MASENNUS kiinalaisen ja länsimaisen lääketieteen silmin

 

 

Masennusta esiintyy länsimaissa eniten noin 40-vuotiailla ihmisillä ja naisilla kaksi kertaa  enemmän kuin miehillä.  Noin 15 % väestöstä potee länsimaissa vakavaa masennusta ainakin jonkin aikaa elämässään, ja 20 % näistä yrittää itsemurhaa, naiset taas kaksi kertaa useammin kuin miehet (miehet sen sijaan yrittäessään onnistuvat kaksi kertaa useammin kuin naiset). Masentuneiden määrä lienee todellisuudessa suurempi, sillä vanhusten ja lasten masennusta ei useinkaan diagnosoida masennukseksi.

Nuorten osuus masentuneista on 2000-luvulla kasvanut jyrkästi. Meillä Suomessa jää joka päivä kuusi nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien, lähinnä masennuksen takia (2009). Tällä vuosikymmenellä etenkin masennus työkyvyttömyyden syynä on kasvanut rajusti: nuorilla naisilla 181 % ja miehillä 66 % (HS 3.5.09, Kelan tilastot). Joka neljäs nuori potee jonkinlaisia mielenterveyden ongelmia, ja etenkin teinityttöjen vaikea masennus on lisääntynyt. Psyykenlääkkeitä käyttävien alle 27-vuotiaiden määrä on tällä vuosikymmenellä kolminkertaistunut. Toisaalta vanhuksista arviolta 16 % potee masennusta, eikä heille ole juuri minkäänlaista hoitoa (prof. Sirkka-Liisa Kivelä, Taloustaito-lehden haastattelu, 4/2009).

 

Masennusta sairastavien määrä on siis nopeassa kasvussa. Syitä siihen on meillä monia: viime lama lisäsi erään tutkimuksen mukaan (Suomen Akatemian rahoittama lastenpsykiatrinen tutkimus) lasten tunne-elämän ongelmia, koulunkäynti on usein epäinhimillistä suorittamista, aikuisten maailmassa kiire ja tehokkuus ovat myönteisiä ominaisuuksia ja monen voimat loppuvat kesken, synkät uutiset maailmalta ovat ahdistavia. Monessa perheessä ei osata puhua tunteista, ja suhtautuminen vanhuksiin on meillä negatiivista ja laitostavaa, mihin liittyy vanhusten ylilääkitseminen.

 

Itsepäinen väsymys on yksi viidestä oireesta, joiden pitää esiintyä potilaalla yhtaikaa, jotta koululääketieteen lääkäri voisi nimetä sairauden masennukseksi (muut oireet ovat masentuneisuus tai mielihyvän tunteen katoaminen, ruokahalun väheneminen tai lisääntyminen, sitkeä huonommuuden tai syyllisyyden tunne ja vähentynyt tai lisääntynyt  unen tarve). Kiinalaisen lääketieteen terapeutit ovat viime vuosina usein saaneet vastanotolleen henkilön, jolle lääkäri on määrännyt mielialalääkkeen, kun potilas on valittanut väsymystä. Usein potilailla ei kuitenkaan ole niitä muita masennuksen oireita – paitsi ehkä hän on hiukan masentunut tai turhautunut. Moni on nykyään. Yhä selvemmin näyttää siltä, että väsymys tulkitaan mielialan häiriöksi, joka yksinään riittää masennuslääkkeen määräämiseen.

 

Lisäksi masennuslääkettä määrätään yhä useammin ihmisille, joiden vaivaa lääkäri ei heti pysty selvittämään ja joka saattaa olla allerginen tai yliherkkyysreaktio. Masennuslääke tulee helposti myös, jos potee kipua – sillä siis ”hoidetaan” kiputiloja.

Tämä asettaa masennustilastot hiukan uuteen valoon. Kaikki apteekin rekisteröimät masennuslääkeostokset menevät tilastoihin niitä paisuttamaan, nekin jotka on saatu väsymykseen tai kipuun. Tilastot kuvastavat siis nimenomaan lääkekaupan vilkkautta, ei aidosti masentuneiden määrää. (Toisaalta masennuslääkkeiden ominaisuuksiin kuuluu, että ne aiheuttavat masennusta, ellei niistä pääse nopeasti eroon.)

