KOLESTEROLI PITÄÄ MEIDÄT HENGISSÄ

 

Tutkimusten mukaan pahaa kolesterolia  ei ole edes olemassa

Jo 50 vuotta ”pahaa” LDL-kolesterolia on häädetty verisuonista kevytrasvatuotteilla ja statiineilla eli kolesterolia alentavilla lääkkeillä. Joka vuosi statiinilääkkeisiin käytetään maailmalla noin 26 miljardia  dollaria ja vähintään kaksinkertainen määrä dollareita kevytrasvaruokiin.

Sydänsairaudet ovat silti yhä länsimaiden yleisin kuolinsyy.  Järkevästi ajatellen tämän pitäisi riittää osoittamaan, että nykyinen rasva-kolesteroli-sydäntauti-teoria ei voi pitää paikkaansa.

 

Merkillistä on, että kolesterolinhäädön pohjalla tosiaan on teoria, jota ei koskaan ole todistettu oikeaksi.

 

Teorian mukaan tyydyttyneet rasvat – joita on esim. lihassa ja maitotuotteissa – nostavat kolesteroliarvoja ja aiheuttavat rasvan kertymisen verisuoniin, mistä seuraa sydäntauti ja sydänkohtaus.  Jo 1960-luvulta asti on tehty riippumattomia, tieteellisesti moitteettomia tutkimuksia, jotka ovat kyseenalaistaneet tämän olettamuksen ja osoittaneet sen vääräksi, mutta lääketieteen valtavirta ei ole uskomuksesta luopunut. Luopuminen on sille vaikeaa: monen vanhemman tutkijan ja johtajan auktoriteetti on rakentunut kolesterolimyytille, ja lääkäreiden yhteistyökumppanit  lääketehtaat ovat haluttomia luopumaan miljardeista, jotka ne saavat maailman myydyimmän lääkkeen tuottamisesta.  Ravintoteollisuudella on myös sanansa asiassa. Kun suuret aineelliset voitot kytkeytyvät tieteeseen, tiede kärsii.

 

Kolesterolimyytti nojaa siis kahteen olettamukseen.

  1. Eläinrasvoja runsaasti sisältävä ruokavalio lisää kolesterolia.
  2. Kolesteroli  aiheuttaa sydänkohtauksia.

 

TODISTEITA EI LÖYDY

 

Keväällä 2011 julkaistiin jälleen uusi tutkimus, joka vahvistaa sen mitä joukko sydänlääkäreitäkin on kauan epäillyt: korkeasti eläinrasvapitoinen dieetti ei aiheuta sydäntautia.

Tutkimukseen osallistui 3630 keski-ikäistä miestä ja naista, joista 1815 oli kärsinyt sydänkohtauksen, loppujen ollessa terveitä (Brown University, Providence, RI); tutkimus kesti  10 vuotta.   Tutkijat totesivat, että kumpikin ryhmä söi yhtä paljon maitoa, juustoa, jugurttia ja voita, jotka ovat täynnä oletetusti vahingollisia tyydyttyneitä rasvoja. Terveiden ryhmässä jotkut ahmivat eläinrasvoja jopa 593 g päivässä – saamatta sydänkohtausta. Tutkijoiden johtopäätöksen mukaan ei voitu osoittaa, että runsaasti eläinrasvoja sisältävä dieetti aiheuttaisi sydäntauteja  (Nutr Metab Cardiovasc Dis, 2011; doi: 10.1016/j.numecd.2011.02.003).

Samaan tulokseen on moni tutkimus päätynyt viimeisten 40 vuoden aikana.

 

Yhdysvalloissa  US Surgeon General´s Office työskenteli  11 vuotta (1988-1999) todistaakseen lopullisesti  rasva-sydäntauti-yhteyden paikkansapitävyyden.  Lopulta virasto joutui ilmoittamaan, ettei raporttia julkaistaisi. Tutkimuksen virallinen valvoja Bill Harlan (USA:n Kansallisen Terveysinstituutin Sairauksien ennaltaehkäisyviraston varajohtaja) myönsi, että ”tutkimus oli aloitettu ennakkokäsityksin, joita tieteelliset tulokset eivät tukeneet” (Science, 2001, 291:2536-45).

 

KOLESTEROLI EI OLE SYYPÄÄ SYDÄNTAUTEIHIN

 

Joukko sydänlääkäreitä on perustanut ryhmän nimeltä The International  Network of Cholesterol Sceptics (THINCS), jota johtaa tanskalainen tri Uffe Ravnskov.  Ryhmä on jo vuosia väittänyt, että kolesteroli on elintärkeä sydämelle, koko keholle ja mielenterveydelle.

