiheuttaa nestepöhöä (ödeemaa). Tutkimus on myös todennut, että solun ulkopuolinen RNA lisäsi veren hyytymistä ja aiheutti tukoksia.

Myös itse koronavirustauti COVID-19 aiheuttaa verihyytymiä ja -tulppia, etenkin keuhkoissa.

COVID-19 ONKIN VERITAUTI?

mRNA-rokotteeseen liittyvä veritukosriski sai aivan uuden painokkuuden The Lancet -tiedelehdessä 7.5.2020 julkaistusta tutkimuksesta. Sen mukaan COVID-19 ei olisikaan akuutti hengitystiesairaus, jollaisena sitä hoidetaan. Oikeampi nimitys on tutkijoiden Dennis McGonagle et al. mukaan ”diffuusi pulmonaarinen intravaskulaarinen koagulopatia” eli ”hajautunut keuhkojen verisuonten sisäinen hyytymishäiriö”, jossa keuhkojen pienissä verisuonissa esiintyy tukoksia. Ne aiheuttavat potilaiden menehtymisen hapenpuutteeseen, eikä hengityskoneen käyttö auta tilannetta. Päinvastoin, 88 %:n hengityskonepotilaista on todettu menettävän henkensä. Kun keho on kuluttanut hyytymistekijänsä ja verihiutaleensa taudin johdosta loppuun, voi vielä seurata verenvuotoja.

Tutkimus esittää, että COVID-19 onkin viruksen aiheuttama hematologinen eli veritauti, ja hoidon pitäisi kohdistua veren hyytymisen normalisointiin ja tietysti systeemisen inflammaation tai infektion taltuttamiseen. ”COVID-19 ei ole akuutti viruksen aiheuttama keuhkokuume, vaan inflammaatiosta johtuva immunologinen reaktio, joka johtaa tromboosiin (tulppiin, tässä tapauksessa etenkin keuhkoissa), mikä aiheuttaa potilaan menehtymisen. Tautia on siis hoidettava antikoagulanteilla ja anti-inflammatorisilla lääkkeillä.”

Tämä pandemia on koetellut Italiaa raskaasti. Globaalisti on kaikkialla kehoitettu välttämään ruumiinavauksia niiden kohdalla, joiden epäillään kuolleen COVID-19-tautiin. Italian Terveysministeriö halusi kuitenkin selvittää, millaisesta taudista oli kysymys. Se uhmasi WHO:n suosituksia ja teetti 50 ruumiinavausta Bergamon sairaalassa. Kaikilla tautiin kuolleilla oli verisuonissa hyytymiä.

Italia ryhtyi saman tien muuttamaan hoitoprotokollaansa. Se alkoi antaa potilaille 100 mg aspiriinia ja antikoagulanttia. 14.000 potilasta pääsi terveenä sairaalasta. Näitä lääkkeitä voidaan antaa heti taudin alkaessa, jo kotona. Italialaisen patologin mukaan ”hoito teho-osastolle on hyödytöntä, ellei tromboembolismia ratkaista ensin. Jos me ventiloimme (hoidamme hengityskoneella) keuhkoja, joissa veri ei kierrä, hoito on turhaa, ja tosiasiassa yhdeksän (9) kymmenestä (10) potilaasta kuolee, koska ongelma on kardiovaskulaarinen, ei respiratorinen (sydämeen ja verisuoniin liittyvä, ei hengityselimiin). Kuolleisuuden määräävät laskimoiden mikro-tromboosit, ei keuhkokuume.”(Robert Redfern´s Health News, Week 23-2020, Crimes Against Humanity, info@naturallyhealthynews.com) – Sairaalahoitoon päätyvien määrä on Italiassa ruvennut laskemaan.

Italia syyttää nyt Bill Gatesiä ja WHO:ta rikoksista ihmisyyttä vastaan, johon nämä ovat syyllistyneet johtamalla harhaan ja salaamalla maailmalta ihmishenkiä pelastavaa informaatiota ja niin aiheuttaneet tuhansien kuoleman. Tehohoitoa, hengityskoneita ja pakollisia rokotuksia ei tarvita.

Ja mitä tapahtuu, jos veritukoksia aiheuttavan sairauden ehkäisyyn käytetään veritukoksia aiheuttavaa rokotetta?

KUN ROKOTE ON VÄÄRISSÄ KÄSISSÄ? BILL GATES ON SUURI ROKOTERISKI

mRNA-rokotteen virusmolekyylit ohjeistavat kehon proteiinisynteesiä. Se mahdollistaa tämän teknologian käytön biologisena aseena, vielä tehokkaampana kuin perinteiset rokotteet. Sillä voidaan siis aiheuttaa sairauksia, kuolemaa ja mm. hedelmättömyyttä.

Väestön rajaamista tunnetusti ajava Bill Gates on jo kokeillut Afrikassa hedelmällisyyden poistoa tyttöihin ja naisiin. VV. 2014-2015 hänen rahoittamaansa ”perinteiseen” tetanusrokotteeseen lisättiin hCG-raskaushormoni, joka yhdistettynä tetanustoksoidiin saa odottavan naisen tuottamaan vasta-aineita raskautta vastaan. Yli 500 000 naista on tullut hedelmättömäksi tässä Ghanan hallituksen rokotuskampanjassa. Monille rokote aiheutti myös keskenmenon. V. 2015 Gates rahoitti myös poliorokotuskampanjaa Keniassa. Rokotteeseen oli lisätty estradiolia, hedelmättömäksi tekevää hormonia. Rokotetta ei ollut testattu ihmisillä. (https://healthimpactnews.com/2020/bill-gates-history-of-vaccine-corruption-inflicting-harm-and-death-in-unsuspecting-people-in-poor-countries/…)

Bill Gates on tullut tunnetuksi käynnistämistään ja rahoittamistaan rokotuskampanjoista kehittymättömissä maissa, suojaamattomien ihmisjoukkojen keskuudessa. Rokotteet ovat olleet keskeneräisiä tai kokeellisia ja kampanja on usein järjestetty salaillen.

Vuonna 2015 ryhmä rokottajia tuli Tshadissa pikkukylään ja lukitsi koulutaloon 500 koululaista. Lapset taivutettiin meningiitti A -rokotteen kokeiluun uhkaamalla, että he eivät saisi jatkaa koulunkäyntiä elleivät suostuisi rokotukseen. Rokotus annettiin, rokottajat häipyivät viidakkoon, ja lapset jätettiin lukkojen taakse koululle. 106 lasta oksenteli, sai kouristuksia ja halvauksia. Viikon päästä saapui lääkäri joka totesi, ettei voinut tehdä mitään. 40 lasta päätyi sairaalaan, josta heidät kotiutettiin ilman diagnoosia; nämä perheet saivat kukin 1000 dollaria. Rokotukset rahoitti ja järjesti Bill Gates, WHO ja Unicef.

Projektin jälkeen Bill Gates julisti: ”MenAfriVac on upea menestystarina maapallon terveysyhteisölle.” (https://healthimpactnews.com/2020/bill-gates-history-of-vaccine-corruption..)

Bill ja Melinda Gates Foundation on toiminut Intiassa kahdessa suuressa kampanjassa, joihin on liittynyt salailua, lahjontaa ja laittomuuksia. Vuonna 2010 Intia julistettiin poliovapaaksi, ts. siellä ei enää juurikaan tavattu villiä poliovirusta. Sen sijaan vuonna 2011 maassa oli 47.500 uutta ”polionkaltaista velttoa halvaustapausta” ( NPAFP), kliinisesti täysin samanlaista kuin polio, mutta kaksi kertaa tappavampaa. Rokotukset rahoitti suurelta osin Gates, mukana olivat myös Gatesin rahoittamat WHO, Rotary International ja Unicef. Intia hallitus katkaisi 2017 suhteensa joihinkin Gatesin rahoittamiin järjestöihin, myös Gates Foundationiin, se ei ota niiltä enää vastaan rahoitusta rokotusohjelmaansa.(greenmedinfo.com/blog/poliovaccines-now-1-cause-polio-paralysis). Vuonna 2009 rokotettiin Gardasililla (HPV-rokote) 16.000 10-14-vuotiasta tyttöä, moni sairastui, ja viisi kuoli vuoden sisällä. Kaikki rokotetut jätettiin oman onnensa nojaan. Rokotukset annettiin laittomasti, ennen turvallisuuskokeiden valmistumista. Intiassa on kampanjan johdosta nostettu oikeusjuttuja mm. Gates Foundationia vastaan (Robert F. Kennedyn raportti: http://www.vaccinesrevealed.com/vaccines/hiding-vaccinerelated…).

Yhdysvalloissa kansalaisliike on vedonnut Valkoiseen taloon Bill ja Melinda Gates Foundationin toiminnan tutkimiseksi ”säätiön rokotuskampanjoiden aiheuttamien inhimillisten katastrofien vuoksi”.

Bill Gates on itse ilmoittanut suuntaavansa nyt kaiken huomionsa koronapandemiaan. Gatesin historian tuntien ajatus on pelkoa herättävä.

Niinpä toukokuussa 2020 Bill Gates lupasi Nigerian edustajahuoneelle 10 miljoonan lahjoituksen, jos Nigeria tekee nopeasti koronarokotukset pakollisiksi. Näin päästäisiin piankin testaamaan kiireellä liikkeelle polkaistua, kokeellista COVID-19-rokotetta suurempiin joukkoihin. Nigerian kansalaisliike vastustaa pakollista koronarokotusta.

Gates on myös ilmoittanut tuottavansa COVID-19-rokotteen, jolla rokotetaan koko maapallon väestö. Kampanjassa käytetään hänen mukaansa uutta ennenkokeilematonta rokotusteknologiaa ja näkymätöntä, ihoon istutettavaa mikrosirua, joka kertoo henkilön saamat rokotukset ja vasta-ainetilanteen. 7,8 miljardia rokoteannosta!

LENTOKONEEN RAKENTAMISTA KUN OLLAAN JO ILMASSA

Kiire sanelee uusien koronarokotteiden valmistustavan.

Molempien ennakkosuosikki-rokotteiden kehittelyssä myyntiluvan (lisenssin) myöntämistä edeltävät vaiheet – esikliiniset eläinmallit – kliiniset kokeet ihmisillä – tuotanto – joilla yritetään taata rokotteen turvallisuus ja tehokkuus, tapahtuvat nyt yhtaikaa (R.Cross, Will the coronavirus help mRNA and DNA vaccines prove their worth, Chemical and Engineering News, 3.4.2020). Eläinkokeista tosin usein kiireessä tingitään tai luovutaan.

”Se on kuin lentokoneen rakentamista, kun ollaan jo ilmassa,” sanoo Inovio Pharmaceuticals -yrityksen johtaja Joseph Kim, jonka firma kehittää DNA-rokotetta.

Varoittavia esimerkkejä kuitenkin on. Kiinan vuoden 2000 SARS-COV-epidemian jälkeen kansainväliset tutkijaryhmät yrittivät kehittää koronavirusrokotetta. He rokottivat eläimiä neljällä lupaavimmalla rokotteella (joista yksikään ei liene ollut geenipohjainen). Aluksi näytti hyvältä, eläimet kehittivät tuntuvasti vasta-aineita koronavirukselle. Mutta kun eläimet altistettiin villille koronavirukselle, tulokset hirvittivät. Eläimillä oli immunopatologisia hyper-immuunireaktioita, kuten koko kehon tulehduksia ja etenkin keuhkoissa, joissa tutkijat havaitsivat ”ainutlaatuisia vaurioita”. Tutkijoiden mukaan reaktiot osoittivat, että kyseessä oli ”rokotteen aiheuttama yliherkkyys SARS-COV-komponenteille”.

Poikkeuksellisesti jopa tunnetut rokotteiden puoltajat, rokotehaukat kuten lääkärit Paul Offit, Peter Hotez, joka on SARS-, MERS- ja COVID-asiantuntija, ja Anthony Fauci itsekin ovat havahtuneet varoittamaan, että ”uusi koronarokote voi käynnistää tappavia immuunireaktioita, kun rokotetut altistuvat villille (luonnolliselle) virukselle.” (Children´s Health Defense CHD, 14.4.2020)

mRNA-rokotteen kehittelijä Anthony Fauci kuitenkin on luopunut rokotetutkimuksissaan – joita Bill Gates rahoittaa – kokonaan kahdesta eläinmallista (ferretti- ja apinatestit), eikä hän ole suostunut julkaisemaan hiirikokeidensa tuloksia! Kliinisessä testissä (julkaistu toukokuussa 2020) oli koehenkilöinä 15 täysin tervettä aikuista, joista kolme sai ”vakavia haittavaikutuksia” korkea-annoksisesta rokotteesta 45 päivän kuluessa injektiosta. 20 % koehenkilöistä siis vaati lääkärin tai sairaalan hoitoa. Koko maapallon mittakaavassa vakavia haittavaikutuksia saisi tämän mukaan 1,5 miljardia ihmistä.

Tämä ei tosiaan näytä huolelliselta rokotteen valmistukselta. Lisäksi näidenkin koehenkilöiden on vielä kohdattava villi koronavirusinfektio. Ennakkotapausten mukaan se kohtaaminen voi olla tuloksiltaan kaikkein haastavin ja arvaamattomin. Aikaisemmat COVID-rokotteen valmistusyritykset ovat aina kompastuneet tähän vaiheeseen: sekä ihmiset että eläimet ovat kehittäneet kokeissa tyydyttävästi vasta-aineita, mutta sairastuneet ja kuolleet altistuessaan villivirukselle. (https://vaccineimpact.com ”Moderna COVID Vaccine Trial Sees 20 % ´Serious´ Injury Rate as U.S. Invests Billions More on Experimental COVID Vaccines”, 21.5.2020)

Huhtikuussa 2020 tri Jerome H. Kim, YK:n alaisen International Vaccine Instituten pääjohtaja kiinnitti yleisön huomiota ”ennennäkemättömään nopeuteen”, jolla COVID-19-rokotteiden 1-vaiheen testit lähtivät liikkeelle. ”Voi olla vaikea tietää, onko vajaassa neljässä tai 12:ssa tai edes 18:ssa kuukaudessa kehitetty rokote todella turvallinen, kun rokotteen kehittelyprosessi tavallisesti vie 5-10 vuotta.” Kim varoitti, että silloinkin kun rokotevalmistajat aloittavat prosessin oikeaoppisesti eläinkokeilla, ”rokotteen valmistukselle on luonteenomaista korkea epäonnistumistaso, joka on usein 93 %.” (https://childrenshealthdefense.org/news/gates-and-companys-covid-19-vaccine-boosterism-ignores-significant-sars-coronavirus-vaccine-risks-known-for-over-a-decade 21.5.2020)

JO YLI 30 MUTAATIOTA

SARS-Cov-2, mikä on nykyisen epidemian aiheuttaneen koronaviruksen koko nimi, on RNA-virus niin kuin tuhkarokko- , polio- ja influenssaviruksetkin. Ne ovat kaikki alttiimpia muutoksille ja mutaatioille kuin DNA-virukset.

Kiinalainen tutkijaryhmä löysi pienestä joukosta satunnaisesti valittuja koronaviruspotilaita yli 30 erilaista viruksen geneettistä mutaatiota (prof. Li Lanjuan et al., Zhajiangin yliopisto). Näistä 19 oli täysin ennennäkemätöntä, tutkijoiden mukaan harvinaisuuksia, joita he eivät olleet osanneet kuvitellakaan. Jotkut muunnokset tehostivat viruksen tartuttavuutta, toiset vahvistivat sen kykyä tunkeutua soluun. Tutkijoiden mukaan ankarimman tautimuodon aiheuttavat mutaatiot esiintyivät Euroopassa ja New Yorkissa, heikoimmat joissakin muissa USA:n osissa ja Washingtonin osavaltiossa.

Tutkijat huomauttavat, että mutaatioita tulee epäilemättä lisää, mikä hankaloittaa osumatarkan rokotteen kehittämistä, kuten influenssarokotteenkin kohdalla. Taudin hoidossa ei myöskään ole otettu huomioon viruksen muuntumista. Sairaaloissa kaikki saavat saman hoidon viruskannasta riippumatta.

KAAOKSESTA SYNTYY TURVALLINEN ROKOTE?

Rokotemarkkinat kuhisevat uusia tulokkaita COVID-19-rokotekilpailussa.

Kesäkuun 2020 alussa WHO:lla oli lueteltuna jo 125 lupaavinta,vielä keskeneräistä ehdokasta. Joku kertoo rokotteen olevan valmis jo lokakuussa (mm. Pfizer). Miljardööri Patrick Soon-Shiong Kaliforniasta kehittelee kahta ”aivan uutta teknologiaa” edustavaa rokotetta ja ennustaa valmistavansa miljardi rokotetta vuoden 2021 lopulla. Rokote perustuu adenovirukseen. 13.5.2020 kliinisiin kokeisiin oli ehtinyt 10 rokotetta, ja useampi lääkeyritys ilmoitti aloittavansa kokeet muutaman kuukauden sisällä. Moderna kertooi 13.6. rokottavansa 30.000 vapaaehtoista mRNA-rokotteella, lumerokotteet mukaan lukien.

Hallitukset, järjestöt ja miljonäärit rahoittavat näitä kilpajuoksuun osallistuvia yrityksiä, tutkijaryhmiä ja miljonäärejä (totta, miljonäärejä on useita liikkeellä). Valmistajien laillinen edesvastuu rokotteiden aiheuttamista inhimillisistä kärsimyksistä on poistettu monessa maassa.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi 27.3.2020 lain (CARES Act), jonka hinta veronmaksajille tulee olemaan yli kaksi biljoonaa dollaria (luvussa on 12 nollaa). Summasta 27 miljardia on COVID-19-rokotteiden ja -lääkkeiden kehittelyyn – ilman todettua yläkattoa sille, mitä rokotteen valmistajat voivat veloittaa tai koota voittona tuotteestaan. Uutistoimisto Reuters totesi uudesta laista 30.3.20: Liittovaltio ”kannustaa lääkeyrityksiä tuottamaan massiivisia määriä COVID-19-rokotteita jo ennen kuin yhdenkään rokotteen on todettu toimivan.”

Koska terveysviranomaiset ja poliitikot ovat päättäneet, että ainoa koronavirusepidemian hoitokeino on uusi rokote, rokoteteollisuus on saanut takeet entistä suuremmista voitoista. Vuosivälillä 2010-2018 sen voitot ovat kasvaneet 20 miljardista dollarista 42 miljardiin dollariin. (https://vaccineimpact.com/2020/meet-the-new-billionaires-club-covid-19-vaccine-developers/print/ 13.4.2020. Nyt vauhdin ennustetaan vielä paranevan.

Pelkästään kahden karanteenikuukauden aikana (18.3.-19.5.2020) rokotteisiin sijoittava Bill Gateskin rikastui 8 miljardia dollaria. (Amerikan 5 rikkainta miestä vaurastui sinä aikana yhteensä 75 miljardia.) (https://childrenshealthdefense.org/news/as-the-quarantine-guts-the-economy-americas-five-wealthiest-people-have-gotten-75-billion-dollars-riche…)(5.6.2020) Samaan aikaan Yhdysvalloissa yli 100.000 pienyritystä meni konkurssiin, 38 miljoonaa menetti työnsä ja 27 miljoonaa menetti sairausvakuutuksensa.

Väestön rokottaminen keskeneräisillä geeniteknologisilla rokotteilla on projekti, joka on synnyttänyt synkkiä ennustuksia. Bill Gatesin oman, hyvin varovaisen arvion mukaan hänen rokotteensa aiheuttavat 700.000:n ihmisen vaurioitumisen ja kuoleman. Tätä ei voida välttää, ja siksi hallitukset on saatava mukaan, koska korvausvaatimuksia syntyy, hän sanoi televisiossa (CNBC-uutiset 24.4.2020). Mikrobiologi ja lääkäri Judy Mikovits arvelee, että Yhdysvaltain väestön rokottaminen tuo 15 miljoonaa kuolonuhria. Lääkäri Sherry Tenpenny on samaa mieltä ja lisää: ”On pahempaakin kuin kuolema” (https://vaccineimpact.com/2020/dr-judy-mikovits-and-dr-sherry-tenpenny-a-new-covid-vaccine-could-kill-50million-people-in-the-u-s/print/) (26.5.2020). Poliitikot ja terveysviranomaiset ovat hyväksymässä epidemian hoitokeinon, joka on huomattavasti tappavampi kuin COVID-19 itse.

Tuskin koskaan on tiede ollut näin alastomasti Suuren Rahan palveluksessa.

Tuskin koskaan ennen on pelottelulla saatu näin monitasoisesti yhteiskuntarakenteet horjumaan, edes toisen maailmansodan aikaan. Poliitikot ja terveysvirannomaiset ovat asettaneet maapallon ennennäkemättömään poikkeustilaan, jonka taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia maksetaan vielä monta vuotta. Siihen pelon ilmapiiriin ja sekasortoon on tavallista helpompi upottaa myös vaarallisia rokotteita.

”Meidän ongelmamme on, ettei kukaan koskaan joudu hankaluuksiin toimenpiteista, jotka ovat liian ankaria. Hankaluuksiin joutuu vain, jos tekee liian vähän. Niinpä poliitikkomme ja terveydenhuollossa työskentelevät tekevät paljon enemmän kuin heidän tulisi,” sanoo Peter Götzsche, Kööpenhaminan yliopiston tieteellisen tutkimuksen professori blogissaan, otsikolla ”Corona: an epidemic of mass panic”. ”Mitään näin ankaria toimenpiteitä ei käytetty vuoden 2009 pandemian aikana, eikä niitä tietenkään voi käyttää joka talvi eli vuoden ympäri, koska aina on jossain talvi menossa. Emme voi sulkea koko maailmaa pysyvästi. – Mikäli tämä pandemia sattuisi ennen pitkää loppumaan, tulemmme näkemään jonon ihmisiä jotka ottavat siitä itselleen kunnian. Ja me voimme olla pahuksen varmoja, että ankaria toimenpiteitä käytetään taas ensi kerralla. Mutta kannattaa muistaa tämä vitsi tiikereistä. ’Miksi sinä puhallat torvea?’ ’Että tiikerit pysyvät poisa.’ ’Mutta eihän täällä ole tiikereitä.’ ’No siinä näet.’ ” (https://vaccineimpact.com/2020/stop-the-fear-mongering-12-medical-scientists-speak-out-on-covid19-responses/print/

Uusi koronavirus SARS-Cov-2 on erittäin muuntautumiskykyinen ja käytökseltään arvaamattomampi kuin edeltäjänsä. Sen toimintamallia ei ole osattu ennustaa.

Päättäjiä on myös rajoittanut perustiedon puute ja sokea usko biolääketieteen keinoihin, ja vain niihin.

  • Viranomaisia ei ole kiinnostanut selvittää väestön immuunipuolustuksen tilaa ja miten sitä voisi epidemian uhatessa ja sen aikana vahvistaa. ”THL:n rooliin pitäisi kuulua myös väestön immuunipuolustuksen tason tietäminen virusta kohtaan ja KAIKKIEN TAPOJEN selvittäminen, joilla yleistä immuniteettia voidaan nostaa,” kirjoittaa tekniikan tri ja tutkija Pekka Lönnroth (Talouselämä 16.5.2020). ”Nyt väestön vitamiini- ja hivenainetasosta ei ole todellista tietoa…Viruksen tartuttavuutta ja oireiden vakavuutta lisää D-vitamiinin, sinkin ja seleenin alhaiset tasot sekä kohonnut verensokeri. Verensokeri lisää (esimerkiksi keuhkokuumeeseen liittyvän) sytokiinimyrskyn todennäköisyyttä. Mm. juuri vanhusten hoivakodeissa näistä olisi verraten helppo pitää huolta.”
  • Terveysviranomaiset meillä ja muualla eivät ole koskaan selvittäneet, mikä on rokotusten epäspesifinen vaikutus ihmisten yleiseen terveydentilaan ja kuolleisuuteen. ”Ennen kuin se on selvitetty, emme voi päätellä, ovatko rokotteet turvallisia”, sanoo Etelä-Tanskan yliopiston professoriChristine Stabell Bell, joka on 40 vuotta tutkinut rokotteiden terveysvaikutuksia. Tutkitusta 10 rokotteesta kuusi (6) lisäsi yleistä kuolleisuutta, etenkin tyttöjen parissa. (Clinical Microbiology and Infections, 2019, https://www.sciencenews.dk/en/vaccines-an-unresolved-story-in-many-ways?fbclid=Iwaro1SVpfRSvh…)
  • Tähän voidaan lisätä viranomaisten suuri haluttomuus selvittää rokotehaittojen laajuutta ja vakavuutta. Yleensä rokotushaittojen olemassaolo kielletään tai kierretään poistamalla niiden ilmoitusvelvollisuus (kuten meillä 2017), tekemällä ilmoittaminen hankalaksi ja salaamalla ilmoitetut haitat, kuten meillä. Lääkärit eivät opiskele rokotehaittojen tunnistamista, joten haitta ei saa diagnoosia eikä hoitoa, eikä se tilastoidu terveysrekisteriin. Viranomainen seuraa terveysrekisteriä ja tekee sen pohjalta päätöksensä. Jos haittasignaalia ei näy, kaikki on hyvin. Rokotehaittojen tieteellistä tutkimusta tuskin on, ei myöskään tutkimusta haittojen hoidosta.
  • Viranomaisilta puuttuu siis tärkeitä tietoja, joiden pohjalta toimia kriisitilanteessa.
  • Heiltä puuttuu myös tärkeä osa välineistä, kun immuunipuolustuksen vahvistaminen luonnollisin ja huokein keinoin sivuutetaan.
  • Heiltä puuttuu siis kansanterveydellinen näkökulma.

On jo paljon tietoa siitä, mikä altistaa SARS-Cov-2-viruksen ja sen heimolaisvirusten aiheuttamille sairastumisille. Niitä ovat ilmansaasteet, etenkin pienhiukkaset ilmassa, tupakointi, päihteiden käyttö, lihavuus, kohonnut verenpaine ja kohonnut verensokeri, vanhuus, huono yleiskunto, lääkkeiden käyttö, muut sairaudet kuten diabetes, sydäntauti, keuhkojen ja muiden suurten sisäelinten sairaudet. Myös alhainen D-vitamiini, C- ja A-vitamiini, sinkki ja magnesium – ne parantavat immuunipuolustuksen toimintakykyä. Kurkumiini ja D-vitamiini vielä alentavat huomattavasti inflammaatiota, samoin serrapeptaasi. Nattokinaasi parantaa veren virtausta ja vähentää taipumusta hyytymiin. Nähtyjen puutteiden korjaaminen on todellista epidemioiden torjuntaa.

Meidän ei ole pakko mennä tämän pidemmälle mukaan massapaniikkiin. Me voimme panostaa enemmän ja paremmin väestön terveyden ylläpitoon ja parantamiseen. Immuunijärjestelmämme puolestaan tietää jo, miten tunnistaa patogeenit ja tuhota ne. Se on kehittänyt taitonsa miljoonien vuosien aikana.

Lääkäriliiton haamujahti

Elina Hytönen huhtikuu 2019

Lääkäriliitto on ollut aktiivisesti mukana luontaishoitojen mustamaalauskampanjassa, joka alkoi jo syksyllä 2018. Itse asiassa liitto on näyttänyt olevan kampanjan johtaja, niin yhtenäistä, samoja sanontoja käyttävää on ollut tämä maanlaajuinen propaganda.

Tarkoituksena on ollut vakuuttaa yleisölle, että luontaishoidot ovat yhtä kuin hopeavesi ja mustasalva eli heikosti tutkittuja, todennäköisesti haitallisia rahanahneiden puoskarien myyntipuuhia. Parjaaminen on ollut ilmapiirin muokkausta luontaishoitojen käyttöä rajoittavalle lainsäädännölle, jonka valmistelun Sosiaali- ja terveysministeriö on jo aloittanut.

Suomen hierojat, kiropraktikot, naprapaatit, jäsenkorjaajat, akupunktuurikot ja kiinalaisen lääketieteen, ayurvedan ja antroposofisen lääketieteen harjoittajat, homeopaatit, fytoterapeutit, vyöhyketerapeutit, aromaterapeutit, ravintoterapeutit, luontaistuotteiden valmistajat ja kauppiaat jne. jne. – Lääkäriliiton haamujahdissa te olette puoskareita ja teidän palveluitanne käyttävät yli 2 miljoonaa ihmistä höynäytettäviä, yliluonnolliseen uskovia, analyyttiseen ajatteluun pystymättömiä kummajaisia (Duodecim, 19/2008, psykologi Marjaana Lindeman pohtiessaan, miksi hyvin koulutetut ihmiset hakeutuvat luontaishoitoihin). Teihin on sovellettava puoskarilakia, joka rajaa tiukasti työskentelymahdollisuuksianne.

Lääkäriliitto viimeisteli koko talven jatkunutta luontaishoitojen ajojahtia sivustollaan huhtikuussa 2019 (os. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/fibs/39279/laakariliittoeduskuntavaalit2019.pdf). Tähtäimessä olivat eduskuntavaalit ja uusi eduskunta. Otsikko kuuluu: ”Uskomushoitojen tarjoaminen kiellettävä lapsille, vakavasti sairaille, raskaana oleville ja muille haavoittuville ryhmille”.

Puutun tässä muutamiin olennaisiin sivuston väitteisiin. Aloitan sananvalinnasta.

# Uskomushoito-sana on Duodecimin skepsisläisten keksintö 80-luvulta.

Se on poikamainen pilkkasana, jonka tilalle on korrektia valita sana luontaishoito tai täydentävä hoito tai kansainväliseen tapaan englannin lyhenne CAM-hoidot (Complementary and Alternative Medicine). Missään muussa länsimaassa ei luontaishoitoja nimitellä tällä tavalla.

# ”Uskomushoitojen vaikuttavuutta ei voida rationaalisesti perustella tieteellisessä viitekehyksessä. Niiden vaikuttavuudesta tai turvallisuudesta ei ole tieteellistä tutkimusnäyttöä. ”

Luontaishoidot lähestyvät ihmistä toisella tavalla kuin vallitseva biolääketiede. Luontaishoitojen hoitonäkemys on holistinen, kokonaisvaltainen. Ne kysyvät esimerkiksi kiinalaisen lääketieteen tavoin: mitä kaikkea tässä ihmisessä tapahtuu nyt? Mistä häiriöistä oireet ja merkit kertovat, miten ne liittyvät toisiinsa ja muuhun elimistöön, psyykeä myöten? Ilman kokonaiskartoitusta ei voida antaa hoitoa, vaikka potilas valittaisi vain yhtä oiretta kuten päänsärkyä tai ummetusta. Jokainen ihminen nähdään siten yksilönä, oman historiallisen kehityksensä tuloksena ja vielä tässä hetkessä, NYT. Seuraavalla hoitokerralla tilanne on jo enemmän tai vähemmän toinen.

Lähestymistavasta johtuen luontaishoitoihin on vaikea soveltaa luonnontieteiden tieteelliselle näytölle asettamaa vaatimusta, että tutkimuskoe on pystyttävä toistamaan tuloksen muuttumatta. Sitä vaatimusta biolääketiede soveltaa ihmiseenkin, subjektiin, jolla on tietoisuus ja taju. Vaatimuksen voi luontevasti täyttää kun tutkimuskohde on objekti, kuten esimerkiksi kemiallinen aine laboratoriossa. Ihmisen, elävän psykofyysisen, tietoisen, tahtovan ja tuntevan olennon kohdalla se on realistisesti ajatellen mahdotonta. Lisäksi jokainen ihminen on erilainen ja vielä muuttuu hetkestä ja päivästä toiseen. Jokaisella on jopa täysin yksilöllinen immuunijärjestelmä, joka reagoi ärsykkeisiin kaiken aikaa ja omalla tavallaan. Käytäntö, tilastot ja tutkimukset osoittavat, että ihminen reagoi lääkkeisiinkin hyvin yksilöllisesti, vaikka biolääketiede mieluummin unohtaa tämän asian. Tutkimusten mukaan pelkästään lääkeaineenvaihduntaa säätelevät monet ympäristöön, yksilön fysiologiseen ja patologiseen tilanteeseen ja perimään liittyvät tekijät, joiden vaikutuksesta yksilöiden väliset erot lääkeaineiden aineenvaihdunnassa ovat hyvin suuria, jopa monikymmen- tai satakertaisia (Olavi Pelkonen ja Miia Turpeinen, Lääkeaineenvaihdunnan perinnölliset erot, Duodecim 2008;124(11):1275-82).