Mistä tämä kaikki kertoo? Lääkärillä on vastaanotolla aina aikapula, hän ei ehdi selvittää, miksi potilas on väsynyt tai mikä muu häntä ehkä vaivaa – syrjitäänkö häntä ehkä työpaikalla, onko hänellä vaikea avioero meneillään. Ja jos lääkäri saisi syyn selville, mitä hän voisi sanoa? Tee vähemmän työtä, nuku enemmän, syö paremmin, vaihda työpaikkaa, opiskele uusi ammatti, älä valita. Lääkärin tehtävä on määrätä lääkettä tai tehdä leikkaus, muuhun hänellä ei ole Suomessa koulutusta eikä aikaa. Väsymyksen ja masennuksen raja on liukuva, ja helpoin ja nopein ratkaisu lääkärille on määrätä lääke varmuuden vuoksi. Lääkäri määrää masennuslääkkeen, usein ehtimättä pohtia sen mahdollisia haittavaikutuksia tai yhteisvaikutuksia potilaan muiden lääkkeiden kanssa.

 

Kiinalaisen lääketieteen edustajana voin myös sanoa, että hänellä ei ole kokonaisvaltaista tieteellistä selitystä väsymykselle eikä masennukselle eikä keinoja hoitaa edellistä ja hyvin harvoin keinoa parantaa jälkimmäistä.

 

Energian salpaumia

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen käsityksen mukaan ihminen – kuten kaikki maailmassa – koostuu energiasta eli Qistä. Se esiintyy meissä ja ympärillämme eriasteisesti tihentyneenä, ilmana, nesteinä, kudoksina, puina ja kallioina. Modernin fysiikan mukaan atomien kvantit ovat kuin pieniä todennäköisyyksien pilviä, jotka ovat alati liikkeessä ja alati vaihtavat keskenään energiaa. Itse asiassa kaikki aine maailmankaikkeudessa on alinomaisessa interaktiossa eli keskinäisessä yhteydenpidossa tällaisten kvanttiaaltojen kautta. Ihminen mukaan lukien. Perinteinen kiinalainen lääketiede ja moderni fysiikka ovat siis aineen perusolemuksesta samaa mieltä.

 

Kun ihminen väsyy, hänen energiansa eli Qinsä on ruvennut vähenemään. Se voi johtua liian vähästä unesta, liiasta rasituksesta, huonosta ruoasta – nämä kaikki rasittavat elimistöä ja Qin ollessa kyseessä etenkin Pernaa ja Munuaisia. Myös sairaus kuluttaa Qitä. Kun ensimmäinen väsymyksen merkki tulee, se on osoitus Pernan Qin heikkenemisestä. Se on merkki, että tarvitaan hyvää, ravitsevaa ruokaa ja lepoa.

 

Ellei näitä saada, Perna (ja Mahalaukku) ei jaksa enää tuottaa Qitä ja Verta niin paljon kuin sitä tarvittaisiin, ja väsymyksen tunne syvenee. Jos kulutus on jatkuvasti suurempaa kuin tarjonta eli ihminen elää yli resurssiensa, myös Munuaisten Qi alkaa vähetä. Munuaiset ovat ihmisen peruselinvoiman lähde, ja niiden Qi lämmittää elimistöä ja pitää sen toimintakykyisinä (mitä myös Perna-Mahalaukku tekee, mutta Munuaisten tuella). Kun Munuaisten Qi alkaa heiketä, ihminen alkaa vanheta ennen aikojaan. Se voi ilmetä kroonisena uupumuksena ja kroonisina sairauksina, unettomuutena, aivojen toiminnan häiriöinä, seksualiteetin laimenemisena ja impotenssina, luiden haurastumisena jne. Mielialalääkkeet eivät voi mitenkään auttaa todellisessa Qin vähyydessä, ne vain pahentavat tilannetta, koska ne myrkyttävät ennestään heikentynyttä elimistöä.