Ravnskov on listannut 15 tutkimusta, jotka osoittavat selvästi, ettei kolesterolilla ole osuutta sepelvaltimotaudin syntyyn.  (Quart J Med, 2003; 96:927-34). Jopa maineikas Farmingham-tutkimus, joka on seurannut pienen Massachusettsissa olevan kaupungin asukkaiden sydämen terveyttä vuodesta 1948, on päätellyt ettei korkea kolesterolitaso ennusta hengenvaarallista  sydänkohtausta. Tutkijat löysivät itse asiassa todisteen päinvastaisesta: ihmiset joilla oli matalat kolesteroliarvot kuolivat todennäköisemmin sydänkohtaukseen (JAMA, 1987; 257: 2176-80).

Eräs tutkimus osoitti yhteyden kroonisen sydämen heikkouden aiheuttaman kuoleman ja kolesterolitasojen välillä. Ne joilla oli korkeat kolesteroliarvot selvisivät huomattavasti todennäköisemmin hengissä kuin ne, joilla oli matalat arvot (Lancet, 2000; 356: 930-3).

”Totuus on, että kolesteroli on pelkästään hyvä asia. Kehosta ei voi poistaa kaikkea ”pahaa” kolesterolia ilman, että  siitä seuraa vakavia ongelmia. Ihmiset sanovat usein, että haluavat päästä eroon kaikesta pahasta kolesterolista, mutta fakta on, että silloin he kuolisivat”, sanoo Texas A&M Universityn tutkijalääkäri Steve Riechman. (Hänen johtamassaan tutkimuksessa oli  52 ei-liikuntaa-harrastavaa  60-69-vuotiasta, jotka pantiin kovaan treenaukseen, ja vain ne joilla oli korkeat LDL-kolesteroliarvot  eli  paljon ”pahaa” kolesterolia kasvattivat eniten lihasmassaansa.)(Gerontol A Biol Sci Med Sci; 2007; 62: 1164-71)

 

Tiede ei tue kolesterolihypoteesia, mutta eivät tue tilastotkaan.

 

Englannissa v. 1994 miehistä  75 %:lla oli ”vaarallisen” korkeat kolesteroliarvot eli  5 mmol/l tai enemmän; vuonna 2008 vastaava prosenttimäärä oli enää  58. Eniten korkeat kolesteroliarvot laskivat yli 75-vuotiaiden ryhmässä: 1994 korkeita arvoja oli miehistä 79%:lla ja 2008 enää 39 %:lla.

Kolesteroliarvojen alenemisesta huolimatta sepelvaltimotautien yleisyys pysyi  10 vuotta jokseenkin samalla tasolla (vuoteen 2008 mennessä). Ainoa muutos oli  sepelvaltimotautitapausten lisääntyminen juuri yli 75-vuotiaiden ryhmässä eli niiden keskuudessa, joiden kolesteroliarvot olivat laskeneet eniten – 1998 tautia oli 24%:lla miehistä, 2008 30%:lla (Coronary Heart Disease Statistics, 2010. London: British Heart Foundation).

 

Joka kolmas kuolema länsimaissa johtuu edelleen sepelvaltimotaudista. Pallolaajennusleikkaukset ovat nykyään yleisempiä kuin koskaan. Englannissa näitä leikkauksia tehdään 80,000 vuodessa, kolme kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

 

MITEN VÄÄRÄSTÄ TIEDOSTA TULI OPPI

 

1950-luvulla sepelvaltimotaudista (SVT) oli tullut länsimaiden yleisin kuolinsyy. USA:ssa 1/3 kuolemantapauksista johtui SVT:sta ja useimmat näistä sydäninfarktista. Yli 500 000 amerikkalaista kuoli SVT:iin, kun v. 1930 samasta syystä kuoli 3000.

Syitä etsittäessä tutkijat kohdistivat huomionsa ravintoon. Jotkut tiedemiehet arvelivat syylliseksi hydrogenoituja kasvisöljyjä, jotka sodan jälkeen olivat tulleet muotiin, siis margariineja ja keksejä, ja ehdottivat palaamista luonnollisempiin ruokiin kuten voihin.