Holistisen näkemyksen vastakohta on reduktiivinen, jota biolääketiede edustaa. Reduktionisti tutkii jakamalla kokonaisuuden erikseen pienempiin osiin. Ihmisenkin kohdalla ollaan nyt jo suunnilleen atomitasolla. Luontaishoitojen vaikutusten tutkimiseen tämä on hankala menetelmä, koska ne hoitavat koko ihmistä. Niiden mielestä myös ihmistä on mahdoton tutkia kokonaisuudesta erotettuina osina. Luontaishoitojen tehokkuustutkimukset, jotka sisältävät kokonaisuudesta erotettuja yksittäisiä hoidon osia ilman perusteellista ymmärrystä kontekstista (asiayhteys, kokonaisuus), ovat tuomittuja epäonnistumaan, sanovat tutkijat (Täydentävien hoitomuotojen kansainvälinen kehitys, WHO:n ja EU:n suositukset jäsenvaltioille, Kaija Helin, 2009).

Luontaishoitojen tutkimuksessa tarvitaan siis erilainen ja monitahoisempi tutkimusstrategia, joka ottaa huomioon luontaishoitojen kontekstuaaliset (kuten synergiavaikutuksen!) ja ainutlaatuiset lähtökohdat. Esimerkiksi satunnaistettu kaksoissokkokoe, joka on biolääketieteellinen tutkimusmalli, antaa usein lumevaikutukseen viittaavia tuloksia (mm. Walach H et al 2006, Launsö L et al., 2000, Haidvogl et al., 2007; Kaija Helin, 2009), kun taas laajat evaluaatio-tutkimukset antavat positiivisen tuloksen ja osoittavat merkittävää kliinistä hyötyä. Muun muassa Norjan luontaishoitojen tutkimuskeskus NAFKAM on selvitellyt tämän ristiriidan syitä ja laatinut uusia tutkimusstrategioita.

Biolääketiede haluaa siis ”tieteen” eli luonnontieteen nimissä uskoa, että ihmiset ovat keskenään samanlaisia ja ihminen tutkimusmaastona muuttumaton ja tieteellisen näytön vaatimus siten nykymuodossaan oikeutettu ja ainoa oikea. Toisaalta biolääketiede ei edes tähtää lääkehoidolla koko ihmisen parantamiseen, vaan oireen hallintaan. Lääkkeellä hyväksytään voimakkaita, jopa kuolemaan johtavia sivuvaikutuksia, jos se voidaan todeta tehokkaaksi oireen hillitsijäksi. Tämä ajattelutapa ei sovellu lainkaan luontaishoitojen viitekehykseen.

Sveitsi on vuonna 2017 integroinut WHO:n ja EU:n suositusten mukaan viisi suurinta luontaishoitoa julkiseen terveydenhuoltoonsa ja sairausvakuutuksesta korvattaviksi. Vaatimuksena oli, että mukaan otettavien hoitomuotojen oli oltava hoitotehokkaita, kustannustehokkaita ja soveltuvia. Sveitsin sisäasiainministeriö totesi integraatiopäätökseen liittyen, että kokonaisvaltaisten hoitomuotojen tehosta on ”mahdoton antaa samanlaista tieteellistä näyttöä” kuin lääkekemian potilashoidoista. Näissä hoitomuodoissa hoidetaan koko ihmistä, ei oiretta. ”Näyttö on tyypillisesti yksilön omassa kokemuksessa, havainnoissa, paranemisen etenemisessä.” (Sisäasiainministeriön tiedote, maaliskuu 2016; swissinfo.ch)

Lääkäriliiton kuuluttaman ”tieteellisen tutkimusnäytön” puute ei siis ole estänyt Sveitsiä luottamasta luontaishoitojen vahvaan kokemusperäiseen näyttöön. Lisäksi Sveitsi monen muun maan tavoin lienee myös lukenut niitä tuhansia tutkimuksia, joita tutkijat, lääkärit ja tiedemiehet kaikesta huolimatta ovat tehneet luontaishoitojen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta. Eniten tutkimuksia löytyy akupunktuurin ja homeopatian laajasta käytöstä. Yksin akupunktuurista on Yhdysvaltain Kansallisen Terveysjärjestön (National Institutes of Health NIH, joka mm. rahoittaa Suomen THL:a) lääketieteellisessä kirjastossa PubMed yli 28 000 tutkimusta. Luontaishoitojen tehosta ja turvallisuudesta on tuhansittain tutkimuksia myös mm. osoitteissa Cochrane Collaboration, GreenMedInfo ja Mercola. Tutkimuksissa on todettu (niissä jotka eivät ole lääketeollisuuden tilaustöitä), että luontaishoidot vahvistavat terveyttä ja immuunipuolustusta, parantavat elämänlaatua, auttavat kestämään stressiä ja vaikeiden sairauksien lääkehoitoja ja jopa toipumaan vaivoista.

Koulutetun luontaishoitajan hoidot ovat hyvin turvallisia. Viimeisten 50 vuoden aikana ei Yhdysvaltain CDC:lle (Amerikan THL, Centers of Disease Control and Prevention) ole tullut ainuttakaan ilmoitusta akupunktuurin aiheuttamasta fataalista haittavaikutuksesta; muissa maissa niitä on ollut tänä aikana yhteensä pieni määrä, kouluttamattomien akupunktuurikkojen aiheuttamina. Akupunktuurin antajia Yhdysvalloissa on kuitenkin paljon, maassa on 60 lisensoitua akupunktuurikoulua ja yli 38.000 lisensoitua akupunktuurikkoa, lisäksi noin 10.000 lääkäriä ja terveydenhuollon muuta ammattilaista antaa akupunktuuria. WHO:n jäsenvaltioista 103:ssa akupunktuuria käytetään rutiininomaisesti. (Medical Acupuncture –lehti, Acupuncture and Whole Health in Veteran Administration, HealthCareNews, 2.12.2018) Lisäksi WHO on päättänyt lisätä kiinalaisen lääketieteen diagnoosit ICD-luokitukseensa (International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems); tälle luokitukselle vakuutusyhtiöt perustavat korvauksensa ja valtioiden terveydenhuoltojärjestelmät osan budjettivarojensa sijoittelusta. Päätös astuu voimaan 1.1.2022.

Homeopaattiset ja antroposofiset lääkeaineet on todettu erittäin turvallisiksi. Monilla yrttilääkkeillä on korkea turvallisuusprofiili, mutta lääketieteellisessä kirjallisuudessa on dokumentoituna muutamia tapauksia yrttilääkkeiden ja reseptilääkkeiden välisestä interaktiosta. Yrttilääkkeitä on myös mahdollista käyttää liian pitkään. Joka tapauksessa niiden sivuvaikutukset ovat paljon harvinaisempia kuin tavanomaisten lääkkeiden, ja koulutettu fytoterapeutti tuntee hoitoon liittyvät varottavat tilanteet. (Täydentävien hoitomuotojen kansainvälinen kehitys, WHO:n ja EU:n suositukset jäsenvaltioille, Kaija Helin, 2009)

Tätä taustaa vasten on pakko nostaa vertailtavaksi toisenlaisia lukuja. Yhdysvaltain tilastot kertovat, että yksinomaan lääkehaittojen takia vuonna 2017 maassa joutui tehohoitoon 1,3 miljoonaa aikuista ja heidän lisäkseen 200 000 lasta, eli kaikkiaan 1,5 miljoonaa henkilöä. Suomessa tilanne on hyvin takapajuinen. Täällä ei kukaan tilastoi kunnolla potilaskuolemia, hoitovirheitä ja lääkkeiden haittavaikutuksia. Meillä olettamukset siitä, kuinka paljon maassamme on haittatapahtumia, esimerkiksi hoitovirheiden aiheuttamia kuolemia, perustuvat muiden maihin lukuihin. Suomessa ei ole koskaan tehty kattavaa tutkimusta potilasturvallisuudesta, sanoo potilasturvallisuusprofessori Risto Roine (YLE Puhe, Ajantasa, 20.2.2018). ”Me olemme potilasturvallisuusasioissa viitisen vuotta jäljessä suurinta osaa muita länsimaita.” Potilasturvallisuus ei ole meillä biomedisiinisessä hoitokäytännössä ykkösprioriteetti, niin kuin sen pitäisi olla.

Biolääketieteen hoitojen turvallisuus on Lääkäriliiton omaa kotikenttää. Liitto palvelisi potilaiden etua paremmin, jos se vaatisi uudelta eduskunnalta tehotoimenpiteitä biolääketieteen potilasturvallisuuden parantamiseksi ja luopuisi kansainvälisesti hyvin turvallisiksi todettujen luontaishoitojen asiattomasta syyttelystä.

Turun hovioikeuden päätöksessä 17.11.1995 todettiin, että perinteisen kiinalaisen lääketieteen pohjalta laadittu, hyvin koulutetun akupunktuurikon (joka ei ole lääkäri) antama hoito ei vaaranna potilaan terveyttä – eli on turvallinen. Oikeuden päätöksen mukaan kiinalaisen lääketieteen pohjalta annettu akupunktuurihoito ei siis ole puoskarointia. Sen sijaan lääkärien ja fysioterapeuttien akupunktiohoito ei juuri koskaan perustu kiinalaiseen lääketieteeseen. Olisiko se oikeuden päätöksen valossa katsottava puoskaroinniksi?

# ”Hoidon haitat ovat suuremmat kuin hyödyt,” vihjaa Lääkäriliitto.

WHO ja EU suosittavat jäsenvaltioilleen luontaishoitojen integroimista julkiseen terveydenhuoltoon juuri siksi, että niistä on hyvin vähän haittoja ja runsaasti hyötyä. (WHO:n strategiat 2002-2005 ja 2014-2023) WHO näkee luontaishoitojen myönteisinä puolina muun muassa seuraavia asioita:

  • moninaisuus ja joustavuus
  • kasvava suosio kehittyneissä maissa
  • suhteellisen matalat kustannukset
  • matala teknologinen vaatimustaso
  • matala riskitaso

– luontaishoitajien antaman hoidon huomattavan korkea arvostus

– luontaishoitojen kasvava taloudellinen merkitys.

Luontaishoitojen taloudellista merkitystä kasvattaa niiden ennaltaehkäisevä vaikutus. Ne vahvistavat potilaidensa terveydentilaa ja vastustuskykyä. Biomedisiininen lääketiede taas on lähes kokonaan jättänyt ennaltaehkäisyn omalta työlistaltaan. Eivätkä valtiot toimi terveydenhuollossaan sen paremmin. Arvioidaan, että vain 3 % EU-valtioiden terveysbudjeteista kohdistuu sairauksien ennaltaehkäisyyn (OECD:n tilastoa 2016), vaikka ennaltaehkäisyn merkitystä julkisesti korostetaankin.

Luontaishoidot ovat suuri voimavara, jonka avulla valtiot voivat lähteä pienentämään rajusti kasvavia terveyskulujaan. EU:n alueella luontaishoitajia on tällä hetkellä 350 000.

# ”Ongelmana on, että vaikuttava hoito jää saamatta. ”

Vaikuttavalla hoidolla Lääkäriliitto tarkoittaa biolääketieteen hoitoja.

Hyvin koulutetun luontaishoitajan koulutukseen kuuluu myös WHO:n suositusten mukainen, melko suuri oppimäärä länsimaisen lääketieteen anatomiaa, fysiologiaa ja tautioppia. Koulutetut hoitajat osaavat ohjata potilaan tarvittaessa lääkärille. Tosin on niin, että valtaosa luontaishoitoihin tulevista potilaista on jo saanut lääkärin diagnoosin/diagnooseja sekä lääke- ja leikkaushoitoa. Miksi he sitten tulevat luontaishoitoon?

WHO:n mukaan yksi tärkeä syy on lääkkeiden aiheuttamat haittavaikutukset. Moni potilas haluaa vähentää lääkkeiden käyttöä haittavaikutusten vuoksi tai etsii tukea kestääkseen lääkehoidon paremmin. He siis käyttävät luontaishoitoa terveytensä tukemiseen lääkärin määräämän hoidon rinnalla. On myös ihmisiä, joille lääkkeet eivät sovi ja joille luontaishoidot ovat ainoa vaihtoehto. Katso lisää alla.

# ”Sairaiden ihmisten taloudellinen hyväksikäyttö”

Tämä on niin tyypillistä Skepsis-panettelua, että sitä tuskin viitsii kommentoida.

Kuinka Lääkäriliitto, joka tekee yhteistyötä maailman eniten liikevoittoa tuottavan teollisuusalan eli lääketeollisuuden kanssa, keksiikin syyttää rahastamisesta juuri luontaishoitajia. Suurten lääkeyritysten vuosibudjetit ovat monta kertaa Suomen valtion vuosibudjettia suuremmat, ja niiden pelkät lobbausmenot (tutkitusti) tähtitieteellisiä miljardeja. Lääkärit ovat lääketeollisuuden ainoa väylä tuotteiden myyntiin, eivätkä yhteistyöhalukkaat lääkärit jää niin halutessaan teollisuuden hyvityksistä paitsi. Tästäkin on tutkimuksia.

Ylilääkitseminen ja ylihoito, turhat tutkimustoimenpiteet, terveystarkastukset ja seulonnat, joista ei ole osoitettu mitään varsinaista hyötyä, ja turhat leikkaukset vaarantavat lisäksi potilaiden turvallisuutta ja tulevat potilaille ja yhteiskunnalle kalliiksi. Tämän sairaiden ihmisten taloudellisen hyväksikäytön muodon tulisi olla Lääkäriliiton kiireisellä asialistalla.

Luontaishoitojen käyttäjät ovat tutkimusten mukaan yleensä hyvin koulutettuja ihmisiä. He valitsevat luontaishoidon hyvän harkinnan jälkeen. Tekstin ”vaaralliset lieveilmiöt” on samaa ylimalkaista, perustelematonta panettelua. Millaisista lieveilmiöistä mahtaa olla kyse?

# ”Lailla tulee kieltää uskomushoitojen tarjoaminen lapsille, vakavasti sairaille, raskaana oleville ja muille haavoittuville ryhmille. ”

Nyt olemme sitten Lääkäriliiton kaipaaman rajoittavan lainsäädännön parissa.

Biolääketieteen vahvuuksia ovat akuutit sairaustilat ja kirurgia, sen heikkoutena reduktionistinen, mekaaninen lähestymistapa, sanoo WHO.

Tämä viittaa siihen, että lääketiede ja lääkärien koulutus nojaavat voittopuolisesti luonnontieteisiin. Siitä seuraa, että luonnontieteellinen tarkastelutapa leimaa kaikkea lääketieteellistä tutkimusta, myös sellaista, jonka tieto- ja menetelmäperusta on käyttäytymistieteellinen tai muu ihmistieteellinen. Lääketieteen ”tieteellinen totuus” tarkoittaa luonnontieteellistä totuutta. Se rakentuu reduktionistisen ajattelun kautta, jossa ihminen pilkotaan yhä pienempiin osiin, molekyyli- ja geenitasolle. Luonnonlakeja tutkimalla uskotaan voitavan ymmärtää sairauksia. Pyritään yksinkertaisiin kausaalisiin selityksiin. Jokainen sairaus on selitettävissä spesifisellä etiologialla. Kuten sanottu, luonnontiede tutkii jotakin objektiivista, jolla ei ole tietoisuutta eikä tajuntaa. Vain fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa opiskeleva lääkäri muodostaa siten automaattisesti ihmiskäsityksen, joka on reduktionistinen ja mekaaninen. (Mikko Niemi, Duodecim, 1995;111(1):91) Hän soveltaa luonnontieteitä ihmiseen, jolla on tietoisuus ja tajunta, eikä hänen koulutuksensa anna hänelle välineitä kritisoida menettelytapaansa ja suhtautumistaan. Hän saattaa reduktionistisen materialismin tapaan luottaa siihen, että ihminen kuten maailmankaikkeus on täysin palautettavissa atomeihin ja muihin pienempiin hiukkasiin, eikä ilmiöiden taustalla ole mitään muuta. Ihmisen tietoisuus voidaan silloin kuvata vaikka binäärikoodilla 01010101. Reduktionisti voi keskittyä lääkitsemään tai leikkaamaan ihmisen sydäntä, aivoja tai polvea kiinnittämättä huomiota muuhun. Tämä ajattelutapa on johtanut moniin ongelmiin, kuten medikalisaatioon eli ylilääkitsemiseen.

Palautan mieliin, että reduktionismin vastakohta on holismi, kokonaisvaltaisuus, joka on tunnusomaista luontaishoidoille.

Lääkärien kouluttaminen ja pakottaminen vain lääkkeiden määrääjiksi tiukoissa käypäsuositus-raameissa on johtanut suurimittaiseen medikalisaatioon jaosaltaan kroonisten sairauksien valtavaan yleistymiseen, jopa lapsia myöten. Joka toinen aikuinen Yhdysvalloissa sairastaa kroonista tautia, joka 4. kahta tai useampaa. Lapsista yli puolet (54 %) potee yhtä tai useampaa kroonista tautia. Neljä viidestä yli 65-vuotiaasta eurooppalaisesta sairastaa ainakin yhtä kroonista tautia. Moni vanhus meillä syö yli 20 eri lääkettä päivässä. Medikalisaatio tarkoittaa myös, että jo monet nuoretkin ihmiset pitävät lääkkeiden syömistä normaalina elämänilmiönä.

Useat tutkijat ovat kartoittaneet kansalaisten syitä luontaishoitojen käyttöön.

  1. Tärkeimmäksi syyksi on noussut potilaan tyytymättömyys biolääketieteelliseen hoitoon sen tehottomuuden takia. Suuri enemmistö ottaa yhteyttä luontaishoitajaan väsyttyään biolääketieteelliseen hoitoon tai olosuhteissa, joissa biolääketiede on antanut apua vain rajallisesti tai ei lainkaan.
  2. Potilaat ovat yhä enemmän huolissaan lääkkeiden sivuvaikutuksista ja myrkyllisyydestä. Lääkkeet ovat teollisissa maissa suuri sairaalahoidon tarpeen ja ennenaikaisen kuoleman syy. Potilaat etsivät vähemmän myrkyllisiä (haitallisia) vaihtoehtoja.
  3. Potilaat haluavat hoitajaltaan aikaa ja tulla kuulluiksi. He näkevät luontaishoidot vähemmän autoritäärisinä, sillä luontaishoidossa heillä on mahdollisuus hallita itse hoitoa koskevaa päätöksentekoa. He haluavat läheisempää suhdetta terveydenhuoltopalveluiden tuottajiin ja näkevät biolääketieteellisen hoidon persoonattomana ja liian teknisesti suuntautuneena.
  4. Luontaishoitojen nähdään sopivan hyvin yhteen potilaiden arvojen, etiikan, maailmankatsomuksen, henkisen tai uskonnollisen filosofian kanssa. (Täydentävien hoitomuotojen kansainvälinen kehitys, WHO:n ja EU:n suositukset, raportti, Kaija Helin 2009)

Euroopan täydentävän lääketieteen lääkäriliittojen yhteisjulkaisussa (Complementary Medicine CAM – its current position and its potential for European Healthcare, 2008, Joint publication by ECH, ECPM, ICMART and IVAA) huomautetaan, että vaikka biolääketiede onkin ollut menestyksekäs monien akuuttien sairauksien kuten keuhkokuumeen ja sydänongelmien hoidossa, se ei ole voinut juurikaan tarjota apua kroonisista vaivoista kärsiville potilaille. Se turvautuu lääkkeisiin ja leikkauksiin niissäkin tilanteissa, joissa tarvittaisiin toisenlaista lähestymistapaa. Luontaishoidoilla on tässä paljon tarjottavaa. Niitä voidaan useissa vaivoissa käyttää ensimmäisenä vaihtoehtona, jolloin kalliimpien, voimakkaampien ja mahdollisesti myrkyllisten hoitojen aloittaminen voidaan jättää toiseksi vaihtoehdoksi, sanovat nämä lääkäriliitot.

Kroonikot haluavat enenevästi käyttää luontaishoitoja terveytensä kohentamiseen ja lääkeriippuvuuden vähentämiseen. Lisäksi lääkkeet eivät sovi kaikille – lääkeaineenvaihdunnassa on suuria perinnöllisiäkin eroja (Duodecim, Olavi Pelkonen ja Miia Turpeinen, 2008; 124(11): 1275-82). Nimenomaan kroonikoiden hoidossa biolääketieteen ja luontaishoitojen yhteistyöllä olisi suuri merkitys potilaille.

Luontaishoitajat eivät pyri yksinään diagnosoimaan syöpäsairaita, diabeetikoita, epileptikoita ja psyykkisesti sairaita, jotka Lääkäriliitto haluaa rajata pois luontaishoitojen työkentältä. Mutta luontaishoidoilla voidaan näissäkin sairauksissa tukea ja vahvistaa potilasta ja parantaa elämänlaatua, jopa auttaa toipumaan sairaudesta. Monet vakavasti sairaat haluavat juuri tätä tukea saamansa lääkehoidon lisäksi. Ei ole oikein viedä potilailta tätä mahdollisuutta.

Myös raskaana olevat naiset, lapset, vanhukset ja kehitysvammaiset hyötyvät pehmeistä, myrkyttömistä luontaishoidoista erityisen paljon. Hyvin tutkittua, matalariskistä hoitomuotoa käyttävä hyvin koulutettu hoitaja ei vaaranna heidän terveyttään, siitä on sekä tutkimuksia että valtavaa kokemusperäistä näyttöä.

# Uskomushoitoja käyttäville tulisi suoda nykyistä helpommat mahdollisuudet valittaa saamastaan palvelusta ja hakea vahingonkorvausta.”

Aivan kannatettavaa. Tosin se, että luontaishoidoista tulee kovin vähän vahinkoilmoituksia, ei merkitse sitä että ilmoittaminen olisi vaikeampaa kuin biolääketieteen vahinkojen kohdalla. Se kertoo lähinnä, että vahinkoja tulee hyvin vähän. Toisaalta luontaishoitojen vahingot on helppo ilmoittaa: sen voi tehdä luontaisalan järjestölle, jonka eettinen toimikunta käsittelee valituksen. Järjestäytyneillä luontaishoitajilla on myös vahinkovastuuvakuutus.

Samalla on huomautettava, että esitys koskee kiireellisesti etenkin biolääketieteen hoitojen käyttäjiä. Näistä vahingoista raportointi on meillä melko hankalaa, korvauksen saaminen voi vaatia vuosien oikeuskäsittelyn, eivätkä kaikki ilmoitukset haittavaikutuksista ole edes julkista tietoa. Tiedämme vain, että niitä ei meillä kukaan systemaattisesti kerää.

# Viranomaisten on voitava puuttua tehokkaammin epäasialliseen ja laittomaan toimintaan.”

Tämä on kovin ylimalkainen ja siksi jopa vaarallinen vaatimus, joka tuskin sopii demokraattiseen kansalaisyhteiskuntaan.

Ruotsissa on ainoana teollisena länsimaana ollut voimassa 1960-luvulta peräisin oleva puoskarilaki, joka rajoittaa luontaishoitojen harjoittamista ja joka on toiminut Lääkäriliiton nykyisen mallin esikuvana. Tosin Ruotsi luopui sanasta puoskarilaki v. 1999 ja on nyt muuttamassa rajoittavaa lainsäädäntöään. Se on muuttumassa sallivammaksi ja luontaishoitoja sekä potilaan valinnan vapautta arvostavaksi. Mutta Ruotsista siis löytyy esimerkkejä rajoittavan lain suomista virkavaltaisuuden mahdollisuuksista ja mm. turhista oikeudenkäynneistä.

Luontaishoitajaäiti antoi kotona asuvalle aikuiselle diabeetikkopojalleen luontaishoitoja. Joku ilmiantoi äidin antaman luontaishoidon. Seurauksena oli, että sosiaaliviranomaiset pakottivat diabeetikon muuttamaan pois kotoaan äidin hoitojen ehkäisemiseksi. Koliikkivauva sai luontaishoitajalta vauvahierontaa ja vauva parani. Äiti kertoi iloissaan uutisen neuvolassa. Hoitaja ilmiannettiin ja sai rangaistuksen, äidin vastustuksesta huolimatta. Ruotsalainen lääkäri hoiti diabeetikkopotilastaan myös ravintoterapialla, ja hänet haastettiin oikeuteen. Lääkäri voitti jutun, koska hän pystyi osoittamaan, että hänen käyttämänsä ravintoterapia perustui amerikkalaisiin tieteellisiin tutkimuksiin.

Kaipaammeko me todella tätä? Jos Suomeen päätettäisiin säätää Lääkäriliiton ehdottama puoskarilaki, se olisi länsimaisten teollisuusmaiden ainoa lajissaan, muinaisjäänne viime vuosituhannen puolelta. Muutaman vuoden jälkeen se olisi kuitenkin todettava haitalliseksi ja potilaiden asemaa heikentäväksi, kuten Ruotsissa nyt.

Luontaishoidot ovat kasvava voimavara

Luontaishoitojen ja –hoitajien määrä on jo kauan kasvanut EU:ssa ja muissa teollisissa maissa. On siis olemassa inhimillinen tarve, jolle luontaishoidot ovat vastaus. Tätä tarvetta vastaan asettuu Lääkäriliitonkin edustama halu monopolisoida terveydenhoito biolääketieteelle. Biolääketieteellä ei kuitenkaan ole vastauksia ongelmiin, joita sen oma toiminta on luonut, kuten medikalisaatio, kroonisten sairauksien yleistyminen ja nopeasti kasvavat terveydenhuollon kustannukset.

Luontaishoitoala on jo kauan toivonut alalleen kattavaa lainsäädäntöä. Sen pohjaksi tarvitaan kunnon selvitys luontaishoitojen käytöstä ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Ruotsin hallitus ratkaisi asian vuonna 2017 nimittämällä selvityskomitean, jolle se antoi työaikaa kaksi vuotta. Komitean lakisuositusten odotetaan valmistuvan 2019 kesäkuun loppuun mennessä. WHO suosittelee, että luontaishoitoja koskevassa laissa otetaan huomioon muun muassa

  • toimialan määrittely
  • terapioiden ja valmisteiden turvallisuuden ja laadun varmistaminen
  • hoitajien koulutus ja ammattiinharjaannuttaminen, koulutuskriteerit
  • luontaishoitojen oikean käytön edistäminen
  • alan harjoittajien riittävyyden varmistaminen, mukaan lukien taloudellinen tuki
  • terapioiden saattaminen sairausvakuutuksen piiriin
  • terveydenhuollon ammattilaisten perehdyttäminen luontaishoitoihin.

”Ensin on huolellisesti selvitettävä luontaishoitojen käyttö ja käytännöt maassa, toiseksi miten parhaiten voidaan käyttää luontaishoitoja maan omia terveydenhuollon tarpeita ajatellen. Kansallisten poliittisten toimintatapojen tulisi hyödyttää potilaita, jotka käyttävät luontaishoitoa,” sanoo WHO. EU:n suositukset jäsenmailleen ovat samansuuntaiset (www.cambrella.eu). Potilaiden turvallisuutta palvelisi parhaiten viranomaisten ylläpitämä koulutettujen hoitajien rekisteri, jollainen nyt on esimerkiksi Sveitsissä ja osittain Portugalissa.

WHO ja EU kehottavat jäsenmaitaan tehostamaan luontaishoitojen tutkimusta ja uusientutkimusmenetelmien kehittämistä. Luontaishoitojen kansallisia tutkimuskeskuksia toimii jo monessa maassa, mm. Tanskassa terveysministeriön alainen Vifab, Norjassa Tromssan yliopistossa NAFKAM ja Ruotsissa karoliinisen instituutin yhteydessä OCIM. Yhdysvalloissa luontaishoitoja tutkii NCCAM (National Center for Complementary and Alternative Medicine), joka on perustanut yli 10 yliopistoissa toimivaa tutkimuskeskusta. Suomeen tutkimuskeskus pitäisi perustaa mitä kiireisimmin. Se voisi luontevasti osallistua uuden laajan luontaishoitoja koskevan lainsäädännön valmisteluun. Vasta kun on huolellisesti selvitetty luontaishoitojen tilanne ja mahdollisuudet, voidaan valmistella tarpeellinen lainsäädäntö.

Potilaat Suomessakin ovat osoittaneet tarvitsevansa luontaishoitojen palveluita. Luontaishoitoja tukemalla valtio voi osoittaa ottavansa potilaiden tarpeet huomioon ja arvostavansa heidän oikeuttaan valita hoitomuotonsa ja määrätä omasta terveydenhoidostaan. Säätämällä uuden laajatahoisen lain luontaishoitoalalle valtio voi myös suunnata terveydenhuollon voimavarat palvelemaan paremmin kansalaisten terveyttä, kuten sairauksien ennaltaehkäisyä ja elämänlaadun parantamista. Samalla saadaan terveyspalvelut kohdistetuksi tehokkaammin sekä hoidollisesti että kustannuksia ajatellen. Lääketiede hoitaa sen minkä se osaa parhaiten, luontaishoidot sen mihin niillä on valmiudet ja taito.

Skepsis, tieteen korruptio ja luontaishoitojen vaino

Elina Hytönen 8.3.201S

Vuonna 1976 American Humanist Association AHA:n konferenssi päätti perustaa järjestön vastustamaan uskontoa, paranormaaleja ilmiöitä, spiritualismia, astrologiaa ja irrationaalisuutta yleensä. Tämä järjestö oli Committee for Scientific Investigation of Claims of the Paranormal CSICOP, nykyään lyhyemmin Committee for Skeptical Inquiry eli CSI.

Sen emojärjestö AHA perustettiin jo 1930-luvulla ajamaan sosialismia, humanismia ja vapaa-ajattelua sekä taistelemaan uskontoa vastaan. Sitä ennen AMA, Amerikan Lääkäriliitto, oli käynyt katkeraa sotaa homeopatiaa vastaan jo 1800-luvulta asti. 1920-luvulla homeopaattisista klinikoista ja kouluista oli Amerikassa enää jäljellä murto-osa, ja terveydenhoidon monopoli oli varmistunut lääketieteen ammattilaisille.

CSICOP:in perustajaksi mainitaan yleensä AHA:n jäsen, filosofian lehtori Paul Kurz, joka alkoi ripeästi organisoida SKEPSIS-yhdistyksiä ensin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Jäseniä värvättiin samalla menetelmällä, jota kommunistit ja CIA ovat käyttäneet: ensin luodaan kontakti yhteisön vaikuttajahahmoon, tässä tapauksessa esim. tiedemieheen yliopistossa tai järjestössä, ja tämän ympärille muodostetaan solu, jonka jäsenet eivät tunne järjestön koko agendaa. Jäsenille annetaan paikallisia tehtäviä, jotka kutkuttavat ”rationaalista mieltä” ja kritisoivat hauskasti järjettömyyksiä. Suomen Skepsiksen (per. 1987) järjestämiä tempauksia ovat mm. Huuhaa-palkinnot, homeopatia-pilkkatapahtuma Helsingin Hakaniemen torilla ja tuoreena vaikka Yle Puheen Akti-ohjelman hullunkuristen luontaishoitojen metsästys helmikuussa 2019, esimerkkinä kolmannen silmän voitelu. Yhdysvalloissa ja Englannissa herätti huomiota mm. laaja jumalanpilkkatapahtuma. Ruohonjuuritason toiminta näyttää usein viattomalta hassuttelulta, mutta sen tavoite on selvä: yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen.

1980-luvulla lääketeollisuus ja ravintoteollisuus havahtuivat luontaishoitojen edustamaan potentiaaliseen taloudelliseen uhkaan. Vuodesta 1985 eteenpäin tuoreet Skepsis-järjestöt keskittyivät erityisesti paljastamaan luontaishoitojen edustamia ”terveyshuijauksia” (health fraud -liike). Skepsis on leimannut luontaishoidot tai täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot, kuten niitä myös kutsutaan, pseudotieteeksi ja placebo-vaikutukseen perustuvaksi petokseksi. Suomessa niiden Skepsis-nimityksiä ovat huuhaa ja tarkemmin uskomushoidot. Maailmanlaajuisesti terveysrintamalla näin linkittyneet Skepsis-keskusjärjestöt ja muut samanmieliset järjestöt ovat aloittaneet yhtenäisiä kampanjoita mm. homeopatiaa, kiropraktiikkaa, akupunktiota, kiinalaista lääketiedettä, hyvän ravinnon merkityksen puolustajia (luomu etenkin) ja ravintolisiä sekä näiden tutkijoita vastaan. 1980-luvulla yrttiteet todettiin likaisiksi ja vaarallisiksi, ja Suomessakin lääkärit varoittivat juomasta kamomillateetä. Useamman kerran Yhdysvalloista on lähtenyt liikkeelle kampanja, joka kertoo että omega 3-valmisteet ovat vaarallisia ja aiheuttavat jopa syöpää tai että monivitamiinivalmisteet ovat vain valheellista liikevoiton tavoittelua. Vitamiinien ja luontaishoitojen vaarallisuus (ja toisaalta niiden tehottomuus, missä piilee tietty epäloogisuus) onkin yksi lähes vuosittain toistuvista teemoista.