 

Mutta kiinalaisessa lääketieteessä väsymys voi olla myös merkki siitä, että Qi ei virtaa vapaasti, se ts. on stagnoitunut. Qin vapaasta virtauksesta elimistössä vastaa Maksa, ja Maksan Qin vapaan virtauksen estyminen on aina myös masennuksen perimmäinen syy. Siinä mielessä länsimaisen lääketieteen käsitys väsymyksen ja masennuksen yhteenkuuluvuudesta vastaa todellisuutta. Miten erottaa Qin vähyyden aiheuttama väsymys ja Qin stagnaation aiheuttama väsymys? Eräs opettajani antoi seuraavan esimerkin. Tulet väsyneenä töistä kotiin, ja ystäväsi soittaa ja pyytää sinua ulos. Jos et millään jaksa lähteä, väsymyksesi johtuu Qin vähyydestä. Jos sen sijaan lähdet vaikka väsyttää ja vielä ulkona virkistyt, väsymyksesi johtui Qin stagnaatiosta – joka helpottui kun lähdit liikkeelle ja ajattelit hauskempia asioita.

 

Koska Maksa huolehtii Qin vapaasta virtauksesta, se on myös suuri tunne-elämämme säätelijä, koska kaikki tunteet meissä ovat Qin liikettä. Kiinalaisessa lääketieteessä tunteet ja psyyken eri aspektit (kuten ajattelukyky, muisti, keskittymiskyky, tahdonvoima, mielikuvitus, luovuus) ovat osa suurten sisäelinten toimintaa. Ylimalkaan kiinalaisessa lääketieteessä on vain yksi kategoria sisäisiä sairauden aiheuttajia, ja ne ovat juuri tunteet – siis häiriintyneet tunteet. Jos sisäelimet häiriintyvät, ne antavat tunnusomaisia oireita, joista voi päätellä häiriön luonteen ja sijainnin. Esimerkiksi Maksan Qin stagnaatio aiheuttaa usein sellaisia oireita kuin päänsärky, ruuansulatusvaivat, kuukautisvaivat, päättämättömyys ja heikko organisaatiokyky, väsymyskin ja  – masennus. Siihen voi liittyä ahdistusta, turhautumista, kaunaa, katkeruutta, syyllisyydentuntoa, alemmuudentuntoa, jopa vainoharhaisuutta. Niinpä kiinalaisen lääketieteen terapeutti kysyy aina potilaalta hänen tunne-elämästään, koska siitä hän saa tärkeitä viitteitä diagnoosiaan varten.

Maksan Qin stagnaatio muuttuu helposti Kuumuudeksi, mikä fyysisten oireiden lisäksi ilmenee tunne-elämän alueella ärtyisyytenä ja raivona.

 

Masennukseen, joka on siis Maksan häiriötila, liittyy lähes aina Pernan Qin heikkous. Koska Perna-Mahalaukku on suuri Qin ja Veren tuottaja, tämä merkitsee lisää ongelmia elimistölle. Qitä ja Verta alkaa olla tai on jo liian vähän, ja lisäksi ne liikkuvat huonosti – sillä Veri ei liiku ilman Qitä. Naiset ovat miehiä alttiimpia Pernan Qin vähyydelle ja ovat varmaan juuri siksi myös alttiimpia masennukselle. Jos häiriötilaan 40-50 vuoden iässä vielä liittyy Munuaisten Vähyystila (kuten usein on), Maksan Qin stagnaatio pahenee entisestään ja masennuksesta tulee vaikeampi.

Tämä on masennuksen kehittymisen peruskuvio, johon useimmiten liittyy vielä muita häiriötekijöitä.

 

 

Masennuksen aiheuttajia

 

Kiinalaisen lääketieteen mukaan masennuksen aiheuttaa Maksan Qin stagnaatio. Mutta mikä saa Qin stagnoitumaan?

Avioero, läheisen kuolema, työpaikan menetys – tällaiset voimakkaat emotionaaliset stressit salpaavat helposti Qin liikkeen ja ovat samalla täysin luonnollisia masennuksen syitä. Myös pitkäaikainen viha, kauna, katkeruus stagnoittavat Qin ja tuloksena voi olla hiipivä masennus. Mutta Qin liikettä häiritsevät myös monet muut modernin elämän tekijät, kuten juuri lääkkeet ja huono ruokavalio.