Mutta toinen teoria oli tulossa. Tutkija David Kritchevsky (Wistar Institute, Philadephia) demonstroi, että rotille syötetty kolesteroli aiheutti ateroskleroosia (Am J Physiol, 1954; 178:30-2). Hän kertoi myös Amerikan Öljykemistien Yhdistykselle, että monityydyttämättömät  rasvat – joita on esim. vihannes- ja maissiöljyssä, soijapavuissa ja auringonkukansiemenissä – saattoivat alentaa kolesterolitasoja.

Kului kaksi vuotta, ja rasvahypoteesi oli saanut siivet. Amerikan Sydänliitto esitteli 1956 televisiossa ”Kohtuullisen dieettinsä”, jossa maissiöljy, margariini, kananliha ja kylmät murot korvasivat voin, laardin, pihvin ja munat.

 

Vuonna 1958 Minnesotan Yliopiston tutkija Ancel  Keys  julkaisi kuuluisan Seitsemän maan tutkimuksensa, joka esitteli käsitteen Välimeren dieetti ja demonstroi suoran yhteyden sydäntautien ja ravinnon sisältämien eläinrasvojen välillä. Hänen seitsemään maahansa kuuluivat mm. Japani, Suomi ja entinen Jugoslavia (Keyes A. Seven Countries: A Multivariate Analysis of Death and Coronary Disease. Cambridge, MA/London: Harvard University Press, 1980). Rasvateoria sai uutta uskottavuutta.

Myöhemmin  Ravnskov ja hänen kollegansa analysoivat Keysin tutkimuksen ja havaitsivat, että Keys oli valinnut raporttiinsa vain ne tiedot, jotka tukivat rasvahypoteesia. Hän oli itse asiassa koonnut tietoja 22 maasta, mutta jättänyt pois 15 maan tiedot.  Mikäli Keys olisi ottanut mukaan kaikki tutkimustiedot, ravinto-kolesteroli-linkki olisi kadonnut, Ravnskov sanoo kirjassaan Kolesterolimyytti (Washington, DC: New Trends Publishing, 2000, kirja on ilmestynyt myös suomeksi.) Lääkärikunta panetteli kirjan pahanpäiväisesti, jopa niin että yksi kappale kirjaa poltettiin Suomessa televisioyleisön edessä, kertoo WDDTY-lehti.

 

KOLESTEROLI ON ELINTÄRKEÄ RASVA

 

Kaikki solumme – hermosoluja lukuun ottamatta – tuottavat kolesterolia, jonka maksa sitten syntetisoi. Kolesterolilla on monta tehtävää.

¤ Sen avulla luodaan aivojen hermosolujen väliset synapsit – kolesteroli siis tekee hermosolujen kommunikaation mahdolliseksi.

¤ Sen avulla elimistö syntetisoi auringonvalosta D-vitamiinia, joka on välttämätön luuston terveydelle ja suojaa usealta syövältä.

¤ Se pitää solut elossa.

¤ Sukupuolihormonit tarvitsevat sitä.

¤ Sitä tarvitaan sapen tuottamisessa. Sappi on välttämätön ruoansulatukselle.

 

Hengissä pysymiseen tarvitaan niin paljon kolesterolia, että keho tuottaa sitä neljä-viisi kertaa enemmän kuin mitä ihminen saa syödessä.  Maksa sopeuttaa toimintansa tilanteen mukaan, niinpä se tuottaa vähemmän kolesterolia, jos ravinnossa on runsaasti rasvaa.

Harvinaista  Smith-Lemli-Opitzin sydroomaa (SLOS) potevilla on hyvin alhaiset kolesteroliarvot.  Näitä ihmisiä saattaa vaivata usea vakava ongelma: spontaani abortti, usean sisäelimen systeeminen pettäminen ja välitön kuolema, synnynnäinen sydänsairaus, jatkuva oksentelu, sokeus tai heikentynyt näkö, kuurous ja/tai keuhkokuume, sydämen tai maksan kuolemaan johtava toiminnan lakkaaminen.

 

KOLESTEROLIARVOILLA LEIKITELLÄÄN

 

Lääketieteen muodit vaihtelevat, myös kun kolesteroliarvoista on kysymys.

20 vuotta sitten pidettiin terveenä kokonaiskolesteroliarvona 7 mmol/l (millimolia litrassa verta).  Kymmenen vuotta sitten arvo laskettiin 6,5:een.  Länsimaissa, Suomessakin hälytyskello alkaa nykyään soida, jos arvo ylittää 5 mmol/l.  Joillakin spesialisteilla on kaipuu vielä tästäkin alaspäin, heidän mielestään terve kolesteroliarvo pitäisi sopia tasolle 2,5 mmol/l.