Skepsis tänään

Skepsis on tänään globaali liike. Tärkeimmät kansalliset järjestöt voi googlata Wikipediasta, niitä on useita kymmeniä (List of skeptical organizations). Näiden lisäksi on lukemattomia paikallisyhdistyksiä. Skepsiksen aatemaailman puolesta toimivia tai sen läpitunkemia järjestöjä, sanoma- ja aikakauslehtiä ja tv-radio-yhtiöitä on runsaasti, ilmeisesti joka maassa. Internet on Skepsis-sivustoja tulvillaan. Skepsis luettelee niitä itse omilla sivuillaan, Skeptical About Skeptics-sivusto luettelee ja luonnehtii niitä kymmenittäin, samoin Martin J Walkerin kirja Dirty Medicine, The Handbook listaa niitä etenkin Englanti-Yhdysvallat-akselilla. Skeptikot itse mainitsevat nykyään internetissä Wikipedian ensimmäisenä viidestä tärkeimmästä maailman skeptikkojärjestöstä (!). Wikipedia sensuroikin systemaattisesti luontaishoitoja ja niiden riippumatonta tutkimusta koskevaa tietoa ja päästää julkisuuteen vain luontaisterapioita koskevan kielteisen, lääketeollisuuden korporatiivisia etuja tukevan tiedon.

Skeptical About Skeptics –sivusto kertoo, että CSICOP (sittemmin CSI) on nykyään ”rahakas huijareiden paljastaja –järjestö (debunking organization), jolla on 4 miljoonan dollarin päämajarakennus New Yorkin Amherstissä ja 5 miljoonan dollarin keskustoimisto Los Angelesissa”. Samassa päämajatalossa New Yorkissa majailevat myös Council for Secular Humanism sekä Commission for Scientific Medicine and Mental Health, joka on omistautunut vaihtoehtoisen lääketieteen ”paljastamiseen”.

CSICOP /CSI julkaisee lehteä Skeptical Inquirer, ”tieteen ja järjen aikakauslehti”. Järjestöllä on arvovaltaisia jäseniä, kuten tunnetut ateistit Richard Dawkins ja Daniel Dennett sekä toimittajia ja akateemikkoja. Walker esittelee kirjassaan Dirty Medicine yli sata Englannissa vaikuttavaa/vaikuttanutta Skepsis-hahmoa. Monet ovat professoreita ja toimittajia, mutta mukana on myös näyttelijöitä, etenkin koomikkoja (kuten Stephen Fry), taikureita (kuten James Randi) ja useita kommunisteja, jotka ovat omaksuneet entiselle ideologialleen aivan vastakkaisen pro-korporatiivisen ajattelutavan. Tärkeillä Skepsis-vaikuttajahahmoilla on yleensä voimakkaat taloudelliset siteet lääketeollisuuteen, kemian teollisuuteen ja elintarviketeollisuuteen.

CSICOP/CSI:n pääasiallinen tavoite on ollut yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen. Se näkyy selvästi järjestön käsikirjassa alaryhmien toiminnan organisoimiseksi (Manual for Local Regional and National Groups, 1987). Kirja omistaa 17 sivua aiheille ”Median käsittely” ja ”PR-toiminta”, mutta vain kolme sivua ”tieteelliselle tutkimukselle”. Epäonnistuneen astrologiaa koskeneen tutkimusyrityksen jälkeen järjestö päätti vuonna 1981, ettei se tee tutkimuksia. Tutkimus epäonnistui siinä mielessä, että sen tulokset vahvistivat astrologi Gauquelinin tutkimuksen havainnot. CSICOP/CSI luonnehtii strategiaansa kahtiajakoiseksi. Se haluaa vahvistaa skeptikkojen otetta mediaan tarjoamalla informaatiota, joka debunkkaa (Suomenkin skepsisläisten viljelemä sana) eli ”paljastaa” okkulttisia ja paranormaaleja ilmiöitä (kuten astrologia, luontaishoidot, rokotekriittisyys, luomuruoka ja väitteet sokerin haitallisuudesta). Toiseksi se haluaa palvella ”median vahtikoirana” kiinnittämällä yleisön ja median huomion median harjoittamaan paranormaalien ilmiöiden myönteiseen julkistamiseen.

Onko Skepsiksellä ideologia?

Mielenkiintoinen kysymys. Skeptikot itse väittävät kivenkovaa, että liikkeellä ei ole kollektiivista ideologista näkemystä, vaan siellä toimivat vain yksilöt. Se ei ole totta, sanoo Walker (Dirty Medicine s.52). Skeptikkojen näkökannat osoittavat, että liike noudattaa kollektiivista ideologista näkemystä.

Yksi liikettä yhdistävä aate on CSICOP:in perustamisesta asti mukana ollut ateismi. Skeptikkojen ateistiset kampanjat eivät kuitenkaan ole saavuttaneet kansan suosiota toivotussa määrin, joten ateismi pysyy nykyään liikkeen toiminnassa taka-alalla. Mutta se on mukana, mm. Suomen Skepsis ry on esittänyt kärjekkäitä uskontokriittisiä kannanottoja perustamisestaan lähtien (Teemu Taira, Väärin uskottu, s. 165). Ateistiset kannanotot liittyvät usein darwinismin/evoluutioteorian ja kreationismin kannattajien välisiin väittelyihin varsinkin Yhdysvalloissa. Meillä keskustelun aiheita ovat olleet mm. kirkon ja valtion erottaminen ja uskonnonopetus kouluissa.

Paul Kurtzin mukaan CSICOP:in perustajajoukko piti itseään ” Valistuksen puolustajana”. Tämä on ideologisen näkökohdan omaksumista. Skepsis-liike esiintyy tieteen, rationaalisuuden ja kriittisen ajattelun esitaistelijana. Se on omaksunut jälkiteollisen ajan uskonnoksi sanotun ideologian, joka rakentuu käsitteille rationalismi ja tiede, hokemalle ”tieteellisesti todistettu”. Toisin sanoen tiedeuskonnon, scientismin. Tiedeuskovaisille tiede on yhtä kuin totuus, jota ei voi kyseenalaistaa, ja myös totuuden ainoa ilmentymä. Usko tieteeseen on uskonnollinen teko, se on valinta joka tehdään subjektiivisesti ja henkilökohtaisesti, ei tieteellisesti. Se on osa skepsisläistä ideologiaa.

Mutta millaisen tieteen Skepsis on valinnut uskonsa kohteeksi?

Tieteellisen prosessin olennainen osa on kyseenalaistaminen, skeptisismi joka kohdistuu todellisuutemme ilmiöihin. Tämä positiiviseksi tai terveeksi skeptisismiksi kutsuttu kyseenalaistaminen kohdistuu myös kaikkeen, mitä tiede tähän asti on saanut selville. Tieto lisääntyy ja uusia keksintöjä tehdään haastamalla tieteelliset tulokset ja testaamalla vaihtoehtoisia hypoteesejä. Tieteelle ei ole ominaista sanoa: tämä on lopullinen totuus. Lisäksi tiede nojaa menetelmään. Se ei periaatteessa puolusta mitään kohteeseen liittyvää asiasisältöä. Se vain osoittaa olettamuksen todeksi tai epätodeksi, paikkansapitäväksi tai ei-paikkansapitäväksi. ”Tieteellinen” ei siis tarkoita välttämättä, että jokin on oikein, validia tai parasta – se tarkoittaa, että on noudatettu tiettyä menetelmää.

Tällainen tieteellinen suhtautumistapa ei ole ominaista Skepsis-liikkeelle, kuten ei positiivinen skeptisismikään. Skepsis-liike sanoo edistävänsä kriittistä ajattelua, mutta sen kritiikki suuntautuu yhtäälle, ei koskaan toisaalle. Se ei pohdi, miksi biomedisiininen lääketieteen lääkkeet ja menetelmät ovat teollisuusmaissa yleisimpien kuolinsyiden listassa. Se ei emmi vastustaa lainsäädäntöä, joka asettaa lääketeollisuuden vastuuseen aiheuttamistaan vaurioista. Skepsis-liikkeellä on kapea negatiivinen agenda, eikä liikkeellä ole tapana osallistua rakentavaan tieteelliseen väittelyyn. Usein sen agenda ilmenee jyrkkänä ennakkoluulona uusia ideoita ja niiden tutkijoita kohtaan. Skepsis on tullut tunnetuksi rajuista hyökkäyksistään tiedemiehiä kohtaan, joita se ei hyväksy. Moni tutkija on Skepsiksen vainon ansiosta menettänyt uransa, rahoituksensa, maineensa, jopa joutunut vankilaan. Luonteenomaisesti Skepsis ei perustele hyökkäyksiään kohteen tieteellisen työn asiakritiikillä, vaan käy työn tekijän kimppuun kyseenalaistamalla hänet henkilönä ja tutkijana.

Dogmaattinen Skepsis kritisoi taikauskona ja pseudotieteenä kaikkea, mikä ei ole puhtaasti materiaalisen maailman ilmiöitä. Ihmisen mieli on aivokemiaa, tietoisuus on illuusio, ihminen on kone. Nämä ovat myös biomedisiinisen lääketieteen mekanistisen ajattelun pääkohtia. Sen juuret ovat kuin ovatkin Valistuksen ajassa. Skepsiksen ei liene koskaan nähty kyseenalaistavan biomedisiinisen lääketieteen premissejä, mitä voi pitää vain ideologisena valintana tieteellisen skeptisismin sijaan. Eikä se koskaan kritisoi lääketeollisuuden tai yleensä suuryritysten toimintatapoja tai korporatiivista tiedettä.

On helppo nähdä, miten esimerkiksi luontaishoidot pakostakin sijoittuvat Skepsiksen aatemaailmassa irrationaalisten huijausilmiöiden eliminoitavaan joukkoon.

Skepsis lääketeollisuuden edunvalvojana

Mutta Skepsiksellä on toinenkin agenda, joka helposti unohtuu, koska se ei ole niin ilmeinen eikä Skepsis suinkaan itse sitä korosta. Agendan selittää Skepsiksen sitoutuminen suurteollisuuden etuihin.

Tiedemiesten enemmistö on nykyään monikansallisten yhtiöiden palveluksessa.(Esimerkiksi Martin J. Walker, Dirty Medicine, s. 10; asiasta on ilmaissut huolensa myös tieteen etiikan tutkija David B. Resnick, Kirja The Price of Truth – How Money Affects the Norms of Science, 2007, sivut 33 – 47.) Tämä trendi on voimistunut viimeisten 30 vuoden aikana. Teollisuus, korporaatiot, ovat suurelta osin yhteiskunnan demokraattisen kontrollin ulkopuolella, niitä ohjaavat markkinat ja taloudellinen hyöty. Suuri raha on korporaatioissa, ei yhteiskunnilla. Yritysten ostamat tiedemiehet tekevät tutkimustyötä ja konsultaatioita yrityksille. He istuvat myös komiteoissa, jotka myöntävät lääkkeille ja rokotteille myyntiluvan, hyväksyvät GMO-tuotteet markkinoille, valvovat tehomaataloutta ja rehuntuotantoa, arvioivat ihmisille, eläimille ja ympäristölle koituvat vahingot, antavat lausuntoja oikeusistuimille ja komiteoille aineista jotka ovat toksisia, allergisoivia, karsinogeenisiä ja teratogeenisiä (kuolemaa aiheuttavia). He istuvat WHO:n ja EU:n keskeisissä neuvoa-antavissa elimissä ja vaikuttavat niiden päätöksiin pandemioista, rokotevaurioiden korvattavuudesta, aspartaamin vaarallisuudesta tai vitamiinien markkinoinnin rajoituksista. Samat korporatiivista tiedettä palvelevat tiedemiehet esiintyvät mediassa tieteenalansa edustajina, mutta ovat siis itse asiassa kaksoisroolissa. Heidän edustamansa tiede on suurteollisuuden kustantamaa ja palvelee sen etuja. Terveyden ollessa kysymyksessä he palvelevat lääketeollisuuden etuja, ei yhteiskunnan, lääkäreiden tai potilaiden etuja. Eikä itsenäistä tieteellistä tutkimusta, jossa rahoitus on riippumaton tuloksesta.

Lääketeollisuuden rahoitus on läsnä myös Suomessa. Suomen THL:n tutkijat tekevät myynninedistämistutkimusta rokoteyrityksille. Turun yliopisto kertoo nettisivuillaan antoisasta yhteistyöstä lääkeyhtiö Rochen kanssa. Muistatteko, kun professori Fågelholm kertoi hymyillen Ylen haastattelussa tekevänsä tutkimusta Coca Colalle? Korporatiivinen tiede on kaikkialla. Yhdysvalloissa lääketeollisuus on hiljalleen vallannut lähes kaiken lääketieteellisen yliopistotasoisen tutkimuksen 1980-luvun jälkeen. Vuonna 2011 lääkefirmojen tutkimusrahoitus ylitti NIH:in (National Institutes of Health, Kansallinen Terveysinstituutti) antamien apurahojen määrän 8 miljardilla dollarilla (TheDailySheeple.com, NCBI.NLM.NIH.gov).

Viime vuosikymmeninä rajusti kasvanut tiedemaailman ongelma ovat väärennetyt tutkimukset. Paine tutkimusten julkisaamiseen on suuri, sillä se tuo tutkijalle arvostusta ja rahoitusta. Kun tutkimuksen teettäjä on lääkeyritys, tutkimuksen julkaisu lääketieteellisessä lehdessä merkitsee, että lääkkeen tai rokotteen myynti nousee kohisten. On selvä, että kielteisistä tuloksista mielellään vaietaan, kun se kerran on mahdollista. Tällöin voidaan jättää kielteiset seikat pois tutkimustuloksista tai muunnella tutkimusta jälkikäteen positiivisemman tuloksen saamiseksi (tai jättää tutkimus kokonaan julkaisematta). Kaikkea tätä tapahtuu. Vuosina 1966-1997 tieteellisistä julkaisuista 37 % vedettiin pois tieteellisten väärinkäytösten vuoksi. Vuosina 2000-2011 poistettujen tieteellisten tutkimusten osuus oli jo 72 %. Lääkeyritysten rahoittamien tutkimusten kohdalla osuus oli suurin, peräti 75 %. (Mercola-sivusto, 30.12.2014) Tutkimukset ovat yhä uudestaan todistaneet, että lääkeyritysten rahoittamat tutkimukset suosivat yritysten lääkkeitä 80 %:ssa tapauksista.

Lääketieteellisiä tutkimuksia teetetään myös tietokoneella. Vuonna 2005 kolme Massachusetts Institute of Technologyn opiskelijaa halusi testata, miten helppoa on tieteellisen tutkimuksen saaminen julkisuuteen. Ryhmä loi SCIgen-ohjelman, joka pystyy laatimaan uskottavalta näyttäviä tutkimuksia aiheesta kuin aiheesta. Opiskelijat panivat ohjelman nettiin vapaasti ladattavaksi. SCIgenin tutkimuksia on jäljitetty satoja, niitä on julkaistu tiedelehdissä ja konferensseissa. Ranskalainen tutkija Cyril Labbé kehitti näiden valetutkimusten jäljityssysteemin, ja hänen keksimänsä haamututkija Ike Antkare oli v. 2010 yksi siteeratuimmista tutkijoista Google Scholar´s-tiedostossa. (www.slate.com)

Tieteellisten tutkimusten tason romahdusta kuvaa myös, että suuri enemmistö tutkimuksista ei ole toistettavissa. ”Tieteellinen näyttö” on tieteellisesti pätevä, jos tutkimus on toistettavissa yhä uudestaan ja tulos pysyy samana. Maaliskuussa 2012 Reuters kertoi hätkähdyttävästä selvityksestä, jossa Glenn Begley tiimeineen tutki 53 syöpätutkimusselostusta – kaikki maailman arvovaltaisimpien lääketieteellisten lehtien julkaisemia – eikä 47 tutkimuksen kohdalla pystynyt toistamaan koetta. Kaikki nämä tutkimukset tulivat arvostetuista yliopistollisista laboratorioista, ja kaikkia pidettiin tärkeinä ja arvokkaina syöpähoitojen tulevalle kehitykselle. ”Työn edetessä tulimme siihen tulokseen, että mitään ei voi ottaa täydestä,” Begley sanoi. (Reuters, Nature-lehti, 28.3.2012). Maailman kunnioitetuimpiin lääketieteellisiin lehtiin kuuluvan British Medical Journalin (BMJ) päätoimittaja Marcia Angell, MD, erosi toimestaan havaitessaan, ettei voinut enää luottaa lehdelle lähetettyihin tutkimusartikkeleihin johtuen lääketeollisuudessa vallitsevista korruptoituneista, hyötyä tavoittelevista vaikutteista ja eturistiriidoista lääketeollisuuden ja Amerikan Ruoka- ja lääkeviraston FDA:n välillä. (http://www.theguardian.com)

Skepsiksen ideologisesta valinnasta kertoo, ettei ”kriittistä ajattelua edistävä” tieteen puolustaja Skepsis koskaan kyseenalaista tätä korporatiivista tiedettä.

Miksi juuri luontaishoidot?

Tiede ja teollisuus ovat korvanneet yleislääkärin, joka ennen yleensä oli humaani, sosiaalisesti tietoinen ihminen, sanoo Walker (s.24). Nyt lääketiede lähes pelkästään kokeilee ihmismassoilla. Lääkäri on ajautunut tiedemiehen rooliin: potilaana ei enää ole ihminen, vaan ihmisorganismin normatiivinen tieteellinen tila, jonka ”epänormaaliudet” korjataan. Se tapahtuu yleensä kemiallisesti, solutasolla. Samalla lääketeollisuus on onnistunut painostamaan yhteiskuntaa, niin että on luotu lakeja ja säädöksiä, jotka yleensä estävät lääkäreitä hoitamasta potilaita millään muulla kuin lääkkeillä tai kirurgialla.

Luontaishoidot sen sijaan näkevät ihmisen yksilöllisenä kokonaisuutena, jossa elämänrytmit vaihtelevat ja ovat alttiita ympäristön tapahtumille, jossa mieli, henki ja ruumis ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa. Hoitotuloksia on vaikea mitata pitoisuuksina tai rajattuina reaktioina, ne ovat usein subjektiivisia ja yksilöllisiä eivätkä helposti toistettavissa samankaltaisina, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. Monet tiedemiehet pitävät luontaishoitoja irrationaalisina, koska ne eivät diagnoosiltaan tai hoitoina asetu yksinkertaisen oire-syy-seuraus-ajattelun rajoihin. Luontaishoitoja onkin tutkittava toisin tieteellisin menetelmin kuin luonnontieteiden käyttämät satunnaistetut kaksoissokkokokeet.

Toinen syy luontaishoitojen joutumiselle skeptikkojen paljastuslistalle on taloudellinen. Lääketeollisuus harjoittaa vahvasti taloudellista voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa. Terveysala on yksi maailman suurimpia markkinoita, ja lääketeollisuus onkin kehittynyt kaikista teollisuusaloista parhaiten voittoa tuottavaksi. Se on tuottoisampi kuin autoteollisuus tai aseteollisuus. Rikastuessaan se voi samalla esiintyä ihmiskunnan suurena hyväntekijänä, hengenpelastajana, jota valttikorttia muilla teollisuudenaloilla ei ole ainakaan yhtä selvästi.

Lääketeollisuuden aktivoituminen etujensa aggressiiviseksi puolustajaksi tapahtui 1980-luvulla, aikaan jolloin luontaishoitojen suosio kasvoi voimakkaasti teollisuusmaissa. Luontaishoidot eli CAM-hoidot (Complementary and Alternative Medicine) tähtäävät potilaan paranemiseen, toisin kuin biomedisiiniset lääkkeet, joiden tarkoitus on pitää oireet kurissa. (Tri Kaija Helin, 21.11.2013, Lääketietokeskuksen seminaari). Potilaan parantaminen taas ei ole kestävä liiketaloudellinen malli (liikepankki Goldman Sachs neuvoessaan lääketeollisuuden biotekniikan edustajia; https://www.wddty.com/news/2018/04/drug-companies-wouldn´t-…; www.cnbc.com/2018/04/11/goldman-asks-is-curing-patients-a-sustainable-business-model.html). Jokainen parantunut potilas merkitsee lääketeollisuudelle menetyksiä. Sairauden kroonistuminen taas on luonnollisesti suotuisaa kehitystä.

Luontaishoitojen harjoittamisella ei voi kerätä voittoa niin kuin lääkkeiden myynnillä. Sairauden ennaltaehkäisy, sairauden alkuperän ymmärtäminen eivät ole siirrettävissä voiton maksimointiin. Monet hoidoissa käytetyt yrttirohdokset tai hoitoaineet eivät ole patentoitavissa. Luontaishoidot ovat vain menestyksekkään liiketoiminnan haitallisia kilpailijoita, jotka vievät lääkeyrityksiltä asiakkaita. Siksi ne ovat joutuneet lääketeollisuuden hävitettävien listoille, homeopatia peräti jo 1800-luvulla.

Aikaisemmin korporatiivisella teollisuudella oli varsin rajallista lobbausta lähinnä asbestin ja tupakan puolustuksessa. Asbestilla ei ollut haitallisia vaikutuksia terveyteen, ja tupakointia suositeltiin raskaana oleville naisillekin, koska se piti painon kurissa, auttoi ruoansulatusta ja helpotti taipumusta hysteriaan. 1980-luvulta lähtien lääketeollisuuden lobbaus on kasvanut tähtitieteellisiin mittoihin rahassa ja aktiivisuudessa mitattuna. Lääkeyritysten tutkimuskulujen sanotaan enää edustavan 1 % niiden myynninedistämiskuluista. Lobbaus on myös kannattavaa. The Sunshine Foundation kertoi vuonna 2015, että Yhdysvalloissa lääketeollisuus sai jokaista poliitikoille annettua miljoonaa dollaria kohden 77,5 miljardia dollaria sijoitustuottona (return of investment ROI). (http://sunlightfoundation.com, http://www.zerohedge.com)

Kansainvälinen Skepsis pyrähtelee näissä rahavirroissa äänekkäänä vahtikoirana, joka käyttää välineinään huumoria, hyväntuulista pilaa ja arvovaltaisia sanoja tiede ja kriittinen ajattelu. Samalla se tukee epähumaaneja ja epädemokraattisia tavoitteita kuten terveydenhoidon valinnanvapauden kaventamista ja korporatiivisen vallankäytön lisäämistä. Ne ovat jo johtaneet itsenäisen tieteellisen tutkimuksen ennennäkemättömään korruptoitumiseen ja miljoonien ihmisten sairauden kroonistumiseen ja kuolemaan.

Skepsis puuhamiehenä

Valitsen tähän vain muutamia esimerkkejä konkretian lisäämiseksi. Martin J. Walkerin kirja Dirty Medicine tarjoaa niitä lisää.

Entinen taikuri, englantilainen James Randi on ollut CSICOP:in johtavia jäseniä aina 1980-luvulta asti ja koonnut näinä vuosina omaisuutta ja mainettakin etenkin luontaishoitojen debunkkaajana. Hänen tehonsa perustuu kykyyn luoda mediasirkus valitun aiheen ympärille. Randilla on hänen omien sanojensa mukaan hyviä ystäviä Suomessa, ja Ylen A-Talk haastattelikin häntä, joulupukkimaista myhäilevää miestä, ihailevasti 16.4.2015.

Yksi Randin varhaisimpia harhautustemppuja tapahtui vuonna 1980. Hän lähetti kaksi nuorta miestä, joille hän kertomansa mukaan oli opettanut petkuttamisen taitoja, osallistumaan MacDonnell-laboratorion psyykkisiin tutkimuksiin. Tarkoituksena oli tehdä pilkkaa ja herättää epäluuloja osoittamalla, että tutkimus oli huonosti suunniteltu ja tulokset todennäköisesti saatiin petoksellisin keinoin. Laboratorion testikontrolli oli kuitenkin niin tiukka, ettei nuorten miesten petkutusyrityksistä tullut mitään. Vaikka Randin hanke epäonnistui, hän piti lehdistötilaisuuden ja ilmoitti, että tutkijat olivat antaneet pettää itsensä. Randin huijaus sai suurenmoisen myönteisen vastaanoton lehdissä, televisiossa ja radiossa.

Vuonna 1993 Randi matkusti Nature-lehden päätoimittajan John Maddoxin ja Walter Stewartin (Amerikan NIH) kanssa Ranskaan debunkkaamaan immunologi Jaques Benvenisten, joka oli tutkimuslaitos Inserm Unitin tutkija ja johtaja. Benveniste oli julkaissut Nature-tiedelehdessä artikkelin viiden vuoden tutkimuksestaan, joka osoitti, että suurinakin laimennoksina vasta-aineliuoksissa ilmeni biologista aktiviteettia, jota ei ollut pelkässä vedessä. Tutkimus viittasi siis homeopaattisten lääkkeiden vaikutustapaan. Artikkelin julkaisun ehtona oli ollut, että Benveniste päästäisi retkikunnan tarkkailemaan laboratorioonsa. Hyväuskoinen Benveniste luuli skeptikkoja tiedemiehiksi ja päästi heidät mellastamaan laboratorioonsa muutamaksi päiväksi ilman valvontaa. Tuona aikana ryhmä väärensi Benvenisten tutkimusprotokollan (jolloin tulosta ei enää voitu todistaa) ja julkaisi sitten Naturessa löydöksensä: Benvenisten tutkimus oli huijaus ja hän poti harhoja. Skeptikkomyönteinen The Guardian julkaisi samat tulokset ja leimasi tutkimuksen törkeäksi väärennökseksi. Benveniste menetti työpaikkansa, rahoituksensa ja maineensa eikä enää voinut jatkaa tutkimustyötään.

Randin perustama James Randi Educational Foundation vierailee kouluissa opettamassa nuorisolle tieteellistä ajattelua.

Hiukkasfysiikan tohtori, sittemmin skepsisläinen toimittaja Simon Singh on Skepsis-järjestö Sense About Sciencen luottohenkilöitä. Singh sai kuuluisuutta kampanjoimalla korporatiivisen tieteen puolesta vuosina 2009-2010, tavoitteena kunnianloukkauslain muuttaminen Englannissa. Muutokselle oli tarvetta, sillä mm. juuri Randi ja Singh olivat usein oikeudessa käräjöimässä joko kunnianloukkausten jakelusta tai niiden kohteina. Vuonna 2008 Singh oli kirjoittanut herjaavan jutun kiropraktikoista The Guardianiin, ja kiropraktikkojen yhdistys veti hänet oikeuteen alan maineen mustaamisesta ja kunnianloukkauksesta. Singh voitti jutun ”tiedeyhteisön” eli Skepsiksen, Sense About Science –järjestön ja korporatiivisten bloggaajien taloudellisella ja aatteellisella tuella. Kunnianloukkauslaki lieveni, ja Singh oli näin avannut tien skepsisläisille ”suurempien ja parempien valheiden levittämiseksi kenestä tahansa, jonka kanssa he olivat eri mieltä, ja mistä tahansa järjestöstä, joka uhkasi korporatiivisen tieteen kilpailukykyä”, kuten Walker sanoo (Dirty Medicine, s.119).

Singhin kampanjaan kuului vihjauksia luontaishoitoja edustavista vallankäyttäjistä, henkilöistä ja ryhmistä, jotka sensuroivat tiedettä kunnianloukkausjutuilla tai niillä uhkaamalla. Kampanja herätti mielikuvia pahantahtoisista luontaishoitojen kannattajista, jotka jopa fyysisesti uhkailivat tiedemiehiä. Sense About Scienceen kuuluva toimittaja Tracey Brown: ”Me tarvitsemme todellista yhteisen edun puolustusta…[muuten] kunnianloukkauslait pysyvät ökyvarakkaiden öykkäreiden työkaluina, niiden jotka haluavat vaientaa kritiikin.” (Dirty Medicine, s.119). Todellisen tilanteen kääntäminen päälaelleen on tavanomaista taktiikkaa skepsisläisessä polemiikissa.

Muutama vuosi sitten (2012 – 2014) Simon Singh johti Englannissa yli 20 kuukauden kampanjaa What Doctors Don´t Tell You –lehteä vastaan. Jo vuonna 1989 perustettu WDDTY on ehkä ainoa laatuaan koko maailmassa, se on terveyskysymyksiä käsittelevä lehti joka seuraa kriittisesti sekä lääketeollisuuden että luontaishoitoalan tutkimuksia. Muiden muassa Tesco, brittein SOK, oli ottanut lehden myyntiin lehtihyllyihinsä. Skepsis-sivusto Quackometer julkaisi WDDTY-”kritiikkiä”, koska lehti ”heikensi luottamusta lääketieteen ammattilaisiin”, ja ohjeisti sivuston seuraajia antamaan Tescolle ja muille myyjille palautetta, että lehti saataisiin pois myynnistä. Quackometer luonnehti lehteä sanoilla ”killer magazine”, joka ”antaa hengenvaarallisia terveysohjeita”. Singh ja muut aktiivit skepsisläiset soittivat häirintäsoittoja lehden jakelufirmalle Comagille, järjestivät paheksuvia kirjekampanjoita myymäläketjuille, vainosivat kymmeniä mainostajia tekemällä heistä ilmoituksia ASA:lle (mainostajia valvova järjestö), lähettivät kenttämiehensä piilottamaan lehtiä hyllyjen takaosiin, hakkeroivat lehden nettisivuston ja lähettivät vihapostia lehden facebook-sivuille. Näin WDDTY kertoi lukijoilleen 27.6.2014. The Times julkaisi komean parjausjutun, joka levisi muuhun mediaan. WDDTY:n taloudellinen romahdus näytti jo ilmeiseltä.

WDDTY vetosi lukijoihinsa ja pyysi näitä lähettämään sähköpostiviestejä lehden ulosmyyjille. Lukijat puolustivat lehteä ennennäkemättömän laajasti, lehti pysyi myynnissä ja sen tilaajamäärä jopa kasvoi. Tesco ja muut jälleenmyyjät ilmoittivat uskovansa lehdistön sananvapauteen ja ihmisten oikeuteen saada lukea haluamiaan terveysuutisia. Lehden päätoimittaja kutsuttiin BBC:hen kertomaan lehtensä todellisesta sisällöstä ja oman kantansa parjauskampanjaan.

Singhin kampanja siis epäonnistui Englannissa. Mutta Suomessa kävi toisin.

Kesäkuussa 2016 S-ryhmä ja Kesko, R-kioskit sekä muutamat kirjakaupat ottivat myyntiin uuden lehden, Mitä lääkärit eivät kerro sinulle (MLEKS). Lehdessä oli lyhyitä artikkeleita kansainvälisistä lääketieteellisistä julkaisuista (kuten JAMA, Amerikan Lääkäriliiton julkaisu) ja uutispalveluista (kuten BBC News) sekä juttuja silmäsairauksista, ravintorasvoista, matkustajien rokotuksista, liikunnasta, marjoista, vitamiineista ym. Lehti oli luontaishoitomyönteinen, kuten WDDTY:kin.

Somessa nousi ”kohu”. Ja kohun takaa löytyy mediasotilas Skepsis. Googlaamalla sanan WDDTY voit bongata sivuston Paholaisen asianajaja -blogi ja jutun, jonka päiväys on 7.6.2016. Sivusto kommentoi tuoreeltaan ja aitoon Skepsis-tyyliin samalla viikolla myyntiin tullutta lehteä ja kertoi pahamaineisesta ja vaarallisesta WDDTY:stä. Parjauskampanja tehosi Suomessa salamannopeasti, ja lehti vedettiin myynnistä. MTV uutisoi tästä harvinaisesta lehden takaisinvedosta jo 8.6. otsikolla ”Hämmentävä terveyslehti ilmestyi lehtihyllyihin – S-ryhmä ja Kesko vetivät heti myynnistä”. S-ryhmä ilmoitti syyksi prosessivahingon ja Kesko asiakaspalautteet. Uutinen levisi mediaan laajalti.