 

Masennus johtuu usein huonosta ja väärästä ruokavaliosta, mitä yleensä ei tajuta ja mihin lääkäritkään eivät juuri kiinnitä huomiota. Kiinalaisen lääketieteen kannalta masennusta voi aiheuttaa kaikki ruoka mikä kärjistää Maksan Qin stagnaatiota. Tällaisia ovat esim. kuumat ja kirpeät ruoat kuten kaikki sipulit, etenkin valkosipuli, tuliset mausteet (curry, mustapippuri, paprika jne.), lisäksi runsas kahvi ja alkoholi, sekä toissijaisesti Pernaa heikentävät ruoat (kylmät ja raa´at ruoat ja maitotuotteet, jotka myös luovat voimakkaasti Kosteutta ja Limaa).

 

1990-luvulla havaittiin suuressa tutkimuksessa, että itsemurhaa yrittävillä oli lähes poikkeuksetta liian alhaiset kolesteroliarvot. Muut tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvin vähärasvainen dieetti aiheuttaa masennusta: kysymys on nimenomaan eläinrasvojen vähäisyydestä. Kolesterolilääkkeillä lisätään siis muiden haittojen ohella masennusta. Kahvin lisäksi sokeri runsaasti nautittuna aiheuttaa masennusta. Eräässä tutkimuksessa masennus lieveni heti, kun kahvi ja sokeri lopetettiin yhdeksi viikoksi. Ruoka-aineallergiat ja homeet ovat masennuksen aiheuttajia. Homeisten päiväkotien, koulujen ja sairaaloidenkorjaamisen pitäisi olla kansanterveyttä parantavien ja kuluja säästävien toimenpiteiden ykköslistalla juuri homeen vaarallisuuden vuoksi. Masentuneista lapsista ja aikuisista 85% osoittautui eräässä tutkimuksessa allergikoiksi. B-vitamiinien puutos on tavallinen masentuneilla, erityisen tärkeitä foolihappo ja B6, mutta myös B1, B2 ja B12. B6 hoitaa esim. E-pillerien aiheuttamaa masennusta. C-vitamiinin puutos on yleinen masennuksen syy. Liian paljon kalsiumia voi aiheuttaa masennuksen, samoin liian vähän. Magnesiumin puutos on yleinen itsemurhapotilailla. Alhainen verensokeri aiheuttaa masennusta.

 

Hoito

 

Jos potilas valittaa masennusta, kiinalaisen lääketieteen terapeutti tietää siis, että perimmältään kysymys on Maksan Qin stagnaatiosta. Hän kyselee, katsoo kielen ja ottaa pulssin ja määrittelee oireiden ja merkkien perusteella, mitä muita syndroomia tai oireyhtymiä potilaalla on. Hän kartoittaa koko potilaan, sillä kiinalaisessa lääketieteessä hoito voidaan antaa vain kokonaiskuvan perusteella. Potilaan mahdollinen unettomuus, ummetus, sydämentykytykset, pahoinvointi, päänsärky, virtsavaivat, kuukautisvaivat, lihassäryt, turvotukset ym. tulevat kaikki huomioonotetuiksi. Tämä on yksi kiinalaisen lääketieteen vahvuuksista – se hoitaa koko ihmistä voidakseen hoitaa yhden vaivan. Kun oireyhtymät on määritelty, akupunktuurissa valitaan pisteet niiden mukaan. Ja yritetään valita ne pisteet, joissa yhdistyy useampi tilan vaatima ominaisuus, ettei tarvitse pistää kovin montaa neulaa.

 

Masennusta hoidettaessa on rauhoitettava Maksaa ja purettava sen Qin stagnaatio, mutta on epäilemättä myös vahvistettava Pernan Qitä, poistettava ehkä Kosteutta ja Kuumuutta ja vahvistettava Munuaisten Qitä ja Sydämenkin Qitä.