Silloin suurin osa ihmisistä, ellei kaikki, saataisiin lääkityksen piiriin.

 

”Ehkä jonain päivänä meillä on yhteinen sopimus, että lähes jokaisen ihmisen pitää ryhtyä voimaperäisesti alentamaan LDL-kolesteroliaan (sitä ”pahaa”) statiinilääkkeillä”, sanovat  arvovaltaisen Harvardin Lääketieteellisen koulun tutkijat (www.health.harvard.edu/fhg/updates/update 1 104b.shtml).

Michiganin Yliopiston tutkijat taas sanovat, että nykyiset alhaiset LDL-tasot ovat täysin mielivaltaisia, eikä niille ole tieteellisiä perusteita (Arch  Intern Med, 2006; 145: 520-30).

 

5 mmol/l :n määrästä HDL- eli ”hyvää” kolesterolia on noin 1,3 mmol/l, joskin lääkärien mielestä hyvä arvo on jossain 2 mmol/l:n yläpuolella. ”Paha” LDL-kolesteroli on yleensä tasolla 3,5 mmol/l, jos se ylittää 4:n, käteen tulee statiiniresepti.

 

Kolesterolitasot vaihtelevat muutenkin, eivät vain lääketieteen muodin mukaan. Ne nousevat talvikuukausina ja laskevat kesällä; taso vaihtelee jopa vuorokauden sisässä.  Ne nousevat, kun on infektio tai stressiä, sekä sydänkohtauksen aikana ja sen jälkeen (Townsend Letter, 2009; 311:61).

 

KAIKEN TAKANA ON TULEHDUS?

 

Mikä sitten tukkii verisuonet, jos se ei johdukaan rasvaisesta ruoasta?

Lääketiede hyväksyy olettamuksen, että tulehdus voi olla syynä sepelvaltimotautiin ja ateroskleroosiin, verisuonten kovettumiseen. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet yhteyden.

Eräässä tutkimuksessa oli kaksi ryhmää, 506 sydänkohtauksen saanutta ja verrokkina  1025 tervettä miestä. Sydänkohtauksen saaneiden ryhmässä tulehdus oli tärkeä sepelvaltimotaudin indikaattori.  Miehet joilla oli korkeimmat CRP-arvot (C-reactive proteine, tulehduksen osoittaja), saivat kaksi kertaa todennäköisemmin sepelvaltimotaudin (BMJ, 2000; 321: 199-204).

Tulehdus ei kuitenkaan ole syy – se on kehon immuunisysteemin reaktio stressiin ja infektioon.  Stressiä on kaikki mikä häiritsee, loukkaa elimistöä: huono ravinto, pikaruoka, teolliset ruoat, ympäristön saasteet, jännitys ja masennus tai tunne että on yksin, erillään muista ja avuton.

Vaikka lääketiede pitää tulehduksen osuutta mahdollisena, LDL-kolesteroli katsotaan edelleen hyödyttömäksi ja haitalliseksi valtimoiden tukkijaksi, niiden seinämien kovettajaksi. Ja LDL:ää saadaan sen mielestä helposti liikaa mm. rasvaisista ruoista.

 

KOLESTEROLI – ITSE ASIASSA HYVÄ ASIA

 

Uusi lääketieteen koulukunta ajattelee, että LDL-kolesteroli  on terveyden ja hyvinvoinnin edistäjä.

Uuden teorian mukaan LDL-kolesterolia alkaa muodostua valtimoihin joko paikantamaan tulehdusta tai korjaamaan sitä – tulehdusta,  jonka on aiheuttanut infektio tai stressi, ei rasvainen ruoka.

 

Useat tutkimukset ovat tuoneet esiin ”pahan” LDL-kolesterolin merkityksen.  Eräässä meta-analyysissa kartoitettiin 19 tutkimusta USA:sta, Euroopasta, Israelista ja Japanista. Yhteensä tutkimukset koskivat 68,406:ta kuolemantapausta.  Useimmilla henkilöistä, jotka yleensä kuolivat infektion aiheuttamiin hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan sairauksiin,  oli hyvin matalat kolesteroliarvot (Circulation, 1992; 86:1046-60).

Toinessa tutkimuksessa löydettiin linkki matalien LDL-arvojen ja tiettyjen syöpien välillä, kuten multippeli myelooma ja ruoansulatuskanavan syövät. Ei kuitenkaan ole selvää, ovatko matalat kolesterolitasot sairauden syy vai sen seuraus (Ann Hermatol, 2008; 87: 223-8; J Exp Clin Cancer Res, 2004; 23: 233-40).