S-ryhmä ja Kesko olisivat voineet torjua ulkoisen painostuksen Englannin Tescon tavoin. Tesco ilmoitti, ettei se halua ryhtyä sensuroimaan, vaan kuluttajat Isossa-Britanniassa saavat itse valita, ostavatko lehden vai ei. Suomessa sen sijaan hyvin pieni ryhmä äänekkäitä ihmisiä saneli, mitä kaupan asiakkaat saavat ostaa ja lukea.

Suomen Skepsis ry. myönsi ensimmäisen Huuhaa-palkintonsa 1989 WSOY:lle ”valetieteellisen kirjallisuuden” julkaisemisesta. Kustantaja oli julkaissut astrologiaa ja numerologiaa koskevat kirjat sekä teoksen Terveen elämän salaisuudet. Sen jälkeen palkinto tuli kaksikin kertaa Ylelle epätieteellisistä väitteistä ja taikauskosta. Vuonna 2000 Skepsis tarttui perusteemaansa ja myönsi palkinnon kaikelle uskomuslääkinnälle. Sitä ovat seuranneet eläinten uskomushoito (kyytiä saivat refleksologia, akupainanta, kukkauutteet, aromaterapia jne.), lääkärit jotka käyttävät uskomuslääkintää, Rokotusinfo yksipuolisen ja näennäiskriittisen tiedon levittämisestä, Magneettimedia täysin väärän kuvan antamisesta uskomushoitojen vaikutuksista, Suomen Terveysjärjestö STJ asiantuntijaksi tekeytymisestä ja terveysaiheisen keskustelun hämärtämisestä, Keski-Pohjanmaan kansanopisto pseudotieteellisistä kursseista (reiki, homeopatia, kiinalainen lääketiede), Suomen Energiahoitajat ja vuonna 2018 Otavan tietokirjayksikkö Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä –kirjan ja Ritva Lauraeuksen Homeopatiaa koko perheelle –kirjan uusintapainoksen kustantamisesta. Muita Huuhaa-aiheita ovat olleet mm. tieteellisen ajattelun vastainen aineisto, älykkään suunnitelman teoria, joka kritisoi evoluutioteoriaa, ravitsemus sekä GMO-vapaa Suomi -kansalaiskampanja. – Huuhaa-palkinto myönnetään taholle, joka kunnostautuu pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa, yhdistys kertoo.

Syksystä 2018 luontaishoito ja luontaisterapeutit ovat olleet Suomessa kiihkeän parjauskampanjan kohteena. Kampanja täyttää sanastoa myöten Skepsis-prosessin tunnusmerkit. Media, virkamiehet, muutamat lääkärit, poliitikot, ministeritkin puhuvat uskomushoidoista ja niiden vaarallisuudesta. Koska STM kertoo käynnistäneensä tätä terveydenhoidon alaa koskevan lakiuudistuksen, uskomushoitoja vaaditaan pantavaksi kuriin potilasturvallisuuden nimissä. Media tai jopa STM ei kerro, mistä hoidoista on kysymys, vaan puhuu mustasalvasta ja hopeavedestä, ei kiinalaisesta lääketieteestä ja akupunktiosta tai jäsenkorjauksesta. Myöskään ei kerrota, että luontaishoidot ovat kansainvälistenkin tilastojen valossa erittäin turvallisia. Sekä WHO että EU suosittelevat jäsenvaltioilleen luontaishoitojen integroimista julkiseen terveydenhuoltoon. Miksi? Siksi että ne ovat turvallisia, tehokkaita, kustannustehokkaita – ei kalliita aineita, koneita eikä menetelmiä – ja potilaat kokevat ne miellyttävinä. Sveitsi ja Portugali maksavat jo hoidoista kelakorvauksia luontaishoitojen käyttäjille. Suomessa on 5000-6000 luontaisalan terapeuttia, joiden mainetta ja ammatinharjoitusta parjauskampanja pyrkii vahingoittamaan. Tyypillistä on, että yhtä tai kahta poikkeusta lukuun ottamatta luontaisterapiat eivät pääse mediasulun läpi kertomaan omaa kantaansa. Skepsiksen luoma mielikuva luontaishoidoista on todella lyönyt itsensä läpi.

Media ja Skepsiksen lumo

Skepsis-liike on ehtinyt hioa mediataitojaan 1980-luvulta asti. Se on nimittänyt itsensä tieteen etujen vartijaksi. Sana TIEDE on oivallinen väline, kun halutaan vaikuttaa.

Pohtiessaan tieteen ja scientismin olemusta kirjailija C. S. Wells totesi, että tiede voi myös edistää epäkriittistä taipumusta hyväksyä näkemyksiä, joiden sanotaan olevan tieteen vahvistamia tai jotka kiedotaan ”tieteelliseen” sanastoon. Wells pilkkasi kollegoitaan Oxfordin yliopistossa antaessaan romaanihahmonsa kirjassa That Hideous Strength väittää, että työväenluokkaa on hankala huiputtaa, koska työläiset pitävät muutenkin eliitin kirjoituksia propagandana. ”Mutta hyvin koulutettu yleisö, ihmiset jotka lukevat älyllisiä viikkolehtiä, eivät tarvitse aivopesua. He uskovat mitä tahansa.” ”Tieteeseen” vetoaminen voi olla avain, jolla älykkäät ihmiset saadaan lopettamaan terve kyseenalaistaminen. (John West, C. S. Lewis on Science, Scientism and Skepticism. http://healthimpactnews.com/2014/does-modern-science-hinder-sk…)

Wells käytti esimerkkinä eugeniikkaa eli rodunjalostusoppia, joka sata vuotta sitten edusti tieteen moderneinta kärkeä ja oli tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä, vakavasti otettava tiede. Eugeniikan avulla haluttiin parantaa ihmisen geenistöä, mikä johti epätäydellisten kansalaisten, kuten heikkomieliset ihmiset ja aviottomat äidit, joukkosterilointeihin, myös Suomessa ja Ruotsissa. Natsi-Saksan ideologia oli jatkumoa eugeniikalle. Vain sata vuotta sitten me uskoimme eugeniikkaan tieteenä. Itse tiede ei enää usko eugeniikkaan. Mitä meidän halutaan uskovan tieteenä nyt?

Olen jo edellä selvittänyt, millaista tiedettä Skepsis-liike edustaa. Se ei ole tuntemattoman tutkimista avoimin mielin, vaan ahdasmielistä uuden tai erilaisen tuomitsemista tutkimatta. Tiede Skepsiksen käsissä on agendan työväline. Skepsisläiset tuomitsevat luontaishoidot pseudotieteenä, mutta eivät ole saaneet koulutusta luontaishoidoissa, eivät tunne niiden filosofiaa, menetelmiä tai hoitotuloksia. Media suhtautuu heihin kuitenkin kuin he olisivat luontaishoitojen asiantuntijoita ja antaa heille viimeisen sanan.

Siihen vaikuttanee taikasana tiede, mutta myös Skepsis-liikkeen edustajien hyvä esiintymistaito. Kiireinen toimittaja haastattelee mielellään ”asiantuntijaa”, joka on tunnettu, jolta saa selvät vastaukset, joka puhuu hauskasti ja sydämellisesti hankalistakin asioista. Varsinkin jos toimittaja itse ei ehdi lainkaan perehtyä aiheeseen. Lääketieteen professori Juhani Knuuti Turun Yliopistosta on tällainen etevä Skepsis-haastateltava, joka harjoittaa aktiivista uskomushoitojen vastustusta mm. omassa blogissaan. Juhani Knuutin ideoima lääketieteen opiskelijoiden Vastalääke-yhdistys (nimi tangeeraa hauskasti Vastarinta-nimeä) ilmoittaa taistelevansa virheellisiä terveysväittämiä vastaan kriittistä ajattelua edistäen, ja sen jäsenet saavat ”monipuolista viestintä- ja kirjoituskoulutusta”. Psykiatri Hannu Lauerman mediakarismaan luotetaan, hän on ilmaissut huolensa uskomushoidoista jo parinkymmenen vuoden ajan. Välillä Ylen katsoja saa vaikutelman, että toimittajien mielestä Suomessa on vain yksi psykiatri. Ylen aktiivi-skepsisläiset toimittajat ovat tänä talvena erottuneet uskomushoitojen kuriinpanovaatimuksillaan ja ilmoituksilla niiden vaarallisuudesta. Luontaishoitojen edustajaa ei ole kutsuttu vastaamaan moitteisiin luontaishoitojen kannalta.

Ylessä vallitsi ainakin ennen tietyn tasapuolisuuden periaate. Ehkä toimittajat kokevat toteuttavansa tasapuolisuutta, kun he terveysaiheisen ohjelma- tai uutispalan perään kutsuvat paikalle Skepsis-liikkeen edustajan, joka esittää aiheeseen liittyvää negatiivista kritiikkiä. Tähän minulla on oivallinen vastaehdotus, joka itse asiassa on Rupert Sheldraken, katso alla. Toimittaja voi pyytää skepsisläistä kommentoijaa esittämään väitteensä ensin ja antaa viimeisen sanan asianosaiselle, esimerkiksi luontaisterapeutille tai aihetta aidosti tutkineelle tiedemiehelle. Tämä voisi olla katsojillekin virkistävä kokemus. Yleisradion antautuminen Skepsis-liikkeen ideologialle on joka tapauksessa hämmästyttävää. Yle on veronmaksajien rahoittama, ei edes riippuvainen lääketeollisuuden mainostuloista, niin kuin lehdistö usein.

”Media-skeptikkona on helppo olla,” sanoo biologi Rupert Sheldrake, joka on usein ollut skeptikkotrollien hyökkäysten kohteena (http://www.skepticalaboutskeptics.org/examiningskeptics/rup…). ”Saat sanoa viimeisen sanan. Voit sanoa mitä haluat. Sinun ei tarvitse panna vuosia aiheen tutkimiseen. Ja voit samalla itse pysyä kritiikin ulottumattomissa, koska niillä joita kritisoit ei ole oikeutta vastata.”

On ikävää, että media-skeptikot ovat haluttomia todellisiin väittelyihin, joissa väitteet perustellaan hyvän tavan mukaan, asiallisesti näyttöön perustuen. Skeptikot ovat huuhaahaamujahdissa – sana on peräisin Skepsiksen oman sivuston kommenteista – ja valitettavasti median lähes täydellä tuella.

Skepsis haluaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Se tekee sen kohdistamalla pyrkimyksensä etenkin vaikuttajiin, niihin ”koulutettuihin”, joista C. S. Wells puhuu. Siis lääkäreihin, lääkäriliittoihin – jotka yleensä ovat tärkeitä skepsis-tukikohtia – poliitikkoihin, tiedemiehiin, virkamiehiin, asiantuntijapaneeleihin, yritysjohtajiin, järjestöihin, säätiöihin ja mediaan. Skepsis on myös etevä somen käyttäjä. Sen tehtävä on pehmittää maaperää, valmistella ja totutella päättäjät ja kansalaiset suurteollisuuden sanomaan: vain me olemme oikeassa. Muut ovat väärässä ja heidät on syytä eliminoida.

Siksi Martin J. Walker näkee pro-korporatiivisen Skepsis-liikkeen uhkana kansan terveydelle. Skepsis-liike puolustaa hyödyn tavoitteluun orientoituneen teollisen tieteen tuotteita ja prosesseja, tieteen jonka lopullisena päämääränä on ihmisen ja hänen terveytensä täydellinen kontrolli. Niinpä sen pyrkimyksenä on hävittää kaikki terveyttä tuovat terapiat, jotka eivät ole sen kontrollissa. Luontaishoidot eivät ole.

Skepsisläisten kyseenalaistaminen ei ulotu heidän omaan skepsismiinsä, niin kuin pitäisi, jos se olisi aitoa kriittistä ajattelua. Siksi Skepsis-liikkeen todellisten, suurteollisuuden hyötyä ajavien tavoitteiden ja tiedettä lamaannuttavan ”tieteellisyyden” kritiikki jää enimmäkseen juuri niiden koulutettujen vastuulle, joihin Skepsis pyrkii vaikuttamaan. Suurelta yleisöltä puuttuvat yleensä ne taustatiedot ja kokemus, joiden avulla Skepsiksen väitteet voisi ”debunkata” eli paljastaa vääriksi. On aika debunkata Skepsis.

Rokotteet ja terveys

Forum Humanum 24.10. 2018

 

Rokotukset ovat lääketieteen suurin keksintö, kuulee usein sanottavan. Rokotukset ovat tieteellisesti tutkittuja ja turvallisia, ja ne ovat myös tehokkaita. Näin sanovat rokotteiden valmistajat, terveysviranomaiset, useimmat lääkärit ja suuret järjestötkin kuten WHO ja Unicef. Sen pitäisi siis olla totta.

 

Olen hoitanut ihmisiä perinteisen kiinalaisen lääketieteen menetelmin, etenkin akupunktuurilla, noin 35 vuotta. Rokotuskysymyksiin rupesin perehtymään potilaitteni sairauksien kautta. Niitä ei voinut välttää. Kun aloin kysyä, koska sinut on viimeeksi rokotettu tai otitko tuota ennen rokotuksen, uudenlainen sairauksien ja vaivojen syntytapa alkoi hahmottua eteeni. Moni sairastuminen näytti tosiaan liittyvän ainakin ajallisesti rokotukseen. Lisäksi nämä sairaudet olivat usein hankalampia, sitkeämpiä hoidettavia kuin muut. Esimerkiksi kipu ei lähtenyt normaaliajassa tai potilaan lihavuus ei lähtenyt normaalisti sulamaan. Tai hänen väsymyksensä ei millään tahtonut antaa periksi.

 

Niin olin ajautunut rokotteiden maailmaan. Rupesin lukemaan kirjoja ja internetin terveyssivustojen julkaisemia tutkimuksia ja uutisia. Voin sanoa että niitä on valtavasti. On rokotevalmistajien rahoituksesta ja valvonnasta riippumattomia tietolähteitä ja niitä, joita lääketeollisuus ylläpitää. Luotan enemmän niihin riippumattomiin. Olen opiskellut kaikkea rokotteisiin liittyvää yli 7 vuotta, ja uutta tietoa tulvii eteen koko ajan. Tarkoitukseni on tässä selittää muutamia pääkohtia siitä, mitä olen oppinut.

 

Olemme maailmanlaajuisesti tulleet tilanteeseen, jossa teollisia maita vaivaa kroonisten sairauksien Kuva epidemia (Acad. Pediatr. kartoitus,2011). Joka toinen aikuinen Yhdysvalloissa sairastaa kroonista tautia, joka 4. kahta tai useampaa. (CDC, syyskuu 2018) Näitä ovat lihavuus, astma, syöpä, immuuni- ja autoimmuunisairaudet ja neurologiset ja kehityshäiriöt, joita kaikkia aiheuttavat etenkin huono ravinto ja kemiallinen myrkkykuormitus. Rokotukset ovat yksi tärkeimpiä kemiallisia kuormittajia.

 

Myös ennen hyvin harvinaiset sairaudet ovat nyt tulleet yleisiksi, ja niiden rinnalle on tullut vielä aivan uusia kroonisia sairauksia. Merkillisintä on, että nimenomaan lapsista on tullut enenevästi kroonikoita. Lapsilla on nykyään nelinkertainen riski sairastua krooniseen sairauteen heidän vanhempiinsa verrattuna. Yhdysvalloissa puhutaan jo lasten terveyskriisistä (Children´s Health Defense, syyskuu 2018). Siellä yli puolet (54 % ) lapsista potee yhtä tai useampaa kroonista sairautta. Syöpä on lasten yleisin kuolinsyy. Tämä kehitys alkoi 1980-luvun loppupuolella, jolloin lasten rokotusohjelma USA:ssa laajeni voimakkaasti. Sen jälkeen monen kroonisen sairauden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut (Acad.Pediatr.2011). Yleisimpiä ovat nykyään ”neljä A:ta”: ne ovat autismi, ADHD (ylivilkkaus-keskittymiskyvyn aleneminen), astma ja allergiat. Erityisesti autismi (autoimmuunisairaus) on lisääntynyt KUVA räjähdysmäisesti. 1950-luvulla autistilapsia oli USA:ssa 1:10.000 lasta, v. 2012 heitä oli 1:88 ja v. 2017 luku oli 1: 68 (poikalasten kohdalla 1:42, tyttöjen 1:186, CDC:n tilastoja) Tänä vuonna yhteisluku on liittovaltioiden tilastossa jo 1: 59.   Keskimääräinen elinikä on laskusuunnassa, nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten kuolleisuuden kasvun takia. Puolet nuorista potee ainakin yhtä kognitiivista, emotionaalista tai käytöksen häiriötä, ja teini-ikäisten 2. yleisin kuolinsyy on itsemurha. Terveysviranomaiset eivät pysty löytämään selitystä näille dramaattisille muutoksille, mutta yhä enemmän löytyy todisteita, jotka viittaavat ympäristötoksiineihin eli ympäristöstä tuleviin myrkkyihin.

 

Lapset altistuvat voimakkaasti monille hermostollisille ja immunologisille myrkyille, jotka synergeettisesti eli yhteisesti vaikuttaen voivat vahingoittaa heidän terveyttään. Näitä ovat raskasmetallit, kasvinsuojeluaineet kuten glyfosaatti, fluori (meillä esim. hammastahnassa), bisfenoli A (muoveista), ftalaatit, tulenestoaineet, hajusteet, ruoan lisäaineet ja aspartaami – sekä rokotteet.

 

Tutkimukset ovat yhdistäneet rokotteet, sekä niiden muunnellut virukset ja bakteerit että niiden myrkylliset muut ainesosat laajaan kirjoon haittavaikutuksia. Kuva Rokotteiden haittavaikutuksia Näitä ovat mm. allergiat, astma, korvatulehdukset, ihottumat, epilepsia, diabetes (1 ja 2), keliakia, Cronin tauti, kilpirauhasen ja lisämunuaisen sairaudet, reuma, lupus (SLE), myastenia gravis, Guillain-Barrén syndrooma, POTS, syöpä ja lihavuus. Sekä lasten neurologiset ja psykiatriset häiriöt.

Lasten ja nuorten hermostollisten kehityshäiriöiden, tunne-elämän ja kognitiivisten häiriöiden (MEB) määrät ovat valtavasti kasvaneet. Lasten on vaikea oppia lukemaan ja laskemaan, he eivät jaksa keskittyä, on mielialan heittelyä ja univaikeuksia. Yhdysvaltain lääketieteen tutkimuksen instituutti kehottaa jo suhtautumaan näihin häiriöihin ”tavallisina” vaivoina, ”samalla tavalla kuin raajan murtumaan”. Lääkkeiden määrääminen lapsille ja nuorille on lisääntynyt eksponentiaalisesti, koska biolääketiede ei näe ongelmalle muuta ratkaisua. Mutta tilastot kertovat merkillisiä asioita: Amerikassa lukion lopettaneista lähes 20 % ei osaa lukea todistuksensa tekstiä, ja vain 11 % pojista ja 12% tytöistä osasi lukea hyvin 6 – 8:nnella luokalla (US Dept. of Education + Nat. Inst. of Literacy, 2013), ja esim. Detroitin Public Schoolin oppilaista 93 % ei osaa lukea ja 96% ei osaa laskea (CNS News, 2015). 14 % aikuisista ei osaa lukea lainkaan (32 milj.), 23 % ei pysty hahmottamaan tekstistä informaatiota – ei siis ymmärrä lukemaansa, 44 milj. ei osaa lukea tuoteselosteen varoituksia tai lastenkirjaa. Eli käytännön lukutaidottomuutta on 30 %:lla aikuisista. Nuorisorikollisista 85 % ei osaa lukea, ei edes ajo-ohjeita liikenteessä tai kadunnimiä. Lukutaidottomien määrä kasvaa joka vuosi 2,2 miljoonalla.

 

Tutkijat ovat myös ihmetelleet yleisen älykkyyden laskua teollisuusmaissa. Norjalaistutkimus (Proceedings of the National Academy of Sciences –lehti, 2018, 730,000 asepalvelusmiestä) toteaa, että ÄO:t laskevat hälyttävästi, niin että sukupolvi toisensa jälkeen tulee 7 testipisteen verran vähemmän älykkääksi. Tuore englantilaistutkimus toteaa myös, että II maailmansodan jälkeen älykkyys on jatkuvasti pudonnut kymmenvuosittain noin 2,5 – 4,3 testipistettä. Sen sijaan ennen vuosituhannen puoliväliä ÄO:t nousivat tasaisesti. Tähän on muiden ympäristötekijöiden lisäksi pidetty syypäinä myös rokotuksia.

(Suomessakin on todettu älykkyyden laskua vuoden 1998 jälkeen, alokastutkimus.)

 

Miten rokotukset liittyvät näihin ilmiöihin?

 

Rokotuksissa manipuloidaan immuunipuolustusta. Me olemme olemassa immuunipuolustuksemme ansiosta, sanovat immuunitutkijat. Meissä elää yli sata triljoonaa mikrobia, niitä on enemmän kuin ihmisessä soluja, ja joukossa on sekä elämälle välttämättömiä hyviä mikrobeja että pahiksia. Ulkopuolellamme niitä on lisää, taas triljoonia. Immunologi Gerald Callahan sanoo, että immuunijärjestelmän ansiosta me heräämme joka aamu lähes samana ihmisenä kuin illalla. Hän tarkoittaa hiukan kärjistäen, että koska immuunijärjestelmämme valvoo, mikrobit ja sienet eivät ole syöneet meitä suihinsa yön aikana.

Koska rokotuksilla nimenomaan manipuloidaan immuunijärjestelmää, tässä siis lyhyt selostus siitä mitä rokotuksessa tapahtuu. Immuunijärjestelmä on kaksijakoinen.

Normaalisti me saamme tartuntataudin kuten tuhkarokon tai influenssan hengitysteiden limakalvojen tai sitten ruoansulatuskanavan kautta (kuten poliovirus). Iho, limakalvot ja suoliston sisältö kuuluvat luonnolliseen immuunijärjestelmään. Se on puolustuksemme ETURINTAMA. Eturintamassa puolustusreaktiot käynnistyvät nopeasti. Limakalvojen lisäksi siellä toimivat maksa, munuaiset ja keuhkot sekä monenlaiset syöjäsolut. (siellä liikkuu syöjäsoluja kuten makrofagit ja neutrofiilit ja dendriitit sekä NK-tappajasoluja (Natural Killers)). Esimerkiksi makrofagi nielee paitsi bakteereja myös (elämänsä aikana noin sata bakteeria, se syö myös huonokuntoisia omia soluja ja muita mikrobeja. Mutta se nielee myös esimerkiksi) alumiinipartikkeleita ja kuljettaa niitä mukanaan, jopa veriaivoesteen läpi aivoihin. Tämä liittyy rokotuksiin, sillä monessa rokotteessa on alumiinia, joka on voimakas neurotoksiini.

Terveen ihmisen eturintaman puolustus on nopea ja voimakas, ja moni infektio eli tulehdus sammuu sen käsittelyssä kokonaan. Bakteerit ja virukset katoavat elimistöstä, niitä ei jää sinne piileksimään.

 

Jos tilanne niin vaatii, elimistö käynnistää noin viikon kuluttua taudinaiheuttajan (viruksen tai bakteerin) tunkeutumisesta immuunipuolustuksen toisen vaiheen, jota sanotaan adaptiiviseksi tai spesifiseksi immuunijärjestelmäksi. Siellä ovat puolustuksemme ERIKOISJOUKOT. Sen toiminta perustuu lymfosyyttien eli imusolujen toimintaan. Toiset lymfosyytit tuhoavat bakteereja, viruksia ym., toiset, kuten B-solut, erittävät vasta-aineita, jotka leviävät kaikkialle kehoon. Lymfosyyttien torjuntakyky perustuu niiden kykyyn tunnistaa omat solut vieraista. Lymfosyytteja on meidän systeemissämme miljoonia ja tunkeilevia vieraita on myös miljoonia. Lymfosyyteilla on kullakin vastaanotin, joka sopii vain tiettyyn tunkeilijaan. Kun toisilleen ”sopiva” pari siellä miljoonien joukossa kohtaa, tunkeilijan (antigeenin) vastaava osanen (epitooppi) napsahtaa lymfosyytin vastanottimeen kuin avain lukkoon. Nyt tunkeilijan tuhoamisprosessi voi alkaa.

 

Tästä kohtaamisesta jää järjestelmään immunologinen muistikuva. Kun immuunipuolustus on kohdannut villin/luonnollisen tuhkarokkoviruksen tai influenssaviruksen ja käsitellyt sen, siitä jää elimistöön jäljelle vain muisto. Kun sama virus kohdataan uudestaan, puolustus käynnistyy nyt paljon nopeammin ja vasta-aineitakin esiintyy runsaammin. Ihmisellä on nyt vastustuskyky tätä tautia vastaan. Yleensä vastustuskyky on tässä tilanteessa elinikäinen (kun tartuntatauti on saatu luonnollisena tartuntana ja sairastettu luonnollisella tavalla).

 

Mitä tapahtuu rokotuksessa?

 

Rokotuksen tarkoitus on saada immuunipuolustuksessa aikaan tulehdus, joka saa B-lymfosyytit tuottamaan vasta-aineita. Tämä vasta-ainetuotanto on rokotuksen tavoite. Jos vasta-aineita ilmenee, rokotteen katsotaan antavan vastustuskyvyn taudille. Rokotteella siis kiihotetaan keinotekoisesti immuunipuolustusta. Rokotteessa sijoitetaan elimistöön esimerkiksi heikennetty tuhkarokkovirus, jonka ottaa vastaan sille sopiva immuunisolu. Näin saadaan aikaan tulehdus ja vasta-aineita ja viimein elinikäinen tai ainakin pitkäaikainen vastustuskyky tuhkarokkoa vastaan. Näin siis teorian mukaan. Todellisuus on näyttänyt, että vasta-ainetuotanto ei olekaan sama kuin vastustuskyky. Rokotetussa ihmisessä saattaa kierrellä vasta-aineita, mutta hän voi silti saada tartunnan ja sairastua.

 

Rokotevirus ei kykene uimaan immunosolujen käsittelyyn yksin, sen avuksi tarvitaan kaikenlaisia tehoste- ja apuaineita immuunireaktion syntymiseksi. Yksi tärkein on alumiini, hermomyrkky. Elohopea on myös hermomyrkky. Sitä on käytetty säilöntäaineena, ja sitä esiintyy rokotteissa vieläkin, esim. influenssarokotteissa, vaikka käyttöä on vähennetty. Polysorbaatti 80 on liuotin, jossa voi olla maissia, seesamia, pähkinäöljyä jne., se aiheuttaa syöpää ja hedelmättömyyttä. Formaldehydi, palsamointiaine, aiheuttaa syöpää. Rokotteissa on myös antibiootteja, kortisonia, fenolia, lipeää, bariumia, asetonia, soijaa, lateksia ym. sekä eläinten ja ihmisten kudosjäämiä ja DNA:ta, joiden alkuperä voi olla apinan munuaiset, koiran munuaiset, hiiren aivot, kananpojan alkio ja munuainen, vasikan sikiö, lehmän sydän, kanin aivot, usean eläimen veri, kuolleen naudan seerumi sekä ihmisperäisistä abortoidut sikiöt, sikiön ja poikavauvan esinahka, keuhkokudos, munuaiskudos, silmän verkkokalvo ja ihmisen syöpäkudos. Näitä ihmisperäisiä kudoksia käytetään solulinjoissa, joissa rokotteet valmistetaan. (esim. vesirokko, vihurirokko, tetanus, influenssa) Esimerkiksi sikiön DNA:ta jää tutkimuksen mukaan rokotteeseen vaarallisen korkeita määriä (kirja Rokotteet ja vaiettu tieto s. 180), jotka ilmeisesti ovat yhteydessä autismin lisääntymiseen.

 

Rokotuksessa nämä ainekset useimmiten ruiskutetaan ihon alle.  Tällöin ohitetaan kokonaan immuunipuolustuksen eturintama eli luonnollinen immuunijärjestelmä. Ihmisen monen miljoonan vuoden kehityskulussa tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Teemme siis jotain ennenkuulumatonta, johon elimistö ei ole valmistautunut. (Luonnollisen tuhkarokkoviruksen ottaa elimistössä vastaan lymfosyytti, jolla on vastaanotin numero CD150 (kun virus on ensin ollut luonnollisen puolustuksen käsittelyssä). Sen jälkeen se päätyy lymfakiertoon, ja kohta ilmenevät mm. punaiset pilkut iholla merkkinä siitä, että immuunipuolustus toimii. Mutta rokotteen tuhkarokkoviruksen ottaa vastaan aivan toinen lymfosyytti, jolla on reseptori numero CD46. Tämä vastaanotin tekee tuhkarokkoviruksen sellaiseksi, että jokainen solu jolla on tuma voi ottaa sen vastaan.) Tutkimuksissa on havaittu, että näitä rokoteperäisiä viruksia jää elämään rokotettujen elimistöön, sen soluihin – immuunipuolustus ei siis ole jaksanut häätää niitä.

Tästä aukeaa mahdollisuus moniin kroonisiin vaivoihin ja sairauksiin, etenkin autoimmuunisairauksiin. Niissä immuunipuolustus hyökkää kehon omia soluja vastaan koettaen tulehduksella eliminoida viruksen. Jos immuunipuolustus on heikentynyt, se ei jaksa häätää vierasta virusta solun sisältä, jatkuvista yrityksistä huolimatta. Näin on syntynyt krooninen sairaus, johon kuuluu tyypillisesti taudin lehahduksia ja taas parempia kausia. (Yle Uutiset, tammikuu 2014: ”Lapsille puhkesi joukkoreuma Iitissä”, tapauksia alkoi ilmetä muutama vuosi 2009 Pandemrix-rokotuksen jälkeen, 10 sairastui; koko Suomessa yht. 27, Terveys 10.1.2014. Kouvolan Sanomat kertoi 21.12.2013: THL tutkii parhaillaan ikäryhmittäin 130 eri taudin diagnoosia, jotka voisivat johtua sikainluenssarokotteesta. Yhteys on toki mahdollinen, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek (reumasta). (Muistilista: autoimm.-sairauksia ovat mm. autismi, MS-tauti, nivelreuma, reumakuume, Sjögrenin syndrooma, Crohnin tauti, keliakia, Hashimoto eli kilpirauh. autoimm.tulehdus, lisämunuaisen vajaatoiminta, pernisiöösi anemia, anemia AIHA – autoimm. hemolyyttinen – trombosytopenia, myastenia gravis eli voimatt. lihakset, autoimm. nokkosihottuma, psoriaasi, pälvikalju, autoimm. hepatiitti type 2, CFS eli kroon. väsymyssyndr., narkolepsia, punahukka SLE eli syst. lupus erytematosis, skleroderma, Alzheimer, Parkinson, diabetes jne.)

 

Kun immuunipuolustusta stimuloidaan rokotteella, myös aivojen oma immuunijärjestelmä aktivoituu. Aivojen oma immuunijärjestelmä on tieteen uusia havaintoja, aikaisemmin sen olemassaolosta ei tiedetty. Mitä voimakkaammin immuunisysteemiä aktivoidaan, sitä voimakkaammin aivot myös reagoivat. Yhden rokotuksen aiheuttama immuunistimulaatio voi kestää  kaksikin vuotta tai pitempään. Koko ajan aivot ovat alttiina suurille määrille eksitotoksiineja ja tulehdusta edistäviä immunosytokiinejä – toisin sanoen aivoissa jyllää jatkuva, keinotekoisesti aikaansaatu tulehdusprosessi, joka aiheuttaa vahinkoa hermostolle. Se muuttuu helposti autoimmuunitilaksi. Lasten kehittyvissä aivoissa tämä aiheuttaa puhumiseen ja kielen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, käytösongelmia, kouristuksia, muistihäiriöitä, matalaa kuumetta, sekavuutta ja jopa dementiaa. Aikuisilla seurauksena voi olla rappeutumissairauksia kuten Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja ALS.