Diagnoosinteon osana kiinalaisen lääketieteen terapeutti kyselee myös potilaan elämäntavoista ja ruokavaliosta. Hän koettaa motivoida potilasta löytämään ratkaisuja, joiden avulla tämä voisi nukkua ja levätä enemmän ja paremmin, syödä ruokaa joka sopii hänelle paremmin (esim. tuliset mausteet, kahvi ja runsas alkoholi ja runsas punainen liha pahentavat Maksan Qin stagnaatiota ja siten masennusta), ehkä liikkua enemmän, koska liikkuminen auttaa Qitä virtaamaan paremmin ja lievittää masennusta, tai ehkä liikkua vähemmän, koska liika liikunta kuluttaa Maksan Verta ja voi pahentaa masennusta.

 

Akupunktuuri ja lääkkeet rinnan

 

Useimmiten kiinalaisen lääketieteen terapeutti hoitaa potilasta, joka jo käyttää koululääketieteen määräämiä lääkkeitä vaivoihinsa, niin myös masennukseen. Tilanne ei ole helppo: lääke turruttaa potilaan mielialaan liittyviä oireita, mutta samalla se jarruttaa akupunktuurihoidon tehoa. Lääkettä ei kuitenkaan voi lopettaa kuin asteittain, hyvin vähän kerrallaan, ettei masennus yhtäkkiä pahene. Ja potilaalle on selvitettävä, että hoitava lääkäri on pidettävä ajan tasalla ja lääkettä vähennettävä yhteistyössä lääkärin kanssa.

 

Oma lukunsa ovat lääkkeiden, myös psyykenlääkkeiden haittavaikutukset. Lääketehtaat sijoittavat runsaasti rahaa lääkkeiden esitutkimuksiin, ennen kuin ne saavat luvan päästää tuotteen markkinoille. Yleensä tutkimukset tehdään ensin eläimillä ja sitten pienellä ryhmällä terveitä nuoria vapaaehtoisia, usein nuoria lääketieteen opiskelijoita – siis ihmisiä jotka kestävät lääkkeitä keskimääräistä paremmin. Lopuksi seuraa kliininen koe, jonka lääketehdas saa vapaasti itse määritellä ja jota se itse kontrolloi. Lääketeollisuuden lääketutkimusten epämääräisyys ja heikko tai olematon julkinen valvonta saavat aikaan, että siinä vaiheessa kun lääke saa myyntiluvan, ”tämän uuden kemiallisen yhdisteen mahdollisista riskeistä tiedetään todella hyvin vähän” (Sir William Asscher, entinen Committee of Safety on Medicines´n puheenjohtaja, 2002, The Pharmaceutical Report). Lääketehtaat myös vaikenevat testiryhmissä tapahtuneista sairastumisista ja kuolemantapauksista. Lopullisesti uuden lääkkeen haittavaikutukset alkavat selvitä vasta, kun tuhannet tai miljoonat ihmiset ovat sitä käyttäneet. Joka tapauksessa on niin, että lääkeyhtiöt käyttävät lääkkeen markkinointiin kaksi kertaa enemmän rahaa kuin sen esitutkimuksiin. Ja kukaan, ei lääkeyhtiö eikä lääkäri eivätkä tutkijat tiedä, mitä haittavaikutuksia syntyy, kun ihminen käyttää useampaa lääkettä yhtaikaa. Sen tekee jokainen potilas täysin omalla riskillään.

Otan esimerkiksi lääkäreiden suosiman masennuslääkkeen nimeltä Cipramil, jota useampi potilaani on saanut valitettuaan väsymystä ja jotain muuta lievää mielialan oiretta. Sillä on suuri määrä yleisiksi tai hyvin yleisiksi mainittuja haittavaikutuksia, kuten hikoilun lisääntyminen, ihottuma ja kutina, päänsärky ja vapina, heitehuimaus, tuntoharha, kouristukset, epänormaali näkö, uneliaisuus, unettomuus, hermostuneisuus, ahdistuneisuus, keskittymiskyvyn puute, kiihtymys ja levottomuus, sekavuus, libidon heikkeneminen, apatia, ruokahaluttomuus, aggressiivisuus, suun kuivuminen, pahoinvointi, ummetus, oksentelu, ripuli, vatsakipu, ruuansulatushäiriöt, ilmavaivat, sydämentykytykset, virtsaamishäiriöt, lihaskipu, painon muutokset, nuha, yskä ja hengenahdistus, ejakulaatiohäiriöt, orgasmivaikeudet, kuukautisvaivat, tinnitus. Yleisiä haittoja ovat vielä voimattomuus, huonovointisuus ja väsymys, allerginen reaktio ja pyörtyminen. Paniikkihäiriöitä voi olla, mutta itsemurhataipumuksia ei kovin usein (Pharmaca Fennica).