 

Kolesterolin terveyttä ylläpitävä vaikutus korostuu, kun ihminen vanhenee.

Erääseen tutkimukseen osallistui  724 vanhusta, keski-iältään 89 vuotta.  Tutkijat havaitsivat, että  jokaista kolesteroliarvojen 1 mmol/l:n korotusta vastasi 15%:n lasku kuolleisuudessa. Toisin sanoen ne joilla oli korkeimmat kolesteroliarvot elivät kauimmin.  Yleisesti kolesteroli näytti suojaavan syöpää ja infektioita vastaan (Lancet, 1997; 350: 1119-23).

Kolesteroli myös auttaa meitä vanhemmiten pysymään mieleltämme  vireänä ja terävänä ja suojelee dementiaa ja ajattelukyvyn heikkenemistä vastaan.  Muuan tutkimus, joka  koski  1051 henkilöä, iältään 65 vuodesta ylöspäin, osoitti että dementiaan sairastuivat etenkin ne, joilla oli alhaiset kolesteroliarvot (J Gerontol A Biol Sci Med Sci, 2010; 65: 559-64).

 

LÄÄKETTÄ KAIKILLE

 

Statiinit alentavat kolesterolia, ja rasvahypoteesin ansiosta niistä on tullut maailman myydyin lääkeryhmä (kts. Statins, The World Market, 2009-2024,  LeadDiscovery,  osoitteessa www.leaddiscovery.co.uk/reports/1421/Statins_The_World_Market_20092024/).  Useimpien lääkärien mielestä statiinit ovat täydellinen lääke: elämän pelastaja, lähes vailla sivuvaikutuksia. Siksi niitä määrätään laajalti ennalta ehkäisevästi, mikä lääkkeiden historiassa on uutta.

 

Tutkimustieto ei valitettavasti tue kumpaakaan näkemystä.

 

¤ Vain yksi ryhmä ihmisiä näyttää hyötyvän statiineista, miehet joilla jo on ollut sydänkohtaus. Terveet miehet ja naiset eivät pääse kokemaan lisävuosia elämälleen, vaikka olisivat ottaneet statiinilääkettä joka päivä viiden vuoden ajan. Tutkimus nimeltä Scandinavian Simvastatin Survival Study (”4 S Study”) havaitsi  kuolleisuuden laskevan statiinien käytöllä 0,66 prosenttia vuodessa, kun taas West of Scotland Coronary Prevention Study (WOSCOPS) arvioi kuolleisuuden laskeneen vuodessa 0,18 %.

Toiset tutkimukset kumoavat nuokin vaatimattomat saavutukset.  Lovastatin-lääkettä  koskeva tutkimus Expanded Cllinical Evaluation of Lovastatin (EXCEL) paljasti, että statiineja nauttivilla henkilöillä oli 0,3 prosenttia suurempi riski kuolla kuin niillä, jotka eivät ottaneet statiineja (Ravnskov U. ,The Cholesterol Myths. Washington, DC, 2000).

 

¤ Statiineilla on sivuvaikutuksia. Tavallinen on lihasten kipeys ja heikkous, tila joka tunnetaan nimellä myopatia.  Baycol-niminen cerivastatin poistettiin markkinoilta, koska se aiheutti vakavaa myopatiaa.  Lisäksi 31 ihmistä kuoli tätä statiinia nauttiessaan (Ann Intern Med, 2002; 137: 581-5).

Statiinit voivat myös aiheuttaa Parkinsonin tautia, joka on keskushermoston sairaus. Eräässä tutkimuksessa Parkinsonin tautiin sairastuneilla statiinin syöjillä tavattiin LDL-kolesterolin tasoja, jotka olivat kolme kertaa normaalia alhaisemmat (Mov Disord, 2007; 22: 377-81).

Nämä lääkkeet voivat myös aiheuttaa muistinmenetystä, masennusta, sekavuutta, ärtymystä ja pyörrytystä sekä synnynnäisiä epämuodostumia, jotka ovat samaa luokkaa kuin thalidomidin aiheuttamat. On myös kasvavaa epäilystä, että ne voivat aiheuttaa syöpää ja kuolemaan johtavia sydämen toimintahäiriöitä (Kendrick M., The Great Cholesterol Con, London: John Blake Publishing, 2007).