 

Alumiini on vaaraton, sitä on kaikkialla, kotipuutarhan tomaateissakin, eikä siitä ei ole haittaa rokotteissa, sanovat terveysviranomaiset Suomessakin. Tämä on Amerikan CDC:nkin kanta, ja THL kuuntelee CDC:tä kuin sotamies kenraalia. Ihon alle ruiskutettuna alumiini ja muut rokotteiden aineosat, kuten proteiinit, käyttäytyvät kuitenkin paljon aggressiivisemmin kuin suun kautta nautittuina – kun ne niellään ruoan mukana, elimistön puolustus pääsee niitä varsin tehokkaasti käsittelemään ja eliminoimaan. Silti alumiini on elimistöön kertyvä hermomyrkky, niletynäkin.

Alumiini on nykyään rokotteissa yleisimmin käytetty adjuvantti eli tehosteaine, jonka tehtävä on stimuloida, ärsyttää immuunijärjestelmää tulehduksen aikaansaamiseksi. Se tekee sitä monin tavoin. Tutkimusten mukaan sama mekanismi, jolla alumiini ärsyttää immuunisysteemiä, pystyy myös sytyttämään autoimmuunireaktioita elimistössä. Näin kehittyviä sairauksia ovat esim. diabetes, Alzheimer, Parkinson, paksusuolen tulehdus, ateroskleroosi, MS-tauti (valtimonkovettumatauti) ja autismi. Alumiini myös kertyy aivoihin, kuten alumiinitutkija, prof. Exleyn tutkimus autismipotilaiden ja Alzheimer-potilaiden aivoista on osoittanut (Chr. Exley, Aluminiun in brain tissue in autism, Journal of Trace Elements in Medicine and Biology, marrask. 2017). Exley: “Ei ole olemassa ‘normaalia’ aivojen alumiinitasoa. Alumiinin läsnäolo aivokudoksessa, oli taso mikä tahansa, on epänormaalia.” Rokotuksen alumiini myös pysyy elimistössä kauan, jopa 11 vuotta.

Aivan pienet lapset ovat immunologisesti ohjelmoituja tulehduksettomiksi, ts. heidän on vaikea tai mahdoton reagoida tulehduksella vieraaseen patogeeniin. Heidän immuunijärjestelmänsä on tarkoitus kypsyä äidiltä saatujen immunologisten suoja-aineiden varassa (IgG). Kun vastasyntyneelle tai muutaman kuukauden ikäiselle annetaan rokotus, murretaan tämä immuunipuolustuksen uinuminen. Koskaan ei ole tutkittu, mitä siitä vuosien saatossa seuraa. Joka tapauksessa rokottamalla viemme myös lapselta mahdollisuuden sairastaa luonnollisesti lasten tartuntataudit, joiden avulla immuunisysteemi järjestäytyy, opettelee tautien torjuntaa, vahvistuu ja hankkii elinikäisen vastustuskyvyn tartuntataudeille. Rokottamalla me 1) heikennämme lasten ja aikuisten immuunipuolustusta ja 2) siirrämme lastentautien sairastamisen myöhemmäksi, teini-ikään tai aikuisikään, jolloin ne ovat vaarallisempia sairastettavia. Esimerkiksi nykyään tuhkarokkotapauksista neljäsosa-puolet on aikuisia, useimmilla on myös keuhkokuume ja neljännes joutuu sairaalahoitoon. (VV. 2012-2015 oli 900 MPR-rokotteen aiheuttamaa vakavaa vauriota ja kuolemantapausta, mutta yli 10 vuoteen ei yhtään luonnollisen tuhkarokon aiheuttamaa kuolemaa, VICP Vaccine Injury Compensation Program)

 

Rokotukset ovat tehokkaita, niillä on pelastettu miljoonia ihmishenkiä

Tämän on jokainen kuullut ja luultavasti myös uskonut, minä myös aikanani. Rokotuksia on annettu laajemmin kampanjoin noin sata vuotta, jos 1800-luvun isorokkorokotukset lasketaan pois, ja tänä aikana tilanne on tosiaan muuttunut. Mutta miten, sitä kannattaa tutkia.

 

Minulle oli melkoinen silmien avaus se tieto, että lasten tartuntataudit olivat suurimmaksi osaksi jo  siirtymässä historiaan siinä vaiheessa, kun lasten rokotukset niitä vastaan aloitettiin. Tulirokko tappoi ennen paljon lapsia, samoin kurkkumätä, tuhkarokko ja hinkuyskä. 1800-luvulla alkoi länsimaissa yleinen elintason nousu, jonka mukana tartuntatautien aiheuttamat kuolemat vähenivät tasaisesti. 1900-luvun puoliväliin mennessä tartuntatautikuolleisuus oli teollisuusmaissa laskenut jo lähes sataprosenttisesti. Vuonna 1940 näiden lasten tartuntatautien kohdalla kuolleisuus oli enää 1:100.000, ja hinkuyskänkin kuolleisuusaste oli laskenut yli 90 %. Tuhkarokkorokotusten alkaessa 1960 tautiin kuolleisuus oli esim. Britanniassa 0,030 % sairastuneista.

 

Tulirokko,  joka tappoi paljon aliravittuja ja lian keskellä eläviä lapsia, enemmän kuin isorokko ja muut yllämainitut taudit, on mielenkiintoinen luku. Sitä vastaan kehitetyt rokotteet (strepto-toksoideja) olivat niin vaarallisia, että rokottamisesta luovuttiin. Saniteettiolojen paranemisen myötä tulirokkokuolemat vähenivät itsestään 1900-luvun alkuun mennessä 95 % ja 1950-luvulle tultaessa jo 100 %, tilastot osoittavat. Tämä tapahtui jo kauan ennen antibioottien aikaa. Jokin ihmisessä muuttui: hän ei enää ollut altis sairastumaan tulirokkoon. Eikä ole vieläkään, tulirokon streptokokkibakteeri asustelee edelleen rauhanomaisesti noin 15-20 %:ssa koululaisista (Rokotteet ja vaiettu tieto s.193 Humphries). (Lavantautikaan ei ole rokotusohjelmissa, mutta ei sitä esiinny väestössäkään.)

 

Tartuntataudit olivat siis suureksi osaksi jo siirtymässä historiaan, kun rokotukset niitä vastaan aloitettiin. Kun tulirokkoa vastaan ei rokotettu, se katosi itsestään. Tämä suuntaus on saanut muutamat immunologit arvelemaan, että ilman rokotusten väliintuloa nämä lasten tartuntataudit olisivat kaikki ”sammuneet” pois tulirokon tavoin viimeistään vuosituhannen vaihteeseen mennessä.   

Sen sijaan meillä on nyt tuhkarokko-, hinkuyskä-, sikotauti- ja influenssaepidemioita sekä polioepidemioita, joissa suurin osa sairastuneita on rokotettuja, useat moneen kertaan, ja joissa tartunnan yleisimmin aiheuttaa kiertelevä rokotevirus, ei enää alkuperäinen villi virus. WHO ja YK ovat myöntäneet esimerkiksi polion kohdalla, että rokotukset ylläpitävät tautia väestöissä. Rokotevirukset ovat heikennettyjä, mutta ne pystyvät muuttumaan elimistössä uudelleen hyvin virulenteiksi ja vaarallisemmiksi. Äsken rokotettu on oireeton taudinkantaja ja pystyy tartuttamaan muita, rokotettuja ja rokottamattomia. Kaikki voivat myös saada villivirustartunnan, jos se osuu kohdalle.

 

Meillä on mielenkiintoinen kotoinen esimerkki virusten elämästä. Vuosina 1984-85 Suomessa oli voimakas poliorokotuskampanja, jossa 97 prosenttia väestöstä otti nk. sokeripalarokotuksen (Sabin). Vuonna 2009 Tampereen jätevesistä löytyi polioviruskanta, joka oli tämä sama rokotteen poliovirus. Virus oli kierrellyt ihmisten suolistoissa 24 vuotta – ja taitaa kierrellä edelleen. Tutkimusten mukaan tuoreiden rokotusten poliovirus ei enää useinkaan tehoa näihin kauan kierrelleihin ja usein muuntuneisiin viruksiin. Lasten saama poliopiikki ei siis anna heille suojaa rokotteiden muuntuneita polioviruksia vastaan, villit virukset taas ovat lähes kokonaan kadonneet.

(Hinkuyskä on toinen esimerkki. Rokotukset aloitettiin 1914 kokosolurokotteella, sitten siirryttiin asellulaarirokotteeseen 1996. Jo kymmeniä vuosia on tiedetty, että B. pertussis –bakteeri alkoi 50-luvulla muuntua selvitäkseen hengissä rokotteesta. Ts. siitä tuli rokoteresistentti. Nyt kumpikaan rokotteista ei sisällä niitä bakteerikantoja, jotka kiertelevät väestössä. Silti niillä rokotetaan lapsia – WHO:n arvion mukaan 85 % maailman kaikista lapsista on saanut kolme hinkuyskärokotetta, joko DTP:n tai DTaP:n. Ja alle 5-vuotiaita lapsia kuolee n. 160.000 / vuosi hinkuyskään, näistä 60% Afrikassa. Rokotteen antama suoja-aika on 2 v.) Jokainen elävä olento haluaa pysyä hengissä, niin myös virukset ja bakteerit.

 

Onko poliokaan kadonnut? (Huom. Poliohalvauksia ei ollut ennen 1900-lukua.) Vuonna 2011 Intia julistettiin poliovapaaksi massiivisten rokotusten jälkeen. Sen kertoi Ylen uutisankkurikin ilahtuneena hymyillen. Uutisissa ei mainittu, että samana vuonna Intiassa oli todettu 47.500 uutta tapausta harvinaista sairautta jonka nimi oli Ei-polionkaltainen akuutti veltto halvaus (NPAFP). Sairaus ei kliinisesti eronnut poliosta, mutta oli kaksi kertaa vaarallisempi (aiheutti enemmän ja vaarallisempia halvauksia; normaalisti vain 1 % poliotartunnoista johtaa halvaukseen, joka useimmiten menee ohi parissa viikossa). Maalaisjärjellä ajateltuna rokotukset aiheuttivat vaarallisemman polion kuin se jota vastaan se annettiin ja vielä enemmän poliohalvauksia kuin mitä normaalisti esiintyi. Mutta terveysviranomaiset ja rokoteyritykset ja rokotuksia rahoittanut Bill ja Melinda Gates-järjestö ym. eivät ajattele niin. Päinvastoin. Halvaukset koetetaan kömpelösti salata antamalla niille uusi nimi. Se on menetelmä, jota käytetään paljon näissä tilanteissa, kun rokote aiheuttaa taudin jota vastaan se annetaan.  (Viimeisen viiden vuoden aikana Amerikassa, Euroopassa ja Intiassa ovat lisääntyneet AFM/AFP-tapaukset, niitä on satoja: ”Se on täsmälleen polion kaltainen, mutta terveysviranomaiset säikähtävät suunniltaan sanaa polio”, sanoo neurologi, Robert F. Kennedy-sitaatti, Children´s Health Defence, 2018.)(Acute Flaccid Myelitis/Acute Flaccid Paralysis)

Tehokkuus

Kun rokotetieteilijät puhuvat rokotteen tehokkuudesta, he tarkoittavat nimenomaan, kuinka paljon vasta-aineita rokote pystyy aikaansaamaan. Tutkimuksissa on paljastunut, että ihmisten kyky tuottaa vasta-aineita on synnynnäisesti hyvin erilainen. Noin 5 % tuhkarokkoa vastaan rokotetuista antaa hyvin heikon vasteen (vasta-ainetuotanto on matala) ja voi sairastua tautiin jo 5 vuoden kuluttua. Tehosterokotukset eivät tilannetta paranna. Noin 70 % rokotetuista saa tuhkarokkotartunnan, jossa on lähes kaikki tuhkarokon oireet – vaikka heidän vasta-ainetuotantonsa on korkea. Vain viimeisellä neljänneksellä rokotetuista vasta-ainepitoisuudet olivat kohtalaiset vielä 10 vuoden kuluttua. Mutta kaikilla rokotetuilla vasta-ainepitoisuudet saavuttivat huippunsa kuukauden-kahden sisällä rokotuksesta tai tehosterokotuksesta, ja alkoivat sen jälkeen laskea seuraavan 5 – 10 vuoden aikana. Lasten enemmistön kohdalla siis vasta-ainetaso on matala kun he tulevat teini-ikään, he voivat saada tartunnan ja olla mahdollisia tartuttajia epidemian aikana, vaikka heidän tuhkarokkonsa voi olla muuntunutta tyyppiä, eikä sitä siksi luokitella raporteissa tuhkarokoksi.

Vasta-ainetuotanto ei siis ole sama kuin vastustuskyky. Ihmiset voivat olla täysin vastustuskykyisiä ilman vasta-aineiden muodostumistakin. On myös ihmisiä, joilla ei koskaan kehity vasta-aineita, mutta jotka silti ovat vastustuskykyisiä. Spesifinen, mahdollisesti elinikäinen vastustuskyky saadaan vain sairastamalla tuhkarokko tai muu ns. lasten tartuntatauti luonnollisena, villin viruksen aiheuttamana.

 

Mitä on tätä taustaa vasten sanottava laumasuojasta? Laumasuoja on se, johon meilläkin THL:n lääkäri televisiossa vetoaa, kun hän kertoo uuden rokotteen ottamisesta lasten rokotusohjelmaan. Viimeeksi kyseessä taisi olla vesirokkorokote. Tai kun hän kehottaa ottamaan influenssarokotteen. Laumasuoja on vain epidemiologinen ennustusmalli, se ei ole immunologinen tosiasia. Se on teoreettinen arvio, uskomus, joka ei ole koskaan osoittautunut paikkansapitäväksi. Sen mukaan mahdollisimman monen pitää hankkia rokotus, että koko väestö olisi suojattu. Noin 70 % – 95 %:n rokotustason arvellaan antavan kaikille laumasuojan.

 

Rokotusten historiassa epidemioita on esiintynyt kaikkialla rokotuksista huolimatta. 1800-luvulla jo nimenomaan isorokkorokotukset aiheuttivat valtavia isorokkoepidemioita esim. Englannissa. Nyttemmin, kun melkein kaikki ihmiset ovat moneen kertaan rokotettuja, epidemiat puhkeavat lähes 100%:sesti rokotettujen keskuudessa. (WHO arvioi että 85 % maailman koko väestöstä on saanut 3 x hinkuyskärokotteen, ja hinkuyskäepidemioita on kaikkialla vuosittain.) Tautien tartuttajana on yleensä rokotettu henkilö, ja sairastuneet ovat usein kaikki rokotettuja. Taudin aiheuttajakin on yleensä rokoteperäinen, ei villi. Laumasuojaidealla vedotaan epärehellisesti ihmisten moraaliin ja vastuuntuntoon, kun halutaan markkinoida rokotuksia. Tosiasiallisen terveydenhoidon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

 

Entä turvallisuus?  

 

Viime syyskuun lopulla (21.9.2018) 122 kansainvälistä järjestöä lähetti WHO:lle avoimen kirjeen rokotteiden turvallisuudesta. Järjestöt olivat Yhdysvalloista, Euroopasta ja Australiasta. WHO:n lisäksi kirje meni Euroopan Parlamentille, Euroopan lääkevirastolle (EMA) ja Euroopan lääkkeiden laatua valvovalle virastolle (EDQM).

Kirjeessä todetaan, että rokotusten pitkäaikaiset vaikutukset immuunijärjestelmään ja niiden mahdollinen rooli kroonisten sairauksien synnyssä on jäänyt kokonaan tutkimusten ulkopuolelle. Rokotukset annetaan terveille ihmisille tiettyjen infektioiden välttämiseksi, mutta samalla jätetään arvioimatta riskit, jotka jokainen rokotettu yksilö joutuu kohtaamaan. Koska yksilöllisiä eroja ei arvioida eikä oteta huomioon ennen rokotteiden antamista, rokotukset ovat johtaneet terveyshaittoihin, kuolemaan ja muihin ei-tarkoitettuihin seurauksiin. (Riippumattomat tutkijat ja laboratoriot ovat lisäksi havainneet, että monet rokotteet ovat retrovirusten ja nanopartikkeleiden saastuttamia. )

 

Nykyisissäkin rokotteiden turvallisuustutkimuksissa on suuria puutteita. Miljoonat ihmiset maailmalla ovat allekirjoittaneet vetoomuksia rokotteiden turvallisuuden ja turvallisuustutkimusten läpinäkyvyyden puolesta, mutta WHO ja muut päättäjät eivät ole ryhtyneet toimiin. Sen sijaan rokotteiden hyväksymismenettelyjä on vain joudutettu. Ja rokoteryritykset tekevät edelleen myyntiluvan saantia edeltävät rokotetutkimuksensa täysin omin päin, missä on selvä taloudellinen eturistiriita.

 

Jostain kumman syystä, jota en ole voinut käsittää, juuri rokotteiden kohdalla katsotaan, että 3 – 5 päivän seuranta-aika  rokotuksen jälkeen on riittävä kertomaan, aiheuttaako rokote haittavaikutuksia vai ei. (Itse asiassa se on helppo käsittää.) Näin on tilanne yleensä sekä rokotteiden turvallisuustesteissä että rutiinirokotuksissa. Lääkkeen kohdalla näin lyhyttä aikaa ei yleensä pidetä riittävänä, vaan testiajat kestävät kuukausia ja vuosia. Ja silti lääkkeitä joudutaan vetämään markkinoilta, kun ne osoittautuvat liian haitallisiksi. Esimerkiksi poliorokotuksen aiheuttama halvaus ilmenee useimmiten 2-4 viikkoa rokotuksen jälkeen, autismi ilmaantuu 3 – 4 vuotta ja 1-tyypin diabetes samoin keskimäärin 4 vuotta rokotuksesta.

Kun rokote on saanut myyntiluvan FDA:lta (Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto, jonka hyväksymiä rokotteita Suomessakin käytetään), sen haittavaikutusten seuranta on surkean puutteellista. Useammassa maassa on arvioitu, että vain noin 1 % rokotevaurioista tulee ilmoitetuksi ja terveysviranomaisten tietoon. Suomessa ilmoitusmenettely on alkeellinen, terveysalan työntekijät eivät enää ole edes velvoitettuja ilmoittamaan rokotevaurioista, ja tietojen kerääjä Fimea pitää tietonsa yleisöltä salassa. On myös todettu, että Suomesta ei ilmeisesti ilmoiteta eteenpäin rokotevaurioista EU:lle tai WHO:lle. Lisäksi WHO itse on äskettäin muuttanut omaa haittavaikutusluokitteluaan niin, että rokotevaurioita ja –kuolemia ei enää voi ilmoittaa rekisteriin, jos ne tapahtuvat myyntiluvan saannin jälkeen! (Ts. vain rokoteyrityksen itse kehittelyvaiheessa havaitsemat vauriot ja kuolemat voi ilmoittaa…arvata sopii, kuinka moni rokotteen valmistaja on todella siihen halukas, kun se kerran on helppo välttää. Esimerkiksi GSK:n on arvioitu poistaneen EMA:lle lähettämistään raporteista kuolemantapauksia.)

 

Jo rokotuskäytäntö, rokotteiden myyntilupamenettely ja puutteellinen valvonta varmistavat, että rokotteet eivät voi olla turvallisia. Mutta millaisia ovat itse rokotetutkimukset? Ne ovat kahdella sanalla sanoen tieteellisesti kyseenalaisia. Ne suorittaa lääkeyritys itse, se värvää tutkijat, määrää tutkimustavan, valvoo tutkimusta ja päättää, mitä tutkimuksesta julkistetaan. Yleistä on, että kielteisiä tuloksia, kuten vakavia haittoja ja kuolemantapauksia, ei julkaista. Rokotteiden valmistajat kertovat hämmästyttävän avomielisesti pakkausselosteissaan tutkimustavasta. Testattavaa rokotetta ei verrata neutraaliin lumerokotteeseen, kuten suolaliuokseen, vaan toiseen rokotteeseen tai jopa useamman rokotteen yhdistelmään. Kun nyt molemmissa ryhmissä esiintyy haittavaikutuksia, uusi rokote ei ole sen vaarallisempi kuin toinen rokote. Terveysviranomaiset puolestaan vertaavat rokotteen saajia väestöön: taaskaan rokote ei aiheuta enempää oireita kuin mitä väestössä ilmenee yleensä – mutta sanomatta jää, että väestökin on rokotettu. Omenoita verrataan omenoihin. Tutkimuksen johtopäätös: rokotettujen oireet eivät johdu rokotteesta ja rokote on siis turvallinen. Rokote kiidätetään markkinoille, sillä rokotetaan miljoonia ja miljoonia lapsia ja aikuisia kaikkialla maailmassa. Mitä siitä seuraa rokotetuille – siitä rokoteyritykset pesevät kätensä. Rokotteiden valmistajilla on Yhdysvalloissa ollut täydellinen lainsuoja kaikkia vahingonkorvauksia vastaan vuodesta 1986. Kun huonosta tuotteesta ei joudu rahalliseen edesvastuuseen, se tekee valmistajan huolettomaksi: valmistaja ei enää ponnistele paremman tuotteen kehittämiseksi, kun rahaa tulee helpommallakin. Näin on valitettavasti käynyt. (Oikeusjuttuja on nostettu lääkeyrityksiä vastaan rokotteiden tuottamista vaurioista muualla maailmassa, mutta ei Yhdysvalloissa. Ennen vuotta 1986 niitä nostettiin sielläkin niin paljon, että rokotevalmistajat uhkasivat lopettaa rokotteiden valmistamisen, ellei suojalakia saataisi.)

 

Ainoa luotettava tutkimustapa rokotteiden todellisia haittavaikutusten selvittämiseksi on verrata rokotettuja rokottamattomiin. Näitä tutkimuksia on ymmärrettävistä syistä tehty hyvin vähän, olen löytänyt niitä kaikkiaan 6 eri puolilta maailmaa.  Viime vuonna Yhdysvalloissa ilmestyi tutkimus, joka vertasi 6-12-vuotiaiden rokotettujen ja rokottamattomien lasten terveyttä neljässä USA:n osavaltiossa (Mawson et al., Pilot comparative study on the health of vaccinated and unvaccinated 6-12-year-old US children, 2017, Jackson State University).

 

Tutkimus totesi, että rokotetuilla lapsilla oli yli kaksi kertaa useammin krooninen sairaus ja noin neljä kertaa enemmän hermostollisia kehityshäiriöitä (oppimiskyvyn häiriö ja/tai ADHD ja /tai ASD eli autismi). Allergioita rokotetut lapset sairastivat 30 kertaa enemmän kuin rokottamattomat. Rokotetut käyttivät myös huomattavasti enemmän lääkkeitä ja kävivät huomattavasti useammin lääkärillä ja sairaalahoidossa.  Molemmat ryhmät sairastivat yhtä paljon tuhkarokkoa, sikotautia, hepatiitti A:ta ja B:tä, influenssaa, rotavirusta ja meningiittiä – rokottaminen ei siis suojannut ketään näiltä taudeilta!

 

Tutkimusta tukee toinen tutkimus, joka tehtiin VAERS:ille (USA:n rokotehaittavirasto, johon haittoja saa ilmoittaa) tehtyjä haittailmoituksia, joita oli yhteensä 38 801. Ne koskivat kaikki sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneita rokotehaittoja, jotka ilmenivät muutama viikko rokotuksen jälkeen. Tutkimus paljasti että mitä nuorempana lapsi sai rokotuksen, sitä enemmän esiintyi sairaalahoidon tarvetta ja kuolemantapauksia. Rokotteiden määrällä oli myös vaikutusta. Sairaalahoitoon joutui 11 % lapsista saatuaan kaksi rokoteannosta, mutta 23,5 %, kun annoksia oli 8. Lapsista kuoli 3,6 % saatuaan 1-4 rokoteannosta, ja 5,4 % kun he saivat 5-8 rokoteannosta.

 

Tämä on siis hinta siitä, että lapsille hankitaan heikohko ja parhaassakin tapauksessa vain väliaikainen suoja lastentauteja vastaan, joiden sairastaminen luonnollisessa kulussa vahvistaisi heidän immuunipuolustustaan – ja jotka hyvin mahdollisesti olisivat ilman rokotuskäytäntöä jo kadonneet maapallolta.

 

Lääketeollisuudesta riippumaton tutkimus osoittaa mielestäni selvästi, että rokotukset eivät ole terveellisiä. Päinvastoin, tilastot osoittavat, että mitä enemmän kansakunnassa rokotetaan, sitä sairaampia lapset ovat. Yhdysvalloissa lapset saavat kaikkein eniten rokotteita ja ovat myös kaikkein sairaimpia. Immunologian tutkijat sanovat, että kauan ylläpidetty lasten rokotusohjelma tekee vuosien mittaan koko aikuisväestön ja erityisesti lapset yhä puolustuskyvyttömämmiksi virustartuntoja vastaan. Taas epidemiologit (JM Heffernan ja MJ Keeling) ovat ennustaneet, että rokotteiden tuoma immuniteetti katoaa aikaa myöten kokonaan monien sairauksien kohdalla. Silloin infektion kuten tartuntataudin ilmaantuminen uudelleen johtaa paljon laajempiin epidemioihin kuin mitä standardimallit ennustavat.

 

Heikennämme siis rokottamalla koko väestön immuunipuolustusta ja teemme sen ymmärtämättä edes, miten terve immuunijärjestelmä toimii – näin immunologit kertovat (Rokotteet ja vaiettu tieto s. 49) – ja ymmärtämättä, mitä rokotuksen jälkeen elimistössä oikein tapahtuu ja voi tapahtua, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kun tiedeyhteisö lähes yksissä tuumin kieltää rokotteiden voivan aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia, se myös estää rokotevaurioiden syntymekanismien tieteellisen tutkimuksen. Turvallisempiin rokotteisiin ei päästä senkään takia.

Näyttää siltä, että rokotteiden kohdalla ei pyrkimyksenä ole terveys, vaan rokottaminen. Se on itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Rokotealalla liikkuu kaikkein eniten miljardeja (enemmän kuin muilla teollisuudenaloilla), niitä käyttelevät hallitukset ja kansainväliset järjestöt kuten WHO ja Unicef, se on lääketeollisuuden ehtymätön kultainen lehmä. Rokotteisiin liittyy lahjoituksia ja lahjuksia, patenttituloja, sponsorointia, palkkioita, urakehitystä ja yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi rokotekäytäntöä suojellaan, eikä siitä saa keskustella. TV välttää rokoteongelmien käsittelyä, lehdet eivät julkaise vastineita.

 

Viime heinäkuussa (2018) lehdet kertoivat, että oikeuskansleri oli pyytänyt STM:ltä selvitystä THL:n saamasta yksityisestä rahoituksesta. Oikeuskansleri halusi selvittää, oliko THL:n puolueettomuus vaarantunut. THL on saanut miljoonalahjoituksia rokoteyrityksiltä tutkimuksiin, jotka olennaisesti ovat rokoteyritysten myyntiluvan hankkimiseen liittyviä eli myynnin edistämistutkimuksia (ja koskevat 10 000:ia suomalaislapsia). Näitä rokotteita THL sitten suosittelee Suomen hallitukselle ostettavaksi. Moni THL:n johtaja on myös ollut aikaisemmin rokoteyritysten palveluksessa.

Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että Suomeen tarvitaan ehdottomasti itsenäinen rokotusturvallisuusvirasto, jonka yksikään työntekijä ei ole sidoksissa rokoteyrityksiin. Se vastaisi rokoteturvallisuudesta, edistäisi rokotetutkimusta, ottaisi vastaan haittailmoituksia ja tilastoisi niitä. Sen tilastot olisivat tutkijoille, medialle ja yleisölle avoimia. Se järjestäisi rokotevaurioituneiden kuntoutusta. Se kouluttaisi lääkäreitä rokotetieteessä ja sen ongelmissa, opettaisi lääkärit ja sairaanhoitajat tunnistamaan, ketkä rokotettavat ovat erityisen alttiita rokotevaurioille ja tunnistamaan  rokotevaurioita, kun niitä on tullut. Tällaista koulutustahan nyt ei ole. Virasto pitäisi myös huolen siitä, että rokotettavien kohdalla toteutuu informoidun valinnan periaate. Meitä rokotetaan verovaroin, on aivan oikein että valtio ylläpitää myös virastoa, joka huolehtii siitä että rokotettavien terveys otetaan vakavasti.

 

Rokotekeskustelun vaikeudesta

Kaksi yritystä

 

Syyspuolella 2018 kirjoitin vastineen kahteen rokotusaiheiseen artikkeliin, toisen elokuussa ja toisen joulukuussa. Artikkelit ilmestyivät Tekniikan Maailmassa ja Helsingin Sanomissa. Molemmat vastineet ovat luettavissa tässä, sillä lehdet eivät julkaisseet niitä.  

 

Tekniikan Maailma julkaisi elokuussa kaksiosaisen rokoteartikkelin. Ensimmäinen osa Autismiväitteen takana huijaus toisti 20 vuotta sitten kehitellyn panettelun koskien lääkäri Andrew Wakefieldin ja työryhmän tutkimusta. Huijausväite, jota mm. Wikipedia ylläpitää sellaisenaan, on todettu sittemmin täysin perättömäksi. Toinen artikkeliosio oli kooste erilaista rokotetietoa otsikolla Sortuuko Eurooppa tauteihin?, joka korosti rokotteiden merkitystä tautien torjujana, hiukan pelkovalttia käyttäen. Tuttua taktiikkaa siis, niin influenssarokotteitakin ”myydään”.

Kirjoitin lehdelle vastineen, jossa oioin pahimpia asiavirheitä. Lehti torjui vastineen viestimällä, että ”Kirjoituksessasi esität erilaisia yleisluonteisia väitteitä. Ne eivät ole osoitus asiavirheistä.” ”Jos kaipaat oikaisua, sinun täytyy osoittaa tiedeyhteisön kanta vääräksi.”

Kirjoitin vastineesta tiiviimmän version. Sekin torjuttiin. Jätin asian siihen. Mielestäni olin vastineissa nimenomaan osoittanut tiedeyhteisön kannan vääräksi. Lehden kanta ilmeisesti oli sama kuin mainitun ”tiedeyhteisön”, eikä lehti halunnut aiheesta keskustelua.

 

Onko lehden tulkinta tiedeyhteisöstä oikea? Tiedettä määritellään sanomalla, että se on itseään korjaavaa, että se on aina avoin keskustelulle ja kyseenalaistamiselle. Tiede ei voi koskaan sanoa: tämä on viimeinen totuus tästä asiasta. Tiede on menetelmä maailman tutkimiseksi, ja se kehittyy vain kyseenalaistamalla totuuksia. Maapallo oli litteä, kunnes siitä tuli pallo. Tupakointi oli vaaratonta, minkä moni tiedemies ja lääkäri vannoi oikeussalissakin, kunnes se vastaansanomattomasti osoitettiin terveydelle vaaralliseksi. Nyt Suomi pyrkii savuttomaksi.

 

Tiedeyhteisössä on jo paljon nykyisen rokoteteorian kyseenalaistajia. Kyseenalaistamisen vastustus on rokotepiireissä kuitenkin ennennäkemättömän voimakasta. Rokotteisiin liittyy niin paljon rahavirtoja hallituksilta rokotevalmistajille ja valmistajilta järjestöille, virkamiehille, lääkäreille, tutkijoille, yliopistoille, poliitikoille, niin paljon lobbausta, palkkioita, arvovaltaa, urakehitystä ja yhteiskunnallista valtaa, korruptiota ja synkkiä salaisuuksia, että rokoteilluusiota halutaan varjella lähes hinnalla millä hyvänsä, jopa lasten ja aikuisten terveyden hinnalla.

 

Rahan kytkeytyminen julkiseen terveydenhuoltoon on syypää lääketeollisuuden harjoittaman tieteen nykyiseen alennustilaan. Kirjallisuudessa puhutaan korporatiivisesta tieteestä, ”tieteestä” jonka teollisuus kustantaa ja joka tukee teollisuuden tavoitteita. Sellaista ”tiedettä” saamme esimerkiksi kun lääkeyritys rahoittaa yliopistollisia tutkimuksia. Viranomainen tai tutkija, joka omistaa osakkeita rokoteyrityksessä tai saa yrityksiltä tutkimusrahoitusta ja palkkioita, haluaa yleensä edistää rokotteiden käyttöä maailmalla. Jos hän valvoo rokotetutkimusta, hän on altis salaamaan negatiiviset tutkimustulokset, kuten vauriot ja kuolemat. Rokotevalmistajan rahoittama tutkija on altis samaan. Asiantuntijapaneeli, joka päättää pandemiavaarasta, julistaa helposti pandemian, kun rahoittajat painostavat paneelin eturistiriidassa olevia jäseniä. Pandemia tuo suunnattomasti rahaa yrityksille ja monille muille, mutta hallituksia, jotka ostavat rokotteet, se köyhdyttää. Ja – kuten tutkimukset soittavat – moni sairastuu rokotuksesta, joka on usein täysin turha.