 

Tarkastelen tätä listaa ensin kiinalaisen lääketieteen terapeutin kannalta. Koska me lähdemme aina liikkeelle oireista ja merkeistä, sijoitamme nämäkin oireet viitekehykseemme ja hoidamme niitä sen mukaan, vaikka ne ovatkin ulkopuolisen myrkyn aiheuttamia. Ihottuma ja kutina viittaavat Maksan häiriöön, samoin vapina, ahdistuneisuus, aggressiivisuus, heitehuimaus, tinnitus, näköhäiriöt jne. Unettomuus, sekavuus, levottomuus, sydämentykytykset viittaavat myös Sydämen Kuumuuteen. Libidon heikkeneminen, ejakulaatio- ja orgasmihäiriöt viittaavat Munuaisiin ja Maksaan, ruuansulatuskanavan oireet Perna-Mahalaukkuun, nuha, yskä ja hengenahdistus Keuhkoihin.  Masennuslääke siis häiritsee kaikkia suuria Sisäelimiä. Väsymystä tai kipua tai lievää alakuloa valittanut saa lääkkeen, joka lisää väsymystä ja kipua ja sotkee koko elimistön toiminnan ja hankkii ehkä tukun psyyken oireita. Cipramil on kuitenkin lempeä lääke moneen muuhun mielialalääkkeeseen verrattuna, jotka aiheuttavat vakavaa masennusta, epätoivoa ja ajavat itsemurhiin (kuten Efexor, venlafaksiini, kolminkertainen itsemurhariski esim. Prozaciin nähden, joka myös aiheuttaa itsemurhia ja tappamiseen johtavaa vihamielisyyttä. Ihmettelen, miksi media ei koulumurhatapauksissa kiinnittänyt huomiota surmaajien psyykenlääkkeisiin. Pojat olivat myös lääkkeistä sekaisin.)

 

Lääkkeiden sivuvaikutukset ovat niin runsaita, että lääkärit eivät jaksa pitää niistä lukua. Lisäksi tulevat yksilöllisistä eroista johtuvat haittavaikutukset, joita ei ole lääketehtaan antamalla listalla. Tämän päälle tulevat kaikki ne odottamattomat vaikutukset, joita synnyttää lääkkeiden yhteiskäyttö. Se avaa oven monille ongelmille. Ensinnäkin lääkäri ei tunnista uutta vaivaa lääkkeen aiheuttamaksi, vaan määrää toisen lääkkeen sitä hoitamaan. Näin on moni tappava lääke ollut suuren yleisön lopullisesti testaamana vuosikausia: esimerkiksi antihistamiini Terfenadine lähes 13 vuotta (se aiheutti vakavia sydänongelmia toisen lääkkeen kanssa otettuna) tai keskushermostostimulantti Pemoline lähes 23 vuotta (se aiheutti maksamyrkytyksiä). Yleensä vakavat sivuvaikutukset havaitaan vasta, kun lääkettä on määrätty tuhansille tai miljoonille potilaille. Närästyslääke Cisaprid oli markkinoilla 12 vuotta ja vedettiin pois, kun arviolta pari sataa ihmistä oli kuollut ja 431 saanut vakavia sydämen rytmihäiriöitä.