 

RASVAHYPOTEESI – SUURI RAHA – DEMENTIA

 

1970-luvulla tohtori George Mann Nashvillen Vanderbilt-Yliopistosta matkusti Itä-Afrikkaan tutkimaan masai-heimon ruokavaliota ja terveyttä. Masait söivät lähes yksinomaan karjasta saamiaan tuotteita: lihaa, verta ja maitoa, ja silti heidän kolesteroliarvonsa olivat matalat eikä sepelvaltimotautia käytännössä esiintynyt ollenkaan.

Johtopäätöksenään tri Mann  totesi, että kolesteroli-sydäntauti-teoria on ”lääketieteen historian suurin harhautus”(N Engl J Med, 1977; 297: 644-50). Harhautus (alkutekstissä ”scam”) siksi, että elintarviketeollisuus – ja myöhemmin lääketeollisuus – ovat teorian avulla ansainneet valtavan omaisuuden. Ja ansaitsevat edelleen.

 

Valitettavasti se on myös tragedia. Kun käymme sotaa LDL-kolesterolia vastaan, me samalla poistamme kehosta elintärkeän rasvan, joka on tärkeimpiä liittolaisiamme tulehduksia ja infektioita vastaan. Erityisesti sitä tarvitaan kun vanhenemme, jolloin se suojelee meitä dementiaa ja kognitiivisten kykyjen rappiota vastaan.  Nimenomaan vanhenevalle väestölle syötetään kuitenkin erityisen hanakasti kolesterolia alentavia statiineja, kuten sille syötetään melkein kaikkia muitakin lääkkeitä.

 

Dementia ei ehkä olekaan vanhuuteen liittyvä oire, vaan perintö, jonka lääketieteellinen harhautus ja rahanahneus ovat meille jättäneet.

 

Elina Hytönen

Lähde: WDDTY-lehti, A review of conventional medicine and safer alternatives,  22: 4.7.2011.

 

 

Jätä kommentti

4 kommenttia

  1. Riitta

     /  1.10.2011

    Hei,

    Montako kananmunaa pitäisi syödä, että saa päivän kolesteroli- annoksen. Onko erillaisia
    kolesteroli- tyyppejä, vai yksi ja ainut, jota on kolesterolia- sisältävissä ruoissa?

    Vastaa
  2. Jarmo Pystynen

     /  6.10.2011

    Hieno kirjoitus, Elina! Mielenkiintoinen sattuma on että olen itse päätynyt likimain samoihin ajatuksiin ja päätelmiin vaikkakin aivan eri kautta. Olen 26 vuotta lääketutkimusta tehnyt kemisti ja nyt täysin kypsynyt siihen rahanvallan sanelemaan täysin vääristyneeseen tiedotukseen mikä kolesteroliin ja ravintorasvoihin liittyy. Biokemian oppikirjat ovat jo yli kolmekymmentä vuotta kertoneet niille, jotka asiaa haluavat ymmärtää että kolesterolin alentaminen statiineilla on hidasta elinkyvyn kuristamista.

    Vastaa
  3. Kevin Gibbs

     /  24.11.2012

    Riitta:

    Kananmunista et tule paljoakaan kolesterolia saamaan, sillä niissä on myös erästä rasva-ainesta (phospholipid), joka estää kolesterolin imeytymistä.
    :” The phospholipid, or lecithin, found in egg markedly inhibits the cholesterol absorption”

    Mutta jos syöt normaalisti ja terveellisesti niin saat kyllä tarpeeksi.

    Vältä margariineja ja rasvattomia tuotteita.

    Vastaa
  4. Eeva Inkeri Marenbach

     /  25.11.2012

    I’m almost 65 years old female, my Cholesterol levels are LDL 414/HDL 98, Triclycerides 68. I’m on a healthy diet, I’m physically active, my weight is 145Lbs, height 5’4″ (163cm). I’ve been prescribed statin drugs for many years, but I’ve not taken them until about a month ago. My Dr. says that if all his patients would be as healthy as I’m, he would be out of his job. But as a Dr. he at least have to suggest that I should lower my cholesterol with statin drugs, since diet and exercise alone don’t do it. Lately my blood pressure has gone up a bit…I was prescribed BP medicine together with Lipitor. I panicked and the PA told me that I better lower both HC and BP. The muscle ache started immediately. I stopped taking both and the muscle ache is gone. I listened to Dr. Dzugan’s lecture in Cancun in October and he too says that cholesterol isn’t the killer. We should check our hormonal imbalance and if necessary treat the problem with bio identical hormones and meds.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

* Copy This Password *

* Type Or Paste Password Here *