 

Alla on siis luettavissa vastineeni, jota Tekniikan Maailma ei julkaissut.

 

 

  • WAKEFIELDIN TUTKIMUS JA TUHKAROKKOEPIDEMIAT

 

 

Tekniikan Maailma julkaisi 22.8.2018 kaksi artikkelia, jotka liittyvät rokotuksiin. Puutun kirjoituksessani kolmeen asiavirheeseen:

  • Wakefieldin tutkimusta koskeva huijausväite on todettu perättömäksi.
  • Rokotteiden yhteys autismiin on todettu pitävästi monessa tutkimuksessa.
  • Epidemioilla pelottelu rokotevastaisuuden ja rokottamattomuuden nimissä ei perustu tosiasioihin.

 

Gastroenterologi Adrew Wakefieldin rokotetutkimusta (Ileal-lymphoid-nodular hyperplasia, non-specific colitis, and pervasive developmental disorder in children) on yli kymmenen vuotta syytetty huijaukseksi.

 

Huijausväite on todettu perättömäksi panetteluksi. Wakefieldin väitetään sanoneen vuonna 1998 tutkimusta esitellessään, että MPR-yhdistelmärokotteen ja autismin välillä on yhteys. Näin hän ei sanonut. Hän päinvastoin totesi, ettei tutkimusryhmä osoittanut tällaisen yhteyden olemassaoloa.  Hän jatkoi: ”Jos MPR-rokotteen ja tämän syndrooman (autismin) välillä on kausaalinen yhteys…” Hän suositteli asiasta jatkotutkimuksia ja MPR-rokotteen sisältämien rokotteiden – tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko –  ottamista erikseen, tietyin väliajoin. Hän ei suositellut rokotteiden ottamatta jättämistä. Wakefieldin ja työryhmän tutkimusesittely on osoitteessa https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(…

 

Britannian lääkärirekisterin General Medical Councilin eettinen paneeli päätti syyttää Wakefieldiä ja hänen työryhmänsä 12 muuta tutkijaa epäeettisestä ammatinharjoittamisesta ja viedä sen kahdelta jäseneltä, Wakefieldiltä ja prof. John Walker-Smithiltä heidän lääkärinoikeutensa (2010). Tähän antoi sysäyksen freelance-toimittaja Brian Deerin kirjoittama artikkeli (The Sunday Paper, 2004), jossa hän väitti, että Wakefield ja työryhmä olivat väärentäneet dataa ja toimineet petoksellisesti ja että tutkijoilla oli ilmoittamattomia taloudellisia eturistiriitoja. Tutkimus vedettiin pois.

    

TM:n artikkelin vihjaamat lahjussyytökset juontuvat mahdollisesti tästä artikkelista. Britannian Korkein oikeus kumosi Deerin väitteet 7.3.2012 oikeusjutussa, jonka prof. Walker-Smith nosti General Medical Councilia vastaan. Walker-Smith sai lääkärinoikeutensa takaisin.

 

Lahjussyytöksistä ei oikeuden päätöksessä ole sanaakaan, ne oli ilmeisesti jo aiemmin todettu aiheettomiksi. Korkein oikeus hylkäsi myös kokonaan syytteen epäeettisestä ammatinharjoittamisesta ja totesi sen sijaan General Medical Councilin syyllistyneen mm. ”epäpätevään ja pinnalliseen ajatteluun ja useassa kohdin vääriin johtopäätöksiin”. Oikeuden päätös, kaikki 70 sivua, on osoitteessa http://www.bailii.org/ew/cases/EWHC/Admin/2012/503.html

 

Autismitapaukset ovat maailmanlaajuisesti lisääntyneet, ja niiden lisääntyminen korreloi suoraan rokotuskattavuuden laajuuteen. Eri maiden tilastovertailut osoittavat, että mitä enemmän rokotetaan, sitä enemmän tulee autisteja. 1950-luvulla autistilapsia oli Yhdysvalloissa suhteessa 1:10 000 lasta. Vuonna 2017 suhdeluku oli 1:68 (pojat 1:42, tytöt 1:189.) Nämä ovat  ovat CDC:n eli Yhdysvaltain korkeimman terveysviranomaisen ilmoittamia lukuja. (Vuonna 2018 tämä luku oli jo 1:36 poikien kohdalla.)

 

Vuonna 2003 CDC julkaisi elohopea-autismitutkimuksen, johon ilmeisesti TM:nkin juttu viittaa, tosin yksilöimättä (Thimerosal and the Occurrence of Autism, Pediatric-lehti). CDC tarvitsi tämän tutkimuksen sen jälkeen, kun sen oma tutkija, epidemiologi Tom Verstraeten oli laajassa tutkimuksessa osoittanut elohopeapitosten rokotteiden autismiyhteyden. CDC:n tilaustutkimuksen tarkoitus oli todistaa, että rokotteet eivät aiheuta autismia ja ovat turvallisia. Se tehtiin Tanskan vauvoilla, jotka saivat rokotteissa 75% vähemmän elohopeaa kuin Yhdysvaltain vauvat. Monipuolisella tutkimusmanipulaatiolla saatiin tulokseksi, että elohopean (timerosaalin) poiston jälkeen Tanskan lapsissa esiintyi autismia 20 kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Tutkimuksen kritiikissä on todettu, että sen tavoitteena oli autismitapausten määrän kasvattaminen keinotekoisesti tutkimuspetoksin, jotta saatiin todistetuksi, että autismi ei johdu rokotteista (Mark Blaxill, The Age of Autism, 2010). Tähän Tanskan erittäin epärehelliseen tutkimukseen vedotaan yleensä, kun halutaan todistaa, että autismi johtuu jostain muusta kuin rokotteista.

 

Rokotuksen tarkoitus on aikaansaada tulehdus, jonka elimistö sitten teorian mukaan nujertaa, tullen taudille vastuskykyiseksi. Rokotuksen aikaansaama prosessi on kuitenkin keinotekoinen. Etenkään pienten lasten kehittymätön immuunipuolustus ei kykene käsittelemään tulehdusta (aikuisten tavoin). Rokotteen viruksia jää piileksimään soluihin, ja elimistö yrittää päästä niistä eroon ylläpitämällä tulehdusta. Se joutuu silloin hyökkäämään omia solujaan vastaan.

 

Näin syntyy autoimmuunisairaus. Autismikin on autoimmuunisairaus. On selvä, että mitä enemmän lapsia ja aikuisia rokotetaan, sitä enemmän voi väestössä esiintyä autoimmuunisairauksia. Jos rokotteet, autismi ja autoimmuunisairaudet kiinnostavat, niistä voi lukea maailman eturivin autoimmunologien kirjasta Vaccines & Autoimmunity (Yehuda Shoenfeld et al, 2015). Se on kirjoitettu lääketieteen opiskelijoille ja sisältää monipuolisen tiedon lisäksi satoja tutkimusreferaatteja.

 

TM:n toinen rokotejuttu koski mm. tuhkarokkoepidemioiden uutta uhkaa. Tuhkarokkoepidemioista Euroopassa ja muualla on saatavissa tilastotietoa, mutta epidemioiden syistä ollaan eri mieltä.

 

Data-analyysien perusteella 1950-luvun lopun tuhkarokkokuolleisuus oli noin 1/10 000. Suomi on todettu tuhkarokosta vapaaksi vuodesta 1996. Vuosina 1995-2017 tuhkarokkotapauksia oli Suomessa yhteensä 74, joista osa oli rokotettuja. Verikokeella voidaan nykyään selvittää, onko tuhkarokko luonnollinen vai rokoteviruksen aiheuttama.

 

CDC:n raportti vuoden 1984 Illinoisin tuhkarokkoepidemiasta totesi, että tuhkarokko voi levitä myös sataprosenttisesti rokotettujen koululaisten keskuudessa. Tämä on todettu useasti myöhemminkin. Vuoden 1994 tutkimus Failure to Reach the Goal of Measles Elimination (Miksi tuhkarokkoa ei pystytä eliminoimaan, Poland ja Jacobson, 08/1994) esittää, että tuhkarokosta tulee yhä enemmän rokotettujen sairaus sitä mukaa, kun rokotettujen määrä kasvaa. Mielenkiintoista on, että nämä tutkijat ovat tunnetusti rokotemyönteisiä. Heidän ennustuksensa on toteutunut. Luonnolliset tuhkarokkovirukset ovat lähes jo kadonneet, epidemioiden aiheuttajat ovat valtaosaltaan rokotteiden kierteleviä viruksia, ja epidemiat puhkeavat yleensä rokotetussa väestössä. Epidemioiden loppua ei siis ole luvassa. Tätä taustaa vasten ei ole asiallista pelotella kansalaisia rokotevastaisten ja rokottamattomien aiheuttamalla uhalla. Pikemminkin on syytä miettiä, miten tuhkarokkoepidemioita olisi paras vähentää, jos vähentäminen kerran katsotaan aiheelliseksi, nyt kun rokottaminen ilmeisesti ei enää siihen pysty. Lääketieteellinen ja hyvin dokumentoitu tosiasia on, että esimerkiksi suuri määrä A-vitamiinia pystyy nujertamaan ja ehkäisemään tuhkarokon.

 

Vuonna 2017 julkaistu tutkimus Pilot comparative study on the health of vaccinated and unvaccinated 6- to 12-year-old U.S. children vertaili rokotettujen ja rokottamattomien lasten terveydentilaa. Tutkimuksen teki ryhmä Jackson State –yliopiston tutkijoita prof. Anthony R. Mawsonin johdolla. (Katso osoite http://www.cmsri.org/wp-content/uploads/2017/05/MawsonStudyHealthOutcomes) Rokottamattomia lapsia oli 261, täysin tai osittain rokotettuja 405. Tutkimus osoitti, että rokotetut ja rokottamattomat potivat yhtä paljon tuhkarokkoa, sikotautia, hepatiitti A:ta ja B:tä, influenssaa, rotavirusripulia ja meningiittiä (aivokalvontulehdusta), sekä virus- että bakteeriperäistä. Rokottaminen ei siis vaikuttanut sairastuvuuteen. Sen sijaan rokotetut potivat merkittävästi enemmän allergioita, korvatulehduksia, keuhkokuumetta ja neurologisia kehityshäiriöitä kuin rokottamattomat. Näitä olivat mm. oppimiskyvyn häiriöt, ylivilkkaus ja autismi.

 

5.9.201

Elina Hytönen

 

   

 

Rokotteiden turvallisuudesta ja haitoista

 

Toinen kirjoitukseni oli vastine Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Hus:in Uuden lastensairaalan ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean ylilääkäreiden kirjoitukselle Helsingin Sanomissa 8.12.2018.  Se puolestaan oli vastaus äidille, joka oli jättänyt lapsensa rokottamatta. Hanna Nohynek, Harri Saxen ja Tiina Karonen toistivat samoja väitteitä, joita terveysviranomaiset meillä ja maailmalla viran puolesta aina tarjoavat: rokotteiden turvallisuus tutkitaan tarkoin, kansallinen rokotusohjelma perustuu hyötyjen ja haittojen tarkkaan puntarointiin, rokotukset eivät kuormita lapsen puolustusjärjestelmää. Koska HS ottaa vastaan vain hyvin lyhyitä kirjoituksia, en voinut puuttua näihin lähinnä rauhoittaviksi tarkoitettuihin lausuntoihin. Kirja Rokotteet ja vaiettu tieto antaa niistä asioista tutkimustietoa, joka ei ole lääkeyritysten rahoittamaa.

 

Mutta mitä sanotte tästä:

”Rokotus on luonnollinen ja turvallisempi tapa saada vastustuskyky tautia vastaan kuin taudin sairastaminen. Esimerkiksi tuhkarokon sairastaminen on jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin MPR-rokotteen ottaminen.”

 

En ole vielä koskaan nähnyt rokotusta väitettävän luonnolliseksi. En missään rokotealan tutkimuksissa tai artikkeleissa, joita olen lukenut jo varmaan tuhansia. Rokotus on jokseenkin yhtä luonnollinen kuin ydinvoimala. Rokotuksessa taudinaiheuttaja ei tule kehoon normaalia reittiä ihon ja limakalvojen kautta, vaan se ruiskutetaan ihon läpi kudokseen. Rokote sisältää myrkkyjä ja vieraita proteiineja eläimistä, kasveista ja ihmisestä, jopa taudinaiheuttajavirus tai -bakteeri on sekin laboratorion käsittelemä vieras proteiini. Vieras proteiini ihon alla eli jossain muualla kuin ruoansulatuskanavassa on allergisoiva tekijä, usein vielä paljon pahempaa. Rokote aikaansaa tulehduksen, jonka pitäisi taata samanveroinen vastustuskyky kuin minkä luonnollinen virus tai bakteeri aiheuttaa. Mutta rokotuksen antama suoja on väliaikainen ja suurella osalla väestöä varsin heikko, toisilla olematon (kts. kirja Rokotteet ja vaiettu tieto, luku Miksi rokotesuoja heikkenee). Siksi rokotetut sairastuvat nykyään tauteihin, joita vastaan heidät on rokotettu. Rokottamalla manipuloidaan luonnonvastaisesti immuunipuolustusta, etenkin lasten kohdalla, joiden immuunijärjestelmä on vielä kehittymätön. Lasten immuunijärjestelmän provosoiminen rokotuksilla on johtanut sairastuvuuden lisääntymiseen, niin meillä kuin muualla. Yhdysvalloissa lapsi saa 70 rokoteannosta 18 ikävuoteen mennessä. Siellä 1 lapsi 2,5 lapsesta potee allergiaa, 1:11 astmaa, 1: 13 vakavia ruoka-aineallergioita, 1:36 autismia (vuoden 2018 tilastolukuja, CDC). Jo 54 % lapsista potee yhtä tai useampaa kroonista sairautta (CDC).  Meillä ollaan kapuamassa samaan suuntaan. Lapsilla on siis immuunijärjestelmän häiriöitä keinotekoisen manipulaation seurauksena.

 

Mihin tutkimukseen perustuu väite, että tuhkarokon sairastaminen on satoja kertoja vaarallisempaa kuin MPR-rokotteen ottaminen? Pelkään, että tämä on vain taktinen väite, jolla tyynnytetään rokotettavia. Ja pelotellaan. Mikäpä siinä, jos rokotusten turvallisuuteen voisi luottaa.  Mutta näin ei ole. Kukaan ei voi taata, etteikö rokotus aiheuttaisi lapselle tai aikuiselle jonkinasteista vauriota tai vammaa. Rokotteita on kehitteillä lisää useita satoja, kertovat uutiset. Uusien rokotteiden kehittämisen sijaan terveysviranomaisten pitäisi panostaa nimenomaan jo käytössä olevien rokotteiden turvallisuuden parantamiseen ja ottaa jo tietoon tulleet ja tilastoihin kootut haittavaikutukset todesta. Mutta kun rokotehaittojen olemassaolo halutaan kieltää eikä niitä edes kunnolla koota ja tilastoida, niiden tutkimukseenkaan ei ryhdytä. Tämä jarruttaa turvallisten rokotteiden aikaansaamista.   

Alla vastineeni, jota HS ei julkaissut.

 

 

  • ROKOTTEIDEN HAITOISTA EI PIITATA

 

 

Rokotteiden valmistajat kertovat pakkausselosteissaan, että rokotteet aiheuttavat haittavaikutuksia, ne myös luettelevat haittoja. Ei tietenkään kaikkia, koska lopullinen haittatieto saadaan vasta rokottamalla miljoonia lapsia ja aikuisia.

 

Miten haittatiedot kerätään? Huonosti. Yhdysvalloissa on laskettu, että siellä viranomaisten tietoon tulee  1% rokotehaitoista. Niitä keräävä viranomainen VAERS ottaa vastaan vuosittain noin 30.000 haittaraporttia. Näistä viranomaisten mukaan (CDC, Amerikan HTL) 4.500 on vakavia eli aiheuttanut pysyvän vamman, sairauden tai kuoleman. VAERS on taho, johon saa ilmoittaa vauriosta, kuten meidän Fimea. Ei ole viranomaistahoa, ei meillä eikä siellä, joka aktiivisesti keräisi tietoa rokotehaitoista ja tilastoisi ne. Se haittaa suuresti rokotehaittojen tutkimusta ja on vahva este rokotteiden turvallisuuden kehittämiselle.

 

Suomessa ei tunneta edes 1 %:a rokotehaitoista, koska Fimea ei paljasta rokotehaittatietojaan yleisölle. Sekä CDC että meidän viranomaiset ovat sitä mieltä, että ”vaikka näitä ongelmia ilmenee rokotuksen jälkeen, ne johtuvat harvoin rokotteesta”. Viranomaiset eivät halua tutkia rokotevaurioita tai kehittää hoitoja vaurioiden parantamiseksi. Sen sijaan toistetaan HS:n kirjoituksen allekirjoittajien tapaan väitteitä, että rokotus on luonnollinen (!) ja turvallinen tapa saada vastustuskyky ja että rokotteet eivät kuormita lapsen puolustusjärjestelmää. Koska minun on vaikea uskoa, että esimerkiksi THL:ssa ei tiedetä, mitä immuunijärjestelmässä rokotettaessa tapahtuu, tämän voi kuitata vain myyntipuheeksi.

 

Vuoden 2009 sikainfluenssarokotteen jälkeen Suomessa rekisteröitiin 79 narkolepsiatapausta, maailmanlaajuisesti yli 900 (huom. samaa rokotetta ei käytetty Yhdysvalloissa). Silloin Suomessa tunnustettiin, että rokotuksen ja sairastumisen välillä oli syyseuraussuhde. Sen jälkeen ei liene tunnustettu mitään, vaikka rokotuksista sairastuneiden lasten vanhemmat ovat kääntyneet hädässään monen viranomaistahon puoleen. Tämän vuoden alussa (2018) päättyi oikeudenkäynti, joka totesi, että THL ei ole korvausvelvollinen rokotteiden alumiinin aiheuttamista vaurioista, koska rokotus on Suomessa vapaaehtoista. Entä jos se olisi pakollista? Entä niiden terveysalan työntekijöiden kohdalla, joille se THL:n tulkinnan mukaan on käytännössä pakollista? Onko valtio silloin korvausvelvollinen?

 

Rokotusohjelmamme perustuu hyötyjen ja haittojen tarkkaan puntarointiin, sanovat kirjoittajat. Tämä ei ole mahdollista, niin kauan kun rokotusten haittoja ei haluta myöntää, kartoittaa eikä tutkia.

 

Elina Hytönen

11.12.2018

 

Toivon edelleen, että Suomi havahtuu julkiseen keskusteluun rokotuksista. Keskustelu on välttämätöntä, että tiede pääsee eteenpäin immuunijärjestelmän ymmärtämisessä, sen toimintatapojen tutkimisessa ja tautien ja sairauksien torjunnassa. Rokotukset eivät missään nimessä ole tämän tieteen viimeinen sana. Suuri raha sekä viranomaisten ja poliitikkojen asenne ja kytkökset vain ovat jäädyttäneet kehityksen hetkeksi tähän pisteeseen.

 

Influenssarokote

 

 

  • Influenssarokote on tehoton influenssan ehkäisijä – kaikissa ikäryhmissä
  • Turvallisuus ja tehokkuus – ei tieteellistä näyttöä
  • Influenssarokote on selvästi vaarallisempi kuin influenssa

Vain 7 – 15 % kaikista flunssista on influenssaviruksen aiheuttamia. Influenssavirus on todettava laboratoriossa, mitä aika harvoin tehdään. Influenssankaltaisia flunssia, lieviä ja ankaria, aiheuttaa yli 200 erilaista virusta ja bakteeria. Rokotteet laaditaan suojaamaan A- ja B-viruksilta, joita on noin 10 % kaikista influenssaviruksista (Cochrane-yhteisön tutkimus, 2010). Näitäkin A- ja B-viruksia on useita tyyppejä, joista WHO yrittää arvata ne oikeat 3 – 4 tyyppiä puoli vuotta ennen flunssakautta. Lisäksi virukset muuntuvat nopeasti, sekä rokotteen valmistusvaiheessa että ympäristössä. Oikeiden virusten metsästys rokotteeseen on onnenpeliä. Tänä vuonna (2018) WHO on suosittanut meille pohjoisen Euroopan asukeille tiettyä neljää influenssavirustyyppiä. Tehoaako rokote? Onko siitä haittaa? Onko se edes tarpeen?

 

Ensimmäinen influenssarokote sai myyntiluvan 1945. Laajemmat rokotuskampanjat alkoivat noin 20 vuotta myöhemmin. Ne ovat aikaa myöten voimistuneet. Nyt influenssarokotus on lähes kansalaisvelvollisuus, jonka suorittamiseen jo puolivuotiaiden vauvojenkin on osallistuttava.

 

Rokotteen teho ei ole ollut kehuttava

 

CDC (Yhdysvaltain THL) ilmoitti 2015 joulukuussa, että vuosina 2005-2015 influenssarokotteen teho oli yli puolet ajasta alle 50 %. Useimpina vuosina influenssarokotteen teho on USA:n viranomaisten mukaan enimmillään 50-60 %. Yleisesti tehot liikkuvat rajoissa 0-60 %. Lisäksi mm. statiinihoito eli kolesterolilääkitys ja lihavuus heikentävät  influenssarokotteen ja muidenkin rokotteiden tehoa.

 

Yllättävää kyllä, rokotteen teho näyttää heikkenevän jokaisella peräkkäisellä kausirokotuksella (STAT News, 2015, 11.11.) Rokotteen antama suoja influenssaa vastaan oli suurin niiden joukossa, jotka eivät olleet saaneet rokotetta edellisenä viitenä vuonna (Clinical Infectious Diseases, 2014; 59 (10): 1375-1385).  Toinen tutkimus havaitsi, että suojateho laski huomattavasti, jos rokotus saatiin kahtena peräkkäisenä vuonna (Clinical Infectious Diseases, 2013, 1.441 rokotettua). Lisäksi tutkimus totesi: ”Ei ollut mitään näyttöä, että rokotus ehkäisi kotitalouden muiden jäsenten sairastumista, kun influenssatartunta oli kerran saatu; aikuiset olivat erityisen riskialttiita rokotuksesta huolimatta.” (http://vaccineimpact.com/2015/getting-yearly-flu-shots-decreases-…) Jo pelkästään tätä taustaa vasten ei ole tieteellisesti perusteltua vaatia keneltäkään kausirokotteen ottamista vuosittain.

 

Laajat riippumattomat tutkimukset osoittavat, että influenssarokotteet eivät näytä estävän influenssaa tai sen komplikaatioita (The Cochrane Library, July 2015, Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 8).

Ei ole olemassa tutkimuksia, jotka pitävästi osoittaisivat, että influenssarokote suojaa lapsia, aikuisia tai vanhuksia influenssalta, influenssankaltaisilta sairauksilta tai lievittää influenssan oireita.

 

  • Influenssarokote on vauvaikäisillä tehoton. Arvostettu tutkijayhteisö Cochrane Collaboration kävi läpi 51 tutkimusta, jotka koskivat 6 – 24 kk ikäisiä lapsia (vuosi 2009, 294.000 lasta). Tämä tutkimus osoitti, ettei influenssarokote ollut sen tehokkaampi kuin placebo. (cochrane.org/reviews/en/ab004879.html)
  • Influenssarokote ei suojaa lapsia vakavilta hengitystiesairauksilta. Päinvastoin, rokote lisää lasten sairaalahoidon tarvetta. American Thoracic Societyn kansainvälisessä konferenssissa San Diegossa 2009 esiteltiin tutkimus, jonka mukaan ”influenssarokotteen saaneilla lapsilla oli kolminkertainen riski joutua sairaalahoitoon verrattuna lapsiin, jotka eivät saaneet rokotetta. Astmaatikkolapsilla riski oli vielä korkeampi…” (Science Daily, May 2009). Myös koululaisten poissaolopäiviin rokotuksilla ei ole ollut vaikutusta.
  • Marshfield Clinic Research Foundation tutki 8 vuoden ajan yli 20-vuotiaita influenssapotilaita, jotka joutuivat sairaalahoitoon laboratorion vahvistaman influenssan takia. Tulos: ”Rokotus ei vähentänyt sairaalaan joutumisen riskiä yhdenkään potilaan kohdalla. Löydökset eivät myöskään tue olettamusta, että rokottaminen lieventää influenssaa tautina.”(4.999 sairaalapotilasta, joista 1.393 laboratoriovahvisteista influenssatapausta, tutkimus 2013, University of Minnesota).

Toinen laaja tutkimus (48 tutkimusta, 66.000 aikuista, www.cochrane.org/reviews/en/ab001269.html) päätteli, että rokotteen antama hyöty oli lähes olematon. ”Terveiden aikuisten rokottaminen vähensi influenssaan sairastumisen riskiä vain 6 % ja rajoitti työstä poissaoloa tuskin päivääkään eli 0,16 päivää”. Siis sellaisinakin vuosina, jolloin influenssarokotteen virukset täsmäävät tavallista paremmin kiertäviin influenssaviruksiin, 33 – 100 henkilön rokottaminen antaa tutkimuksen mukaan tulokseksi influenssatapausten määrän vähenemisen yhdellä (1) henkilöllä. Tämä on ilmaistu myös luvuin 1,5 : 100. Entä jos osuvuus on heikko?

  • Vuonna 2006 The Cochrane Database of Systemic Reviews kävi läpi 64 tutkimusta kaikkiaan 98:n influenssakauden ajalta koskien hoitokodeissa asuvia vanhuksia ja totesi, että ”influenssarokotteet olivat merkityksettömiä influenssan ehkäisyssä.”

Vanhuksille suositellaan influenssarokotetta väittämällä, että se myös suojaa keuhkokuumeelta. Tutkimusten mukaan näin ei ole. Influenssarokote ei suojaa vanhuksia keuhkokuumeelta, totesi Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus (Jackson M et al. Influenza vaccination and risk of community acquired pneumonia in immunocompetent elderly people. The Lancet 2008;372:398-405). Toinen tutkimus osoitti, että rokote ei suojele vanhuksia influenssan vakavilta komplikaatioilta, sairaalakuolemilta, influenssalta tai keuhkokuumeelta (Manzoli et al., Italia, J Prev Med Hyg. 2009;50 (2): 109-112).

 

Lisäksi influenssarokote ei näytä estävän influenssankaltaisia sairauksia ILI, jotka johtuvat muista viruksista, niistä siis joita on noin 80 – 90 % kaikista hengitystie-maha-suolisto-infektioista flunssakauden aikana (FDA, CDC, JAMA Intern. Med. 2013). CDC totesi 2017, että 3 viiden vuoden aikana nenäsuihke FluMist ei ole suojellut niitä jotka saivat sen.  Ei tiedetä miksi. FluMistin elävä heikennetty virus ilmeisesti myös levittää tehokkaasti influenssaa. Ruiskeena annettava influenssarokote sisältää inaktivoidun eli tapetun viruksen, mutta sekin levittää influenssaa jopa hengityksen välityksellä. Ei siis tarvita edes sylkipisaroita. Toisin kuin meille vakuutetaan, sekä ruiskeena että nenäsuihkeena annettava influenssarokote näyttävät siis tutkimusten mukaan levittävän influenssaa.

 

Influenssarokote näyttää myös lisäävän riskiä saada muita, jopa vaarallisempia influenssainfektioita.

Clinical Infectious Diseases –lehdessä julkaistu tutkimus vuodelta 2012 osoitti, että influenssarokote aiheutti rokotteen saajilla ”ei-spesifisen immuniteettivajauksen muita hengitystieviruksia vastaan” eli heidän vastustuskykynsä muita hengitystieinfektioita vastaan aleni. Tämä aleneminen oli suuri: rokotetut sairastuivat 5,5 kertaa helpommin muihin hengitystietulehduksiin eli muihin ”flunssiin”. Tilastodata osoittaa, että ihmiset jotka saivat kausirokotteen vuonna 2008, saivat kaksi kertaa useammin H1N1 sikainfluenssan kuin ne, jotka eivät saaneet rokotetta (CIDRAP, huhtikuu 2010).

 

  • 1968 ja 1997: näinä kahtena vuonna rokotteiden teho oli nolla, koska niiden virukset eivät kerta kaikkiaan ”osuneet” kierteleviin influenssaviruksiin. Käytännössä siis ketään ei rokotettu influenssaa vastaan. Lisääntyivätkö influenssakuolemat? Rokotteiden valmistajat ilmoittavat rokotteen vähentävän kuolleisuutta jopa 50 %, joten tilastoissa olisi pitänyt näkyä kaksi hurjaa piikkiä. Mutta toisin kävi, kuolleisuus ei lisääntynyt lainkaan.
  • 1992-93 ja 1997-98 influenssarokotteen teho oli 16%
  • 2004-2005 teho 10 %
  • 2012-13 teho 56 %, vanhuksilla 9 %
  • 2013-2014: 59 % NVICP:n maksamista rokotekorvauksista koski Guillain-Barrén syndroomaa, jota vuoden 2009 Pandemrix-sikainfluenssarokote oli aiheuttanut. VAERS oli saanut 93.000 haittavaikutusilmoitusta, joista 8.800 oli vaatinut sairaalahoitoa, kuolemia oli 1.080. Suomalainen THL:n tutkimus totesi, että rokotteen muunnettu virusnukleotidi aiheutti narkolepsiatapaukset, joita Suomessa oli 79, maailmanlaajuisesti yli 900, 14 maassa. Yhdysvallat ei kuulu näihin maihin, siellä ei käytetty Pandemrixiä. Guillain-Barré on vaikea hermostosairaus, jota influenssarokotteet aiheuttavat suhteellisen runsaasti. Yhdysvalloissa se on toiseksi yleisin influenssarokotevaurioiden korvauskohde. Ensimmäinen on kivulias olkapääsyndrooma SIRVA, johon kuuluu mm. jäätynyt olkapää.
  • 2014-15 teho 23 %
  • 2015-16 teho 63 %, mutta nenäsuihke Flumistin vain 3 %
  • 2017-18 teho 20 %, täysin tehoton yli 75-vuotiailla. Influvac-rokote suojasi viruksia B/Victoria ja A-H3N2 ja H1N1pdmo9 vastaan, mutta liikkeellä olikin B/Yamagata ja A/H3N2, joten rokote osui huonosti. Kausina 2016-17 ja 2017-18 influenssatapauksista vain 3 % oli A-tyyppiä, B-tyyppiä oli 18%.

 

WHO päättää influenssarokotteen koostumuksen puoli vuotta ennen influenssakautta, käyttäen todennäköisyysarviota. Ennustaminen on osoittautunut vaikeaksi myös siksi, että virukset muuntuvat nopeasti. Ne muuntuvat jopa rokotteen kehittelyvaiheessa, yrittäessään sopeutua viljelyalustaansa, joka influenssaviruksilla on nuoren kanan hedelmöitetty muna. Ihmisissä kiertelevä influenssa on joka vuosi geneettisesti erilainen kuin edellisvuoden influenssa. Rokote on siis joka vuosi kokeellinen, sen tehoa ei ole voitu kunnolla tutkia. THL hankkii rokotteen Suomeen hintavertailun perusteella. Kaudelle 2018-2019 THL osti pistettävää influenssarokotetta 1,7 miljoonaa annosta ja nenäsuihketta 71.000 annosta. Yksi influenssahoidon sairaalajakso maksaa Suomessa 7000 – 10.000 euroa (arvio 2018).