 

Nämä ovat lukuja, jotka ovat tulleet raporttien kautta viranomaisten tai tutkijoiden tietoon. Valitettavasti haittavaikutuksista tulee julki vain äärimmäisen pieni osa. Ranskalaisen tutkimuksen mukaan lääkärit ilmoittavat vain yhden haittavaikutuksen 24,433 haittavaikutusta kohden. Vuonna 1998 Journal of American Medical Association (JAMA, 1998; 279:1200-5) arvioi, että 2,216,000 amerikkalaista tulee vuosittain pysyvästi vammautuneeksi tai joutuu sairaalaan lääkkeiden haittavaikutusten vuoksi. Mukana eivät ole lievemmät, mutta silti ikävät haittavaikutukset. Vuonna 2000 Englannissa kuoli varovaisen arvion mukaan lääkkeiden haittavaikutuksiin 6000 ihmistä; jos haittavaikutusten aliraportointi otetaan lukuun, kuolleiden määrä oli sinä vuonna todennäköisesti 200 000.

 

Ihmistä säästävän hoitotavan puolesta

On varsinkin akuutteja tilanteita, joissa lääke on paikallaan. Näin on masennustenkin kohdalla. Akuutin tilanteen mentyä ohi lääkärin pitäisi tehdä kaikkensa, ettei lääkettä enää tarvittaisi. Jos lääkärit Suomessa tuntisivat luontaishoitoja tai olisivat saaneet niihin koulutusta, he voisivat suositella potilaalle sopivaa, pehmeämpää jatkohoitoa tai antaa sitä jopa itse – näin tapahtuu Saksassa ja Englannissa. Englannissa tehtiin syksyllä 2008 päätös, että kaikkien lääkäreiden on opiskeltava myös luontaishoitoja.

 

Meillä sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä teki vuonna 2009 yrityksen luontaishoitojen käytön rajoittamiseksi ja osittain kieltämiseksi. Tämä poikkeaa täysin siitä, mitä maailmalla ja etenkin länsimaissa nyt juuri tapahtuu: kaikkialla muualla valtiot ovat ryhtyneet toimiin luontaishoitojen aseman vakiinnuttamiseksi koululääketieteen rinnalla ja luontaishoitojen sovittamiseksi mukaan julkiseen terveydenhuoltoonsa. Tämä on WHO:n ja EU:n suositusten mukaista ja potilaiden parasta ajatellen ainoa oikea menettelytapa. Onneksi STM:n työryhmän yritys kariutui toistaiseksi.

 

Koululääketieteellä on ehdoton vahvuutensa akuuttien tilanteiden hoitajana: jos on jäänyt auton alle, saanut puukoniskun, ampumahaavan, katkaissut jalkansa tai mennyt psykoosiin, koululääketiede osaa hoitaa. Mutta kun vaiva pitkittyy, tilanne on toinen. Lääkeyritykset valmistavat lääkkeitä ja markkinoivat niitä voimakkaasti, ja lääkärit ovat niiden ainoa levitysväylä. Sanon vielä kerran: lääkärit on meillä koulutettu vain lääketehtaan kumppaniksi eli määräämään lääkkeitä. Jos lääkäri ei tiedä mitään luontaishoidoista ja vielä suhtautuu niihin vihamielisesti, kuten meillä pieni mutta vaikutusvaltainen lääkäriryhmä tekee, lääkärin horisonttiin ei mahdu muuta hoitotapaa kuin lääkkeet.

 

Kuitenkin luontaishoidoilla on etenkin kroonisesti sairaille paljon tarjottavana. Tärkeimmät ja eniten käytetyt vaihtoehtoiset lääketieteet kuten perinteinen kiinalainen lääketiede ja homeopatia sekä näiden rinnalla esimerkiksi vyöhyketerapia ovat tehokkaita ja Suomenkin vahinkotilastojen mukaan hyvin turvallisia – absoluuttisesti ja myös koululääketieteen hoitoihin verrattuna. Vuosien 2000- 2008 aikana oli Potilasvahinkokeskukseen tullut vain kuusi valitusta luontaishoidoista;  näistä vain kolme koski hoitovirhettä ja niistäkin kaksi oli terveydenhuollon ammattilaisten tekemiä – ja kaikki olivat lieviä. Kuitenkin yli puolet Suomen väestöstä käyttää nykyään luontaishoitoja. Virallisen terveydenhuollon hoidoista valitettiin vv. 2000-2008 aikana n. 50 000 kertaa, ja pelkästään v. 2007 niiden aiheuttamista hoitovirheistä maksettiin korvauksia 30 miljoonaa euroa.