 

Kun CDC arvioi kausi-influenssan aiheuttamien kuolemantapausten määriä, se sisällyttää lukuihin kaikki keuhkokuumekuolemat, nekin jotka eivät johdu influenssasta. CDC ei siis laske kuolemien määrää, vaan arvioi määrät matemaattisten tietokonemallien avulla. Sama koskee sairastuvuusennusteita. Ilmeisesti THL toimii samalla tavalla. Vuonna 2001 CDC ilmoitti, että 62.034 amerikkalaista oli kuollut influenssaan ja keuhkokuumeeseen. Todellisuudessa sinä vuonna 257 kuoli influenssaan ja 61.777 keuhkokuumeeseen (väestöä yli 300 milj.) Ja noista 257 kuolemantapauksesta vain 18 kuolemaa varmistettiin CDC:n ilmoituksen mukaan influenssaviruksen aiheuttamaksi. Keväällä 2011 edeltävän influenssakauden laboratoriossa vahvistetut, influenssaviruksen aiheuttamat kuolemantapaukset olivat Yhdysvalloissa 105 lasta ja 206 aikuista. Toisin sanoen vähemmän kuin 2 lasta miljoonasta kuoli influenssaan. Saman verran, alle kaksi miljoonasta, oli lapsikuolemia vuoden 2009 sikainfluenssan aikana (Lancet). Terveet lapset kuolevat erittäin harvoin influenssaan. Yhdysvalloissa noin 30.000 ihmistä joutuu vuosittain sairaalahoitoon laboratoriovahvisteisen influenssan takia, mutta CDC uskottelee edelleen, että 80.000 ihmistä kuolee influenssaan joka vuosi. Tämä siitä huolimatta, että useimmat influenssakauden hengitystietaudit ja vilustumiset johtuvat muista patogeeneistä. Keuhkokuumeet taas voivat johtua mitä moninaisimmista syistä, lääkkeistäkin. Jopa vatsahappoja neutraloivat lääkkeet aiheuttavat keuhkokuumeen todennäköisemmin kuin influenssa (American Society of Registered Nurses ASRN, 2015).

 

Lisäksi CDC ei suostu paljastamaan, kuinka moni influenssaan kuollut on ollut rokotettu influenssaa vastaan. CDC:llä on omat motiivinsa liioitella kausi-influenssan vaarallisuutta, sillä se omistaa yli 20 rokotepatenttia, myös influenssarokotteiden. Valvova viranomainen itse myy vuosittain rokotteita 4,1 miljardin dollarin edestä, arvioitiin kolme vuotta sitten.

 

Harva siis sairastuu vakavasti influenssaviruksen johdosta, ja hyvin harva kuolee influenssaan.

Kanadassa, jossa hengitystieinfektiot tarkistetaan huolellisemmin kuin USA:ssa, virallinen tartuntatautiraportti paljasti, että vuosien 2004 – 2005 influenssakautena maassa tehtiin 68.849 laboratoriotestiä influenssaviruksen varalta, ja näistä vain 14,9 % oli positiivisia. Influenssakautena 2005 – 2006 influenssavirus-positiivisia oli 10,4 % testatuista (testejä 68.439).  Loput eli 89,6 % oli muita taudinaiheuttajia. Jos olisin terveysviranomainen, sanoisin että tämä ei ole oikeaan osunutta terveydenhoitoa eikä kansantaloudellisesti kannattavaa. Kuvaa synkentää entisestään tieto, että influenssarokote aiheuttaa kaikista rokotteista eniten haittailmoituksia, pysyviä terveysvaurioita ja jopa kuolemaa. Influenssarokotuksen hinta yhteiskunnallekin on siten aina enemmän kuin rokoteannoksen hinta.

 

 

Rokotteen laatija pelaa arpapeliä,

rokotteen ottaja pelaa venäläistä rulettia

 

Marraskuuhun 2017 mennessä Yhdysvaltain VAERS:ille oli tullut influenssarokotteen johdosta 142.515 haittavaikutusilmoitusta. Näistä kuolemaan johtaneita oli 1.366. Esimerkiksi Italian viranomaiset varoittivat kansalaisia ottamasta influenssarokotetta vuonna 2014, kun 13 ihmistä oli kuollut rokotteen saatuaan. Puoli miljoonaa rokoteannosta jäi käyttämättä. On huomattava, että rokotehaitoista ylimalkaan ilmoitetaan hyvin heikosti, arviolta vain 1 %:n verran.

 Influenssarokotteet aiheuttavat mm. silmä- ja rintakipuja, huimausta, tajuttomuutta, kuumekouristuksia, keuhkokuumeita, allergioita ja anafylaktisia shokkeja, niveltulehdusta, raajojen halvaantumista, kasvohalvauksia, sikiökuolemia ja keskenmenoja, aivojen turpoamista, enkefaliittia (aivotulehdusta) ja autoimmuunisairauksia kuten Guillain-Barrén sydroomaa, joka on hyvin polion kaltainen kivulias hermoston tulehdus ja johtaa usein halvaukseen. Enkefaliitti voi olla ”lievempää” (kognitiivisia häiriöitä kuten oppimisvaikeuksia, lukemisen ja laskemisen vaikeuksia, ADHD, puhehäiriöt, mielialan heittelyt, unettomuus) tai vaikeampia kuten narkolepsia, Alzheimer, autismi ja muut autoimmuunisairaudet sekä lasten syöpä. Hermostollisia häiriöitä on haittalistassa kaikkein eniten. Influenssarokotteet myös aiheuttavat usein voimakkaita influenssoja rokotetuille. Vuonna 2011 julkaistu tutkimus (International Journal of Medicine) paljasti, että influenssarokotteet aiheuttavat tulehduksellisia sydän- ja verenkiertoelinten muutoksia, jotka viittaavat kohonneeseen vakavien sydänoireiden kuten sydänkohtauksen riskiin. Rokote lisäsi verihiutaleiden aktiviteettia (hyytymistaipumus lisääntyi), nosti CRP:tä ja aiheutti sydämen autonomisen säätelyn häiriintymisen (adrenerginen predominanssi).

Kuten kaikki rokotteet, influenssarokotekin heikentää immuunipuolustusta. Se tarkoittaa suurempaa alttiutta sairastua tartuntatauteihin, kuten flunssiin yleensäkin tai influenssaan vaikkapa seuraavana vuonna. Se tarkoittaa esimerkiksi toistuvia korvatulehduksia tai kuukausikaupalla kestävää flunssamaista oloa ja huonoa yleiskuntoa.

Alzheimer on yhä yleisempi, maailmassa jo 30 miljoonaa ihmistä sairastaa sitä.  Alzheimer ja muut dementiasairaudet lisääntyvät vanhuksilla ja nykyään myös nuoremmissa ikäluokissa. Useat riippumattomat tutkimukset osoittavat rokotusten lisääntymisen olevan siihen yhtenä syynä. Rokotukset käynnistävät aivoissa tulehduksen, joka murtaa niiden normaalin toiminnan. Samalla aivoihin pääsee rokotteiden aineosia, kuten alumiinia ja elohopeaa, jotka ovat voimakkaita hermomyrkkyjä.  Erityisesti monessa influenssarokotteessa on edelleen säilytysaineena elohopeaa, vaikka alumiini niistä olisikin jätetty pois.

 

Tri Hugh Fudenberg, immunologi ja perinnöllisyystutkija, tutki kymmenvuotisen projektin aikana 1971-80 rokotteiden elohopean terveysvaikutuksia ja etenkin elohopean roolia influenssarokotuksissa. Fudenberg toimi siihen aikaan Kalifornian yliopiston bakteriologian ja immunologian professorina. Hän julkaisi myöhemmin kaksi raporttia havainnoistaan International Journal of Clinical Investigation –lehdessä. Vuonna 1997 hän kertoi haastattelussa: ”Jos henkilö sai vuosina 1970 – 1980 influenssarokotteen viitenä (5) vuotena peräkkäin, hänen riskinsä saada Alzheimerin tauti oli 10 kertaa suurempi, kuin jos hän olisi  saanut tuona aikana yhden, kaksi tai ei yhtään rokotusta…Tämä johtuu rokotteiden alumiinin ja elohopean kertymisestä aivoihin. Vaiheittainen kertyminen aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä.”

 

Tämä tutkimus oli ensimmäisiä suurta huomiota saaneita paljastuksia rokotteiden elohopean ja alumiinin vaarallisuudesta aivoille. Se oli rokoteteollisuudelle ja terveysviranomaisille suuri järkytys. Seuraukset olivat normaalin kaavan mukaisia. Rokottajat eivät ryhtyneet pohtimaan, miten rokotteet voitaisiin tehdä turvallisemmiksi, vaan Fudenberg, aikansa etevimpiä tutkijoita, lähes 900 tieteellisen artikkelin kansainvälisesti arvostettu tekijä, julistettiin puoskariksi, hänen tutkimuksensa pantiin mustalle listalle ja häneltä vietiin lääkärinoikeudet. Rokoteteollisuudella on arat varpaat. Toinen esimerkki aiheesta on englantilainen tri Andrew Wakefield, jonka tutkimustyöryhmä uskalsi esittää, että kolmoisrokote MPR:llä (sikotauti-tuhkarokko-vihurirokko) SAATTOI OLLA yhteys autismiin ja että asiaa pitäisi tutkia lisää. Häneltä vietiin lääkärinoikeudet ja hänet mainitaan edelleen Wikipediassa huijarina ja puoskarina, kuten Fudenbergkin. Kun alumiinin myrkyllisyyden tutkija prof. Chris Exley julkaisi 2016-17 tutkimukset, jotka osoittivat rokoteperäisen alumiinin kertyneen autismi- ja alzheimerpotilaiden aivoihin, hän sai heti netissä arvonimen puoskari. – Elohopea on poistettu useimmista lasten rokotteista, mutta ei aikuisten, ja sitä on vielä monissa influenssarokotteissa. Alumiinia taas on lähes kaikissa rokotteissa, lastenkin, mutta ei esimerkiksi Suomen 2018-19 influenssarokotteessa, kuten ei valmistajan mukaan elohopeaakaan.

 

Teoreettinen kysymys:

Miksi on rokotettava joka vuosi, jos kerran rokote antaa vastustuskyvyn?

 

Influenssarokotteen virukset on valittu arvaamalla. Se on kokeellinen tuote ja siksi epävarma. Tiedämme myös, että influenssarokotteen virukset levittävät influenssaa.

Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa rokote sisältää etenkin B-virusta, mutta liikkeellä onkin paljon A-viruksia: nyt väestössä leviää sekä rokoteperäinen B-influenssa että  ”luonnollinen” A-influenssa, jolloin viranomaiset selittävät, että liikkeellä on ”harvinaisen voimakas” influenssa-aalto ja tarvitaan lisää rokotuksia. Jokainen epäonnistunut kausirokotuskampanja palvelee näin kausirokotusten lisäämistä. Ja tutkimuksen mukaan edellisten kausien influenssarokotteet eivät suojaa uuden kauden influenssalta, vaikka virukset ”osuisivatkin”. Vain luonnollisesti sairastettu influenssa voi antaa suojan. On esitetty myös epäilys, että rokotteet tehdään heikoiksi, että niitä voitaisiin myydä joka vuosi.

 

Ei ole mitään järkeä rokottaa influenssaa vastaan, koska silloin pitää rokottaa joka vuosi”, sanoo professori Mark Geier, Yhdysvaltain National Institute of Healthin (NIH, joka myös rahoittaa THL:a) rokoteturvallisuuden tutkija. Hänkin myöntää, että kysymyksessä on liiketoiminta. Influenssarokotemarkkinat ovat isot, pelkästään USA:ssa 300 miljoonaa annosta, kun lasten koko rokotusohjelmaan menee siellä vain 20 miljoonaa annosta. Pieni Suomikin osti taas (2018) yli 2 miljoonaa annosta influenssarokotteita. Maailmassa on 7,6 miljardia asukasta, ja kaikki halutaan rokottaa.  Geierin mukaan ”miljardit.”on naurettavaa haaskata miljardeja dollareita rokotteeseen, joka parhaimmillaan pelastaa ehkä 50 ihmishenkeä vuodessa (Yhdysvalloissa, jossa on väkeä yli 300 miljoonaa), kun on paljon vakavampia, kuolemaa tuottavia ongelmia, jotka ansaitsivat paremmin ne miljardit.” (http://healthimpactnews.com/2014/government-pays-compensatio…)

 

Tapaus KYS. Kuopion yliopistollisen sairaalan kaikki työntekijät rokotettiin kaudella 2017-2018 (uuden tartuntalain ankara paikallinen tulkinta). Helmikuussa 2018 sairaalassa oli hätätila. Potilaat sairastuivat influenssaan osastoilla, kolme kardiologia neljästä oli sairaana, toimenpiteitä peruttiin, sairaanhoitajat sairastuivat. Näin luotiin kokeellisen influenssarokotteen käytännön koetilanne. Mutta otettiinko siitä opiksi? Virusnäytteitä lähetettiin THL:een. Mikä lie ollut tulos?  Ymmärtääkseni näytteet joko osoittivat, että sairaalassa riehui rokotteen sisältämä virus/virukset, joita rokotetut levittivät osastoilla, tai sairaalaan oli tullut influenssavirus, jota vastaan rokote ei suojannut – joko se ei ”osunut” tai ei tehonnut. Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat ikäviä terveysviranomaisen kannalta. Sairaalan infektiolääkäri tosin arveli, että kiertelevä A-virus oli varmaan muuntunut. Jos tosiaan näin oli, se myös osoittaa influenssarokotteiden avuttomuuden. Virukset muuntuvat kaiken aikaa, se kuuluu niiden eloonjäämisstrategiaan, myös silloin kun niitä stimuloidaan rokotteilla.

Suomen STM joutui esittämään tartuntalain uudistuksen tarkennusta (22.10.2018). Ministeriön mukaan moni terveysalan työnantaja on ollut liian tiukka lain soveltamisessa, ”Suomessa ei ole pakkorokotuslakia”. Lakia täsmennetään joulukuussa 2018. Se on toivon mukaan hyvä uudistus.

 

Raskaana olevat, pienet lapset ja vanhukset – ei hyötyä, vaaroja kyllä

 

Kausirokotteita annetaan paljon, ja ne aiheuttavat myös paljon haittavaikutuksia, kuolemia myöten. Yhdysvalloissa rokotevaurioita korvaa virasto NVICP National Vaccine Injury Compensation Program, koska rokotteita valmistavat lääkeyritykset ovat siellä lailla suojattuja korvausvaatimuksilta (laki vuodelta 1986). NVICP:n korvauksia maksetaan eniten influenssarokotteen aiheuttamista vaurioista ja kuolemista. Vuosina 2014-2015 rokotekorvausten määrä nousi yhdessä vuodessa 4,9 miljoonasta dollarista 61 milj. dollariin, josta valtaosa osa maksettiin influenssarokotteen vaurioittamille. Suomen tilanteesta meillä ei ole tietoa, sillä Fimea ei paljasta rokotehaittatilastojaan muille kuin talon omalle väelle, näin minulle sieltä kerrottiin. Se on häpeällistä. Se myös ehkäisee tieteellistä tutkimusta, jolla rokotukset voitaisiin yrittää tehdä turvallisemmiksi.

 

Raskaana olevien rokottaminen on vaarallista sekä äidille että sikiölle. CDC:n oma tutkimus (2017) on liittänyt keskenmenot kausirokotteisiin, etenkin kun ne annetaan raskauden 1. kolmanneksella. Ja etenkin kun kausirokote otetaan toistuvasti (tutkimus, CIDRAP.UMN.edu, 2017, Vaccine-lehti). Silti CDC ja THL suosittelevat rokotetta raskaana oleville! Influenssarokotuksen on dokumentoitu aiheuttavan odottavissa äideissä tulehdusreaktion, joka voi johtaa mm. lapsen autismiin. Tulehdusreaktion on osoitettu aiheuttavan myös raskausmyrkytyksiä ja keskoslapsia (tutkimus 2011, Vaccine-lehti) sekä sikiökuolemia, joissa havaittiin huomattava nousu esim. sysksyllä 2010 (4.250% Increase in Fetal Deaths Reported to VAERS After Flu Shot Given to Pregnant Women, http://www.fhfn.org, prosenttiluku tarkoittaa ”4,25-kertainen lisäys”). Laaja tutkimus seurasi 50.000 raskaana olevaa naista viiden influenssakauden ajan eikä havainnut mitään eroa influenssatartunnoissa kausirokotteet saaneiden raskaana olevien naisten ja niiden välillä, jotka eivät niitä saaneet.

 

Pienten lasten kausirokotteet eivät näytä hyödyttävän alle 2-vuotiaita lapsia, mutta sen sijaan antavat bonukseksi huomattavasti kohonneen määrän rokotehaittoja. Kaikki rokotteet voivat aiheuttaa vastasyntyneille sydämen ja hengitysteiden ongelmia ja CRP:n nousua; 16 % sai niitä 48 tunnin sisällä rokotuksesta (tutkimus 2007, Journal of Pediatrics) –  ja influenssarokotetta suositellaan jo 6 kuukauden ikäisille. Siinä iässä lapsen immuunijärjestelmä on vielä kykenemätön käsittelemään rokotteen laukaisemaa sytokiinimyrskyä. Vauvaikäisen immuunijärjestelmä ei osaa edes kunnolla käynnistää tulehdusta, jota rokotteen ”teho” eli vasta-aineiden muodostuminen edellyttäisi. Lisäksi moni influenssarokote sisältää edelleen tiomersaalia, josta puolet on etyylielohopeaa. Elohopea on hermomyrkky, jonka monet tutkimukset yhdistävät mm. autismin ja Alzheimerin taudin lisääntymiseen. Vauvaikäisellä elohopea (kuten alumiinikin) läpäisee helposti veriaivoesteen ja pääsee häiritsemään aivojen toimintaa. Terveysviranomaiset ja rokoteteollisuus kieltävät yhteyden, mutta tieteellinen näyttö on voimakas. – Vuonna 2010 Australia keskeytti lasten influenssarokotusohjelman, kun yksi (1) 110:stä lapsesta sai kouristuksia ja muita vakavia  reaktioita muutamia tunteja rokotuksen jälkeen.

 

Influenssarokotetta suositellaan yli 65-vuotiaille. Yhdysvaltain CDC sanoi vuonna 2015: ”Viime influenssakausien aikana 80 % – 90 % kaikista influenssaan liittyvistä kuolemista tapahtui 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille.” Tämä lause pitää paikkansa. Tutkimusten mukaan vanhuksista 5 % menehtyy Yhdysvalloissa talvikauden influenssaan.  Valitettavasti ei ole ainuttakaan hyvää tutkimusta, joka osoittaisi, että influenssarokote ehkäisisi vanhuksia saamasta influenssaa tai että se estäisi vanhuksia sairastumasta influenssan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen. Vanhuus on ikä, jossa muutenkin esiintyy paljon kuolemantapauksia, itse asiassa vuosittain noin 65 % kuolemantapauksista sattuu iäkkäille. Jos elämme vanhoiksi, se sattuu meillekin viimeistään silloin. Jonkin verran tavallinen kuolinsyy on keuhkokuume; Suomessa esimerkiksi 4 % iäkkäistä menehtyy keuhkokuumeeseen. Ainakin Yhdysvalloissa viranomaiset laskevat influenssakuolleisuusarvioihinsa mukaan kaikki keuhkokuumeet, sekä virus- että bakteeriperäiset, oli niiden syy mikä tahansa. Ehkä meilläkin. Jos huonokuntoisella vanhuksella on kuollessaan nuha, hän myös todennäköisesti saa kuolinsyyksi influenssan.

 

Useina kausina influenssarokotteen teho on ollut erityisen heikko iäkkäiden kohdalla, kuten viranomaisetkin tunnustavat. CDC: ”Vanhemmilla ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, on usein heikompi immuunivastesuoja influenssarokotuksen jälkeen kuin nuoremmilla ja terveemmillä. Se voi johtaa rokotteen alentuneeseen suojatehoon.” 2017 julkaistu tutkimus ( University of Nottingham, Vaccine-lehti) osoitti, että yli 50-vuotiaat hyötyivät huomattavasti muita vähemmän influenssarokotteesta. Näyttää siis siltä, että rokottamisesta huolimatta vanhuksia kuolee influenssaan tai keuhkokuumeeseen – mutta tieteellistä näyttöä ei ole, ehkäiseekö rokotus yhtäkään influenssatapausta tai kuinka moni vanhusten vaarallinen influenssa on tosiasiassa rokotteen aiheuttama.

 

Tutkimusten mukaan vanhusten sairaalahoidon tarve influenssakausina on joka tapauksessa kasvanut, myös rokotettujen vanhusten kohdalla. Mutta: vaikka vanhusten influenssarokotukset ovat lisääntyneet Yhdysvalloissa vuodesta 1980 (15 %) aina 65 %:iin tai yli, influenssa- ja keuhkokuumekuolemat eivät siitä huolimatta ole vähentyneet (EurichDT et al. Mortality reduction with influenza vaccine in patients with pneumonia outside ”flu” season..; Am J Respir Crit Care Med.2008; 178:527-533.)  Englannin Daily Mail Online kertoi 2015, että kuolemantapauksia oli yllättäen ollut vuoden aikana 28.000 tapausta enemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä ekstrakuolemista 86 % sattui yli 75-vuotiaille ja 38 % yli 90-vuotiaille. Daily Mail Onlinen mukaan vanhusten talvikauden kuolemat johtuivat heidän saamastaan ”huonosta rokotteesta”.

 

Vanhusten, raskaana olevien naisten ja pienten lasten rokottaminen influenssarokotteella näyttää siis olevan lähinnä terveysriski rokotetuille.

 

Statiinit eli kolesterolilääkkeet heikentävät entisestään influenssarokotteiden tehoa. Statiineja määrätään runsaasti iäkkäille, kroonista sydänvaivaa poteville ja lihaville, ja heille myös erityisesti suositellaan influenssarokotuksia. Lokakuussa 2015 julkaistussa kahdessa tutkimuksessa (The Journal of Infectious Diseases) todettiin, että statiinit muuttavat immuunijärjestelmän toimintatapaa. Ne alentavat immuunivastetta, ”mikä ilmeisesti alentaa influenssarokotteen tehoa”, totesi toinen, 7000:ta yli 65-vuotiasta koskenut tutkimus (California University). Toinen, 140.000:ta henkilöä vuosina 2002-2011 koskenut tutkimus havaitsi, että statiinipotilaiden kohdalla influenssarokote ehkäisi huonommin vakavia hengitystiesairauksia (Emory University).

 

Ylipainoiset ja lihavat ovat normaalipainoisia alttiimpia sairastumaan vakavasti influenssan johdosta, koska virus tunkeutuu heillä syvemmälle keuhkoihin. Pohjois-Carolinan yliopiston tutkimuksessa (1.022 aikuista koehenkilöä) tutkittiin influenssarokotuksen tehoa 2013-14 ja 2014-15 flunssakausina normaalipainoisilla, ylipainoisilla ja lihavilla (tutkimus 2017). Rokotetut ylipainoiset saivat kaksi kertaa useammin influenssan tai influenssankaltaisen taudin (ILI) kuin rokotetut normaalipainoiset henkilöt. Sama tulos saatiin, kun aikaisemmassa tutkimuksessa verrattiin normaalipainoisten ja lihavien rokotettujen hiirien sairastuvuutta.

 

Mielenkiintoista kyllä, koehenkilöistä otetut serumnäytteet – sekä ennen että jälkeen rokotusten – eivät osoittaneet mitään eroa vasta-ainepitoisuuksissa sairastuneiden tai terveenä pysyneiden välillä tai ylipainoisten ja normaalipainoisten välillä.  Vasta-aineiden määrä ei siis liittynyt tosiasialliseen vastustuskykyyn. Vasta-aineiden muodostuminen on kuitenkin se, mitä rokotuksilla tavoitellaan ja minkä perusteella rokotuksen teho arvioidaan. Tutkimuksen havainto viittaa siihen, että vasta-aineiden muodostuminen keinotekoisesti manipuloimalla, kuten rokottamalla, ei välttämättä todista, että henkilö on vastustuskykyinen.

 

Rokotteet ovat ainoa lääke, jolta ei vaadita tieteellistä näyttöä turvallisuudesta ja tehokkuudesta

 

Ala-arvoista tutkimusta ja kaunistelua

 

Miksi näin on? Suurin osa rokotetutkimuksista tehdään yhteistyössä rokotevalmistajan kanssa tai rokotteen valmistaja tekee ne itse. Rokoteyritys etsii taloudellista hyötyä, ei tieteellistä totuutta. Taloudellisten tekijöiden voimaa osoittaa, että valvova viranomainen suostuu hämäykseen mukaan. FDA ja CDC eivät vaadi rokotevalmistajilta tieteellistä tutkimusnäyttöä, eivät näköjään EU tai WHO:kaan. Rokotteet tuottavat koko ajan miljardivoittoja, influenssarokotteet kaikkein eniten. Niinpä ei ole olemassa kaksoissokko- ja placebo-kontrolloituja randomisoituja tutkimuksia, jotka osoittaisivat, että rokotteet ovat tehokkaita ja turvallisia. Rokotteiden teho- ja turvallisuusväitteet eivät perustu tieteelliseen näyttöön.

Arvostetun Cochrane-yhteisön tutkija tri Thomas Jefferson kertoi käyneensä v. 2009 perusteellisesti läpi 217 tutkimusta, jotka koskivat influenssarokotteita. Vain 5 % niistä oli luotettavia. Toisin sanoen 95 % julkaistuista influenssarokotetutkimuksista oli puutteellisia ja kelvottomia.

 

Ei ole luotettavaa tutkimusta, joka osoittaisi että influenssarokotteet ehkäisevät influenssaa. Rokote kattaa vain murto-osan kaikista influenssankaltaisia sairauksia aiheuttavista viruksista ja bakteereista. Näitä muita mikrobeja ovat mm. rhinovirukset (RSV), adenovirukset, parainfluenssavirukset ja bakteerit kuten Legionella spp., Chlamydia pneumoniae, Mycoplasma pneumoniae ja Streptococcus pneumoniae. Jopa CDC:n virkamiesten on ollut pakko tunnustaa, että influenssarokotteet ovat ”kaikkein tehottomimpia rokotteita, ja se tuntuu pätevän erityisesti vanhusten kohdalla” (Kidder D, Scmitz R, Measures of costs and morbidity in the analysis of vaccine effectiveness based on Medicare claims, Excerpts Medica 1993; 127-33). Luotettava riippumaton tutkimusnäyttö osoittaa, että influenssarokotteet ovat tehottomia vauvaikäisillä, vahingoittavat lasten immuunijärjestelmää ja aiheuttavat kroonisia sairauksia, ovat jokseenkin hyödyttömiä aikuisilla ja tehottomia vanhuksilla. Tri Anthony Morris, virustutkija ja FDA:n (Amerikan Ruoka- ja Lääkevirasto)  rokoteviraston entinen johtaja:

”Ei ole todisteita, että yksikään tähän mennessä kehitetty influenssarokote ehkäisisi tai lievittäisi influenssaa. Influenssarokotteiden valmistajat tietävät, että ne ovat arvottomia, mutta myyvät niitä silti.” (Patrick Jay, ”Flu Vaccines Worthless Says Eminent FDA Virologist”).

Influenssarokotteet eivät ole hyvin tutkittuja eivätkä turvallisia. Kukaan ei tarkkaan tiedä, miten vaarallisia influenssarokotteet ovat, koska niitä ei ole kunnolla tutkittu. Luotettava näyttö kertoo, että niistä ei ole  hyötyä, ja tilastot kertovat, että ne aiheuttavat rokotteista eniten haittavaikutuksia. Mutta ei ole tutkittu, aiheuttavatko ne syöpää tai mutaatioita tai lisääntymisongelmia kuten hedelmättömyyttä. Niiden, kuten muidenkaan rokotteiden, pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. Ei ole tutkittu, mitä toistuvasti, peräkkäisinä vuosina annetut rokotteet voivat aiheuttaa, tiedetään vain, että silloin rokotteiden antama suoja heikkenee. Ei ole tutkittu, aiheuttaako raskaana olevan influenssarokotus vahinkoa sikiölle tai lisääntymiskyvylle. Ei tiedetä, erittyykö influenssarokote rintamaitoon. Rokotevalmistajien tuoteselosteissa yleensä mainitaan, ettei valmistaja tiedä, voiko rokote olla raskaana olevalle tai sikiölle haitallinen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa runsaasti käytetty Flulaval (valmistaja GSK) sanoo pakkausselosteessa: ”Kontrolloituja tutkimuksia, jotka osoittaisivat että Flulaval-rokote ehkäisee influenssaan sairastumista, ei ole tehty.” ”Raskaana olevien, imettävien naisten ja lasten kohdalla ei  Flulaval-rokotteen turvallisuutta tai tehoa ole varmistettu.”    Valmistaja varoittaa myös yleensä, että rokotetta ei pidä ottaa, jos on jollekin rokotteen aineosalle allerginen. Useimmat ihmiset eivät tiedä, ovatko he jollekin aineosalle allergisia. Sen saa tietää vain kokeilemalla; ensimmäisellä kerralla ei ehkä ole, toisella voi jo olla. Lisäksi influenssarokote vaihtuu vuosittain. Sen vaikutuksia ei ehditä luotettavasti tutkia.

 

Huvittava ja karmiva esimerkki tutkimuksista, joille rokottajien rokotussuositukset perustuvat. Yhdysvaltain lääkärien liiton lehdessä JAMA:ssa julkaistiin 1994 yli 60-vuotiaiden keskuudessa tehty tutkimus, jossa puolet 1838:sta koehenkilöstä sai influenssarokotteen ja puolet suolaliuoksen. Tutkimus totesi, että influenssarokotteet antavat rokotetuille 50 % paremman suojan rokottamattomiin verrattuna. Tavallinen ihminen ajattelee, että aika hyvä rokote, flunssakautena rokotetuista sairastuu tautiin puolta vähemmän kuin rokottamattomista. Mutta miten tulos 50 % saatiin? Tutkimuksessa 2 % rokotetuista eli 1,78 ihmistä sairastui influenssaan, rokottamattomista 3 %  eli 1, 8 ihmistä. Näin ollen rokotetuista 98 % säästyi influenssalta, rokottamattomista 97 %. Ero oli siis 1 %.  Nyt tutkijat laskivat, että 1 % on puolet 2:sta, eli rokote antoi 50 %:n suojan. Tämä on kaunis suhteellisen laskutavan sovellutus. Se antaa todellakin vähemmän luotettavan kuvan todellisuudesta kuin absoluuttinen laskutapa. Absoluuttisen laskutavan mukaan ero on häviävän pieni, 1,8 ihmistä verrattuna 1,78:aan ihmiseen, eli rokote ei käytännössä vaikuttanut sairastuvuuteen. Mutta terveysviranomaiset sanovat edelleen, että influenssarokote antaa 50 – 70 %:n suojan influenssaa vastaan.

 

Saksan Terveydenhuollon laadun ja tehokkuuden instituutti tutki 90 Yhdysvalloissa FDA:n hyväksymää lääkettä ja rokotetta (Trials-lehti, tammikuu 2014), koska tiedetään, että FDA luottaa lääketeollisuuden rahoittamiin tutkimuksiin hyväksyessään lääkkeitä ja rokotteita yleiseen myyntiin. Instituutti havaitsi, että 900:sta tutkimuksesta 60 % oli julkaisemattomia ja osa oli salattu liittovaltion virastoilta. 40-60 % tutkimuksista jätti kliinisiä yksityiskohtia mainitsematta tai muunsi loppupäätelmäänsä. Lääketeollisuuden tutkimuksista 94 % oli julkaisematta ja yliopistojen tekemistä, lääketeollisuuden rahoittamista tutkimuksista 86 %. Mistä tämä kertoo? Jos tulokset olisivat olleet lääketeollisuuden kannalta positiivisia, ne olisi julkaistu heti. Mutta kielteinen tutkimustulos (esimerkiksi lääke/rokote ei tehoa  tai tuottaa ikäviä haittoja) viivyttää ja estää tuotteen hyväksynnän ja myyntiluvan saannin. Se ei kannusta julkaisemaan tutkimusta. Eikä mikään säädös edes pakota julkaisemaan tällaista kielteistä tutkimusta. Siten amerikkalaisilta jää saamatta olennainen tieto myyntiin tulevasta lääkkeestä/rokotteesta (Richard Gale, Gary Null, The Progressive Radio Network (2010), http://www.progressiveradionetwork.com Mutta myös muilta, suomalaisiltakin, sillä meillä käytetään mm. lasten rokotusohjelmassa FDA:n hyväksymiä rokotteita. Lääkkeistä puhumattakaan, esimerkkinä tässä tehottomaksi influenssan estäjäksi todettu Tamiflu.

 

Suomessa kauden 2018-2019 influenssarokotteessa VaxigripTetrassa (nenäsumute FluenzTetra) on neljä virustyyppiä, mukana myös ”A/Michigan/45/2015 (H1N1 pdm09)–kaltainen virus”. Lopputunnukset viittaavat vuoden 2009 pandemiarokotteeseen, siihen voimakkaaseen narkolepsioiden aiheuttajaan. Siis samaan, joka laukaisi autoimmuunireaktion lasten unikeskuksen soluja vastaan. Voi vain toivoa, että rokotteen virusnukleotidi ei ole samanlainen kuin silloin. Muut rokotteen virustyypit ovat A/Singapore/NFIMH-16-0019/2016 (H3N2)–like virus, B/Colorado/2017-like virus (B/Victoria 2/87 lineage) ja B/Phuket/3073/2013-like virus (B/Yamagata/16/88 lineage). Rokotteessa ei valmistajan ilmoituksen mukaan ole elohopeaa eikä alumiinia. THL:n sivuillaan ilmoittamat erittäin positiiviset suojaluvut taas ovat viranomaisen virallista toiveajattelua. Mitenkähän niihin arvioihin on päästy?

 

Varoituksia. Älä ota mitään rokotetta, jos olet vähääkään flunssainen, kuumeinen, edes nuhainen. Tai jos podet ylimalkaan mitään infektiota.  Älä ota rokotetta, jos sinulla tai suvussasi on autoimmuunisairauksia. Niitä ovat diabetes, MS-tauti, Alzheimerin tauti, psoriaasi, keliakia, Parkinsonin tauti, reuma, paksusuolentulehdus, kilpirauhasen autoimmuunitulehdus (Hashimoto), autoimmuuni nokkosihottuma, krooninen väsymyssyndrooma, punahukka SLE, ALS, skleroderma, pälvikalju jne. Rokotteet toimivat autoimmuunisairailla huonosti, sanoo maailman johtava immunologi Yehuda Shoenfeld (kirja Vaccines and Immunity, 2015). Tutkimuksissa reumapotilaiden nivelkivut ja kuume pahenivat influenssarokotuksen  jälkeen, samoin auto-vasta-aineet lisääntyivät, eli elimistön hyökkäys omia kudoksia vastaan voimistui (Vaccines and Immunity). Myös matala D-vitamiinitaso ja tupakointi ovat rokoteperäisen autoimmuunisairauden riskitekijöitä. Älä ota rokotetta, jos olet allerginen, sillä rokotteissa on paljon aineksia, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Influenssarokote kasvatetaan kananmunassa, joka on yksi reaktioiden aiheuttajista, ja siinä on myös formaldehydiä, neomysiiniä jne. Korkea estrogeenitaso on autoimmuunisairauden riskitekijä. Tämä koskee esim. E-pillereitä ja vaihdevuosien hormonihoitoja käyttäviä.

Vältä ehdottomasti parasetamolin (esim. Panadol) käyttöä ennen tai jälkeen rokotuksen. Parasetamoli vaurioittaa maksaa ja estää sitä tuottamasta glutationia, joka on antioksidantti ja hillitsee tulehdusta. Parasetamoli voi nopeasti vaurioittaa lasten maksaa, sitä ei siis pidä muutenkaan antaa lapsille.

 

  • a
  • vältät sokeria ja makeutteita, ne alentavat välittömästi immuunipuolustusta ja ruokkivat viruksia ja bakteereja
  • syöt hyvin eli säännöllisin noin 4 tunnin välein lämpimiä kypsytettyjä aterioita, valmistat itse kotona ruokasi mahdollisimman luomusta – ei kylmiä raakoja ruokia kylmään aikaan! Immuunipuolustuksesta 70-80 % on suolistossa, pidä siitä hellää huolta.
  • nukut riittävästi. Hyvä riittävä uni myös hillitsee makeanhimoa.
  • ulkoilet ja liikut niin paljon kuin mukavasti jaksat – älä rehki väsyneenä
  • olet hyvällä mielellä. Jos masennus uhkaa, tee kaikkesi että pysyt positiivisena. Masennuskin heikentää immuunipuolustusta.
  • otat hyvää orgaanista C-vitamiinia, ei synteettistä! Ota mukaan myös D3-vitamiini, sinkki, monivitamiini-hivenainevalmiste, omega 3 (EPA, DHA), probiootit suoliston kunnolle jne. D3 deaktivoi viruksia ja toimii tehokkaasti influenssan estäjänä varsinkin lapsilla. Muutkin hyötyvät. American Journal of Clinical Nutrition julkaisi 2010 aiheesta satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen. Siinä lapset saivat D3-vitamiinia 1200 IU eli 30 mcg päivässä. He sairastuivat influenssaan 4 kertaa harvemmin kuin verrokkiryhmä, joka ei saanut D:tä.a Kun D3 lisättiin 2000 IU:hun asti (50 mcg), influenssaan sairastuminen väheni 100 %. Vain 1 lapsi 144:stä sairastui tämän jälkeen. THL:n olisi syytä lisätä D3-vitamiini vaihtoehdoksi sivustoilleen.

 

Hae lisätietoa – etenkin jos harkitset influenssarokotteen ottamista – osoitteista www.summaries.cochrane.org tai  https://childrenshealthdefense.org tai http://healthimpactnews.com tai articles/mercola.com, greenmedinfo.com

Kirjassa Rokotteet ja vaiettu tieto, 2018, on mm. lueteltu rokotteiden aineosat, uutta kausirokotetta lukuun ottamatta.

 

 

Elina Hytönen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rikollisuus ja ravinto

 

”Sokeri aiheuttaa rikollisuutta”, sanoi tohtori Stephen Schoenthalerille eräs hänen oppilaansa vuonna 1980. Schoenthaler on kriminologi, joka on pitkään toiminut Kalifornian yliopiston sosiologian ja kriminologian professorina, mutta tämä oli silloin hänelle uutta. Hän tutki kriminologian oppikirjoja ja löysi niistä teorian, jota kukaan ei vielä ollut ottanut niin vakavasti että olisi tehnyt siitä kliinisen tutkimuksen.

Uusi teoria väitti, että nuorisorikollisuuden valtava lisääntyminen Yhdysvalloissa ei johtunut geeneistä, lastenkasvatuksesta, feminismistä tai ydinpommista, vaan syynä oli sokeri. Koska nykyajan teollinen prosessoitu ruoka sisältää niin paljon sokeria, nuorisorikolliset potevat reaktiivista hypoglykemiaa eli alhaista verensokeria, joka on seurausta veren liian korkeasta sokerimäärästä. Mielenkiintoista, Schoenthaler ajatteli, mutta näyttöä teorian tueksi oli hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Vuonna 1981 hän järjesti pienen kokeen teorian testaamiseksi, vaikka ei siltä suuria odottanutkaan. Hän otti yhteyttä nuorisovankilaan, joka poisti automaateista virvoitusjuomat ja makeiset ja alkoi tarjota ruokalassaan valmisruokien sijaan tuoreista aineksista itse valmistettua ruokaa, kuten lihaa, vihanneksia ja hedelmiä.

Vaikutus oli dramaattinen. Kolmessa kuukaudessa nuorten käytös parani merkittävästi, samalla kun vakavien järjestyshäiriöiden määrä putosi 40 %. Tri Schoenthaler sai luvan toistaa kokeen kolmessa muussa Kalifornian kasvatuslaitoksessa, joissa oli yhteensä yli tuhat nuorta. Parempi ravinto toi taas samat dramaattiset muutokset parempaan. Tärkeä havainto oli, että käytöshäiriöt vähenivät etenkin niillä, joiden ravitsemustaso oli huono kokeen alkaessa.

Mutta oliko kysymyksessä nimenomaan sokeri? Jos oli, Schoenthaler mietti, käytösmuutosten olisi pitänyt olla nopeita, sillä reaktiivinen verensokerin alhaisuus on lyhytaikainen ilmiö. Tutkimuksissa taas nuorten käytös ei muuttunut äkisti, vaan hiljalleen päivien edetessä. Jonkin muun seikan ravinnossa täytyi olla ilmiön takana. Parannusten täytyi johtua aterioiden kohonneesta ravintoarvosta, Schoenthaler arveli – siis ruoan paremmasta laadusta ja sen vitamiineista ja hivenaineista. Häntä kiinnosti myös kokeilla, oliko ravintomuutoksella vaikutusta älykkyyteen.

Vitamiinit vähensivät väkivaltaisuuden puoleen

Vuoteen 1988 mennessä Schoenthaler tutkijaryhmineen oli tutkinut ravinnon vaikutusta järjestyshäiriöihin ja älykkyyteen yli 830:ssä Yhdysvaltain nuorisorikollisten laitoksessa. Joka kerta tulos oli sama, paremmin ravitut nuoret käyttäytyivät paremmin ja olivat fiksumpia.

Nyt Schoenthaler päätti tehdä oikeaoppisen kaksoissokkokokeen asian varmistamiseksi. Sattumanvaraisesti valitut osanottajat Oklahoman nuorisolaitoksissa jaettiin kontrolliryhmään, joka sai lumetta, ja koeryhmään, joka sai vitamiineja ja hivenaineita.

Vitamiineja ja hivenaineita saavassa ryhmässä käytöshäiriöt vähenivät puoleen vain 48 tunnissa. Vaikutus ulottui kaikkiin käytöshäiriöihin, kuinka usein nuoret kävivät toistensa tai henkilökunnan kimppuun, kuinka usein heille tuli kahnauksia laitoksen koulussa, kuinka paljon syntyi fyysisiä vammoja ja millaisia, kuinka paljon oli hyperaktiivisuutta, pinnausta ja määräysten rikkomista. Lumeryhmä osoitti hienoista käytöksen paranemista, mutta varsinainen muutos tapahtui vitamiiniryhmässä. Tulos oli niin vakuuttava, että työilmapiirin paranemisesta huojentunut laitoksen henkilökunta keräsi keskuudestaan rahat ja osti nuorille vitamiinit – sen sijaan että olisi jäänyt odottamaan valtion virkamiesten mahdollisia toimia.

Kustannukset putosivat myös

Käytöshäiriöiden ja väkivaltaisuuden vähenemisen tuomaa taloudellista hyötyä nuorisovankiloissa on Yhdysvalloissa sittemmin arvioitu useaan kertaan. Säästöt saattavat olla hyvinkin suuria. Yhden nuorisorikollisen ravintolisäkustannukset arvioitiin 1990-luvulla noin 15-40 dollariksi (tukkuhintaisina) vuodessa. Paikka laitoksessa maksoi yhteiskunnalle 36.000 dollaria/nuori/vuosi. Väkivaltaisuus aiheuttaa lääkärinlaskuja ja oikeudenkäyntejä. Yhden oikeudenkäynnin kuluiksi arvioitiin silloin 6.000 – 7.000 dollaria.

Huomattava älykkyyden lisääntyminen

Tutkimustulosten analyysi osoitti, että vitamiineja ja hivenaineita saaneiden ryhmässä älykkyysosamäärä (ÄO) nousi keskimäärin kuusi pistettä verrattuna kontrolliryhmään, joka ei saanut ravintolisiä. Samanlainen tulos on saatu kaikissa kokeissa, joissa on mitattu ravintolisien vaikutusta lasten ja nuorten älykkyyteen. Näissä jopa 16-20 pistekeskimääräinen ÄO:n nousu on ollut 3,5 pistettä, mutta joka kolmannen koehenkilön kohdalla nousu on ollut yli 10 pistettä, jopa 16-20 pistettä. Tulos saavutettiin kolmessa kuukaudessa, mikä oli tutkimusten yleinen kesto.

Onko 10 pisteen nousu jotenkin merkittävä? On, kun tiedetään että ”tavallisen” amerikkalaisen ja toisaalta lakimiehen, lääkärin tai professorin älykkyysosamäärien ero on vain keskimäärin 11 pistettä. Joka kolmannen koehenkilön saama hyöty vitamiineista vastaa siis samaa, mitä vaaditaan amerikkalaiselta joka haluaa lakimieheksi, lääkäriksi tai professoriksi. Kolmessa kuukaudessa älykkääksi – ruoan voimalla.

Ei kiinnostavaa?

Vielä toistakymmentä vuotta myöhemmin, 2000-luvun taitteessa, yksikään tieteellinen aikakauslehti ei ollut suostunut julkaisemaan Schoenthalerin havaintoja. Aihe oli ”of no interest”, ei kiinnostava, kuten torjunnassa saatettiin sanoa. Vastaanotto on parantunut vain lievästi. ”Paljon lisää tutkimuksia tarvitaan selittämään, onko ravinnon ja rikollisuuden välillä ylimalkaan mitään yhteyttä”, totesi Abell Foundationin raportti vielä muutama vuosi sitten.

Tutkimuksista ei ole ollut eikä ole pulaa. Schoenthaler on tehnyt niitä satoja, muut tutkijat myös enenevissä määrin. Ne ovat myös tuloksiltaan harvinaisen yhteneväisiä. Parempi ruoka ravintolisineen tekee rauhallisempia ja älykkäämpiä lapsia, nuoria ja aikuisia.

Schoenthaler on tutkinut varattomien perheiden vastaanottokotilapsia, koululaisia, nuorisorikollisia ja aikuisia rikollisia vankiloissa. Monivuotisessa tutkimuksessa, joka alkoi vuonna 2003, vastaanottokodin koululapset saivat vitamiineja, hivenaineita ja omega 3 – rasvahappoja pieninä annoksina, ravitsevampaa lounasruokaa ja liikuntaa ja söivät ravinteikkaan perhetyyppisen päivällisen. Tutkimuksen aikana järjestyshäiriöiden aiheuttamat kurinpidolliset toimenpiteet vähenivät 95 % ja pysyivät vähäisinä vielä vuoden tutkimuksen päätyttyä. Väkivaltaisuus laski merkittävästi, ja matematiikan ja äidinkielen arvosanat vuorostaan nousivat merkittävästi.

Bernard Geschin tutkimus tehtiin vaarallisten vankien vankilassa. Siinäkin ravintolisien antamisen seurauksena kurinpidollisten toimenpiteiden tarve aleni huomattavasti. Lievempien rikkomusten osuus putosi 33 % ja vakavampien, myös väkivaltaisten rikkomusten 37 %. Hollantilainen tutkimus raportoi samanlaisista tuloksista (katso Crime Times, 2009, Vol. 15, No 4 ja Crime Times, 2010, Vol. 16, No 2).

Etelä-Australian ja Indonesian lasten parissa tehty tutkimus osoitti, että ravintolisien saanti johti merkittävään parannukseen sanallisen oppimisen ja muistamisen testeissä. Nämä ovat kognitiivisia kykyjä jotka vaikuttavat käytökseen.

Jianghong Liun ja Adrian Ranen tekemä tutkimus osoitti, että lapsuuden ravinneköyhä ruoka – eli prosessoitu teollinen ruoka – on yhteydessä alhaiseen älykkyysosamäärään ja epäsosiaaliseen käytökseen, teini-iän aggressiivisuus mukaan lukien.

Ylläolevat tutkimukset mainitaan Abell Foundationin raportissa, joka suosittelee yhä lisää tutkimuksia ravinnon ja väkivaltaisuuden yhteyden selvittämiseksi, niiden monien satojen lisäksi joita jo on tehty.

Uskaltaako vitamiineja antaa? Onko tarpeeksi tietoa?

Samainen raportti sanoo, että ravintolisien, siis vitamiinien, hivenaineiden, omega 3:n jne, rooleista elimistössä, oikeasta annostuksesta ja niiden liikasaannin mahdollisista haittavaikutuksista ei ole tarpeeksi tietoa.

Tämä on laitostuneen länsimaisen lääketieteen vakiintunut propagandaväite. On totta, että lääkärit eivät saa opetusta ravinnon ja ravintolisien merkityksestä terveydelle eikä moni heistä usko ravintoaineilla olevan mitään terveydellistä vaikutusta. Kuten ei usko FDA:kaan, Yhdysvaltain THL:a vastaava laitos, johon lääkeyrityksillä on vahva ote. Mutta tutkimuksia niistä on tehty viimeiset sata vuotta tuhatmäärin ja täysin tieteellisin menetelmin. Suuri osa tutkijoista on myös itse ollut lääkäreitä, jotka ovat huomanneet ravinnon ja terveyden yhteyden. Jos nyt sadat, ehkä tuhannet tutkimukset osoittavat vakuuttavasti käytöshäiriöiden ja ravinnon välisen yhteyden, eikä yhteyttä silti vielä pidetä todistettuna, vian täytyy olla tarkastelijan silmässä, ei tutkimuksissa.

Ja siellä se vika onkin. Samat tarkastelijat tai heidän toimeksiantajansa järjestävät vitamiineja ja muita ravintolisiä parjaavia kampanjoita, joiden mukaan ravintolisä, milloin mikäkin, on tehoton tai vaarallinen ja voi jopa aiheuttaa syöpää. Samat väitteet kohdistetaan vaihtoehtohoitoihin. Painavaksi tarkoitettu argumentti on usein, ettei ravintolisiä eikä luontaishoitoja ole tutkittu. Sen propaganda-arvo alkaa jo kuihtua, kun kuka tahansa voi itse netistä löytää tutkimuksia kaikista ravintolisistä, oli se D-vitamiini tai omega 3 tai magnesium, ja eri ruoka-aineista, vihanneksista, hedelmistä, lihasta, viljasta, kalasta, voista. Kuten myös monista vaihtoehtohoidoista. Tärkeää on vain katsoa, kuka tutkimuksen on rahoittanut. Lääketeollisuus ja elintarviketeollisuus eivät tietenkään rahoita tutkimuksia, jotka osoittavat luonnollisella ravinnolla, ravintolisillä ja vaihtoehtohoidoilla olevan parantavia vaikutuksia.

Luonnollisia ravintoaineita ei voi patentoida, ja siksi lääketeollisuus mielellään kieltää niiden ja ravintolisien terveyttä edistävät ominaisuudet. Siksi myös niitä koskevat tutkimukset eivät ole ”oikeita” tieteellisiä tutkimuksia, vaikka niitä tekisivät tiedemiehet yleisiä tieteellisen tutkimuksen sääntöjä noudattaen.

Mutta jos käytöshäiriöitä ja väkivaltaisuutta alentava lääke olisi keksitty, niin tätä Nomurderix-lääkettä koskevat, lääkeyrityksen järjestämät tutkimukset olisivat tiedettä, ja lääke hyväksyttäisiin yleiseen käyttöön, vaikka haittavaikutuksina olisi esimerkiksi hyväksyttävä myös maksavauriot, unettomuus, lihavuus, diabetes ja sydäntaudit. Sama olisi totta, jos tutkittaisiin Fixummax-lääkettä joka kohottaa älykkyysosamäärää.

Vuosi sitten Yhdysvaltain Kansallinen myrkytystietokeskus ilmoitti vuoden 2014 aikana tapahtuneen 2,2 miljoonaa myrkytystapausta, joista yksikään ei johtunut ravintolisistä, yrttirohdoksista tai aminohapoista. Lääkärien määräämät lääkkeet sen sijaan tappoivat tilastojen mukaan Yhdysvalloissa 128,000 ihmistä, ja 2,74 miljoonaa sai vakavia haittavaikutuksia. Rokotevauriot lienevät tässä mukana. Vain harva haittavaikutus tai lääkkeen tai rokotteen aiheuttama kuolema – noin 1 % kaikista – tulee raportoiduksi, joten todelliset luvut ovat ehkä satakertaiset. Lääkkeet, näistä etenkin psyykenlääkkeet ovat nykyään länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy, sydäntautien ja syövän jälkeen. Tässä valossa huoli vitamiinien yliannostuksen vaaroista on höpötiedettä ja epärehellistä suunsoittoa.

Sokerikin syyllinen

Valmisruokateollisuus ei myöskään pidä tutkimuksista jotka osoittavat, että roskaruoka on epäterveellistä ja luonnollisista aineksista tehty kotiruoka voi parantaa. Kun professori Schoenthaler julkisti ensimmäiset tutkimuksensa, Maailman sokerijärjestö (World Sugar Association) teetti muutamassa päivässä oman tutkimuksen, joka halusi kumota väitteet sokerin haitallisuudesta. Sokeriteollisuuden tutkimus oli puutteellinen eikä pystynyt todistamaan sitä mitä halusi, mutta se kyllä julkaistiin heti arvovaltaisessa Lancet-lehdessä. Sen jälkeen sokerin ja makeutteiden haitallisuudesta terveydelle on tullut niin paljon tietoa, että Maailman terveysjärjestö WHO joutui pari vuotta sitten elintarviketeollisuuden ankarista vastaväitteistä huolimatta antamaan sokerin käytöstä varoituksen.

Sokeria on makeisten ja jäätelön lisäksi suuria määriä valmisruoissa, jugurteissa, rahkoissa, virvoitusjuomissa, kekseissä. Sokerin rinnalle samaankin tuotteeseen ovat ilmaantuneet glukoosisiirappi, fruktoosi-glukoosisiirappi, maissi-glukoosisiirappi ja tärkkelyssiirappi, jotka ovat nyttemmin osittain syrjäyttäneet huonomaineisen ja myrkyllisen aspartaamin ja asesulfaami-K:n. Ne ovat kaikki sokeria makeampia ja vielä pahempia elimistön järkyttäjiä kuin sokeri. Teollinen fruktoosi on myös suuri lihavuuden ja tulehdustautien aiheuttaja.

Sokerin ja makeutteiden vaikutuksesta käytöshäiriöiden syntyyn on paljon tutkimuksia. Otan esimerkkinä esille vain yhden tutkimuksen, joka julkaistiin Journal of Pediatrics –lehdessä 2013. Se totesi sokeripitoisten limujen aiheuttavan ylivilkkateini-ikäisissä ja lapsissa aggressiivisuutta, ylivilkkautta ja keskittymiskyvyn alenemista (ADHD). Runsaasti makeita limuja juovat alle 5-vuotiaatkin muuttuivat aggressiivisiksi ADHD-häiriöisiksi lapsiksi. Tilannetta kärjisti huono ravinto. Tutkimus totesi myös, että jotkut olivat sokerin vaikutuksille erityisen herkkiä.

Tuore uutinen (tammikuu 2016) kertoo, että Kelloggs on luvannut poistaa lastenmuroistaan 723 tonnia sokeria, tosin vasta kun Englannin hallitus uhkasi sitä sokeriverolla. Nykyiset murot koostuvat 35 %:sesti sokerista. Englanti aikoo vähentää sokerin kulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Coca-Cola ei ole luvannut vähentää sokeria (7 teelusikallista sokeria/tölkki, 1 tl = 5 ml), mutta aikoo vähentää markkinointia alle 16-vuotiaille. Nykyään lapset ja teini-ikäiset syövät sokeria kolme kertaa suosituksia enemmän, aikuiset lähes saman verran. Sokerin ja muiden makeutteiden rajoittaminen merkitsisi huomattavaa lihavuuden, diabeteksen ja syöpäsairauksien vähenemistä – sekä rauhallisempia, mieleltään terveempiä lapsia ja aikuisia.

Olet mitä syöt

Meissä asuu valtava suolistobakteerien yhdyskunta, jokaiselle yksilöllinen, joka säätelee kaiken aikaa mielen ja kehon toimintoja ja terveyttä. Kun nämä miljoonat mikrobit voivat hyvin, mekin voimme hyvin. Niiden kuntoa parannetaan tai huononnetaan etenkin ravinnolla, mutta myös monet lääkkeet, rokotukset ja muut kemikaalit voivat mullistaa bakteerikannan ja rampauttaa sen, samoin krooninen stressi.

Suolistobakteerit tuottavat muun muassa neurokemikaaleja kuten dopamiinia ja serotoniinia, jotka säätelevät mielialaa, sekä aivojen terveydelle tärkeitä vitamiineja.

Hyvät bakteerit ehkäisevät ns. vuotavan suolen syntymisen. Vuotava suoli ja sen aiheuttama hiljainen tulehdus taas on useimpien autoimmuunisairauksien ja neurologisten ongelmien taustalla. Suolistossa on hermosoluja yhtä paljon kuin aivoissa, ja aivojen ja suoliston välillä on jatkuva vuorovaikutus. Ei ihme, että vuotava suoli saa aikaan aivosumua, brain fog. Suolistomikrobien laatu, määrä ja koostumus vaikuttavat siis voimakkaasti aivoihin ja koko terveyteen. Tästä voi lukea esimerkiksi neurologi David Perlmutterin uudesta kirjasta Brain Maker: The Power of Gut Microbes to Heal and Protect Your Brain-for Life (2015).

Mitä ravinto tekee geeneille: geenejä syttyy ja sammuu

Ravinnon merkitystä terveydelle selvittää myös nutrigenomiikka eli ravitsemuksen systeemibiologia, tieteenala joka tutkii miten geenit reagoivat ruokaan ja sen sisältämiin lukemattomiin kemiallisiin yhdisteisiin.

Lääkärikunnan lausunnoista saa usein käsityksen, että jos sinulla on reumageeni tai migreenigeeni tai syöpägeeni, kohtalosi on lähes sinetöity. Tällaiset puheet saivat filmitähti Angelina Jolien leikkauttamaan ennaltaehkäisevästi pois molemmat rintansa. Mutta edes syöpä ei ole ihmisessä paikallinen ilmiö vaan koko elimistön sairaus, jota voidaan muun muassa ravinnolla ehkäistä ja parantaa, vaikka sitä olisi suvussa.
Ravinto pystyy aktivoimaan ja sammuttamaan geenejä, niin hyviä kuin pahoja.

Keväällä 2010 julkaistussa tutkimuksessa Barcelonan Institut Municipal d´Investigacio Medican tutkijat havaitsivat, että oliiviöljy sammutti kolmessa kuukaudessa terveillä koehenkilöillä verisuonten kovettumiseen ja sepelvaltimotautiin altistavia geenejä. Vähän aikaisemmin Cordoban yliopiston tutkijat totesivat kuusi kuukautta kestäneessä tutkimuksessa, että oliiviöljy sytytti 19 geeniä ja sammutti 79 geeniä. Sammutetuista monet liittyivät sydänsairauksiin, 2-tyypin diabetekseen ja veren korkeisiin rasva-ainepitoisuuksiin. Monet näistä geeneistä olivat myös tulehdusten aiheuttajia. Terveydellisesti hyvä tulos saatiin nimenomaan extra virgin olive oil –koeryhmässä, koska extra neitsytoliiviöljyssä on korkein polyfenolipitoisuus. Johtopäätös: ruokavaliosta kannattaa poistaa monityydyttämättömät kasviöljyt kuten rypsi-, maissi-, auringonkukkaöljyt ja ottaa tilalle korkealaatuinen extra neitsytoliiviöljy, joka on se paras ja samalla valitettavasti kallein. Oliiviöljy, joka on kertatyydyttämätön, kestää myös kuumentamisen, toisin kuin nuo muut kasviöljyt.

Oxfordin yliopiston tutkijat selvittivät 2012, kuinka montaa geeniä D-vitamiini säätelee. Tulos oli, että D-vitamiinin syönti muuttaa huomattavasti 229:n geenin toimintaa. Erityisesti D-vitamiini ohjailee geenejä, jotka kytkeytyvät immuunipuolustuksen häiriöihin, kuten MS-tautiin. Aiemmissa tutkimuksissa MS-taudin onkin todettu liittyvän D-vitamiinin saannin ongelmiin.

Laktoosi-intoleranssi on geneettinen ominaisuus. Monet aasialaiset intolerantikot kuitenkin kehittävät maidonsietokyvyn asuttuaan muutaman vuoden länsimaissa. Ja moni länsimainen intolerantikko pystyy ravintomuutoksen ja esimerkiksi akupunktuurihoidon jälkeen sietämään maitotuotteita, etenkin niitä jotka ovat peräisin Välimeren lehmäroduista ja joiden proteiinityyppi on helpommin siedettävä kuin meidän lehmiemme. Suoliston mikrobikanta voi siis muututtuaan vaikuttaa geeneihin niin, että intoleranssia ylläpitävät geenit syrjäytyvät, sammuvat ja toleranssia ylläpitävät geenit aktivoituvat.

Kaksi väkivaltageeniä

Kansainvälinen tutkijaryhmä julkisti 2014 tutkimuksen, joka selvitti 900 suomalaisen rikollisen geeniperimää. Etenkin kaksi geeniä, MAOA ja CDH13, olivat vahvasti yhteydessä erittäin väkivaltaiseen käytökseen. Jos henkilöllä sattuu olemaan molemmat geenit, väkivaltarikoksen riski on 13-kertainen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pystyttiin todistamaan yhteys geenien ja väkivaltaisen käytöksen välillä.

Molemmat geenit ovat melko yleisiä, ja suurin osa geenien kantajista ei ole väkivaltaisia. Käytöksestä vain puolet selittyy geeneillä, toinen puoli on ympäristön vaikutusta. Rankat lapsuudenkokemukset ja ravitsemus voivat muuttaa geenien toimintaa ja tässä tapauksessa aktivoida väkivaltageenit. Lisäksi alkoholi tai huume voi MAOA-geenin kantajilla aiheuttaa nopean väkivaltaisen reaktion. CDH13-gereni taas on yhteydessä ADHD:hen. (Molecular Psychiatry, 2014; tutkimukseen osallistui yliopistoja eri maista, Yhdysvaltain kansallinen alkoholitutkimuskeskus NIAAA, Karolinska Institutet sekä Suomesta Niuvanniemen sairaala, THL, Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, Itä-Suomen Yliopisto ja Rikosseuraamusvirasto; tutkimusta johti professori Jari Tiihonen.)

Uudempi tutkimus auttaa ymmärtämään myös geenien ja suoliston mikrobien kautta, miten tärkeä ravinto on terveyden ja käytöksen säätelyssä. Psykososiaaliset tekijät vaikuttavat tietysti mukana, samoin ympäristön myrkyt, kodin saniteettiaineiden, muovien, hajusteiden ja viljelymyrkkyjen kemikaalit, joista monet ovat hormonihäiritsijöitä. Mehän myrkytämme ruoan, jonka aiomme syödä ja antaa lapsillemme. Samat myrkyt ovat myös haitallisia älykkyydelle, kuten muovien BPA ja ftalaatit sekä fluori, jota on hammastahnoissa, lääkkeissä ja joidenkin alueiden pohjavesissä.

Mahdollisimman puhdas, luonnollinen, itse valmistettu ruoka ja tilanteen vaatimat lisäravinteet on yhdistelmä, jolla on kauaskantoiset vaikutukset.

Elina Hytönen

Lähteitä:
CERI: Interview with Dr. Stephen Schoenthaler, Smart Drug News 9/1992 (http://www.ceri.com/iq.htm); Crime and Nourishment, Tony Edwards, WDDTY, 10/1998¸ Children and Diet, http://www.lightparty.com/Health/ChildrenDiet.html; Report calls for more research on nutrition/violence link, http://www.crimetimes.org/10c/w10cp12.htm; Sugar and Children´s Behaviour, New E. J. of Medicine, July 1994; Journal of Nutritional & Environmental Medicine, July 2009; Nutritional suppelements kill zero people, while Big Pharma´s dangerous medications kill millions worldwide, http://www.naturalnews.com/051422_Big_Pharma_nutritional_su…; Research shows direct link between poor nutrition and behavioral disorders, July 2015, http://www.naturalhealth365.com/behavioral-disorders-good-nutrit…; Importance of Gut Bacteria for Neurological Disorders, http://aricles.mercola.com/sites/articles/archive/2015/05/17/gut-ba…; Ruoka säätää geenejäsi, http://www.tiede.fi/artikkelit/jutut/artikkelit/ruoka_saataa_geenejasi; Olive Oil Turns Off Heart Disease Genes, http://www.greenmedinfo.com/blog/olive-oil-turns-heart-disease-…; Suomalaistutkimus löysi kaksi väkivaltageeniä, http://yle.fi/uutiset/suomalaistutkimus_löysi_kaksi_väkivaltageeni…; Corn Syrup is More Toxic Than Refined Sugar, Researchers Conclude, http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2015/01/21/corn-…; Kellogg´s vows to cut hundreds of tons of sugar from children´s cereals, but only after being financially threatened by the U.K. government, http://www.naturalnews.com/052804_Kelloggs_Coca-Cola_sugar…; Phthalates and BPA Linked to IQ Reductions in Children, but FDA Reasserts the Chemical´s Safety, http://articles.mercola.com/sites/articles/archive/2014/12/24/phthal…