 

Turvallisuuden lisäksi luontaishoidot ovat tehokkaita. Niiden tehoa on maailmalla paljon tutkittu, toisin kuin Suomen pieni lääkäriryhmä väittää, ja me terapeutit ja meidän potilaamme voimme itse päivittäin todeta niiden tehon. Luontaishoidot osoittavat etevyytensä kroonisten sairauksien yhteydessä ja vanhusten ja lasten vaivojen hoidossa. Lisäksi kiinalainen lääketiede pystyy potilaan kokonaistilanteen hahmottamisen kautta hoitamaan menestyksekkäästi monia tiloja ja vaivoja, joille koululääketieteellä ei ole nimeä eikä siksi myöskään lääkettä.

 

Meidän potilaamme ovat usein niitä, jotka ovat käyneet lääkäristä toiseen ja lääkekuurista toiseen tulematta terveiksi ja viimeisenä toivonaan kääntyvät meidän puoleemme. Meillä käyvät syöpäsairaat saamassa elinvoimia tukevaa hoitoa rankkojen syöpähoitojen aikana ja niiden jälkeen. Erityisesti akupunktuurilla voidaan lievittää syöpähoitoihin liittyvää pahoinvointia, ummetusta ja ripulia, unettomuutta, masennusta, väsymystä, kipuja ja särkyjä. Sillä voidaan myös tehokkaasti parantaa veriarvoja. Norjassa Trondheimin St Olavs-sairaalassa verisyöpää sairastavia hoidetaan myös akupunktuurilla juuri tästä syystä. Lisäksi akupunktuuri kohentaa mielialaa, niin että vakavastikin sairas tuntee voivansa paremmin.

Luulisi valtion tukevan erityisesti lasten hoitamista luontaishoidoilla – näin säästettäisiin heidät lääkkeiden tuhoisilta vaikutuksilta. Ja esim. raskauspahoinvointiin ei ole lääkettä, vaan siihen auttaa nimenomaan akupunktuuri, joka auttaa myös raskauden aiheuttamiin selkäsärkyihin ja väsymykseen.

 

Lukuiset kontrolloidut kokeet länsimaissa ja Kiinassa ovat osoittaneet, että akupunktuuri auttaa myös masennukseen (mukaan lukien depressiivinen neuroosi ja halvausta seuraava depressio). Sen teho masennuksen hoidossa on verrattavissa amitriptyliinin tehoon, sillä erolla että akupunktuurilla ei ole haittavaikutuksia. Skitsofreniankin hoidossa sillä on saatu myönteisiä tuloksia (WHO:n raportti, 2000). V. 2008 julkaistiin mm. kiinalainen metatutkimus, joka koski kahdeksaa kontrolloitua tutkimusta (477 potilasta); meta-analyysi osoitti, että akupunktuuri hoiti tehokkaasti masennusta ja lievensi merkittävästi sairauden vakavuusastetta (J Affect Disord, 2008, June 10).

 

Länsimaisen lääketieteen ja lääketeollisuuden kannalta noloksi lopuksi siteeraan metatutkimusta, joka julkaistiin v. 2008. Siinä kansainvälinen tutkijaryhmä Hullin yliopistossa kävi läpi kaikki tiedot, jotka oli annettu USA:n Elintarvike- ja lääkevirastolle (FDA) neljän masennuslääkkeen myyntiluvan saamiseksi. Nämä SSRI-tyypin lääkkeet olivat Prozac (fluoksetiini), Efexor (venlafaksiini), Serzone (nefazodoni) ja Seroxat/Paxil (paroxetiini). Materiaali koostui julkaistuista ja julkaisemattomista kokeista ja niiden tuloksista. Vertailuissa havaittiin, että lääkkeen ja lumelääkkeen vaikutuksilla ei ollut eroja keskivakavan masennuksen hoidossa ja vasta hyvin vakavan masennuksen voimakkaimmassa ääripäässä lääke vaikutti jonkin verran tehokkaammin kuin placebo. Tämänkin tutkijat päättelivät johtuvan erittäin vakavan masennuksen aiheuttamasta responssin puutteesta placeboon nähden, ei suinkaan masennuslääkkeen tehosta (PloS Med.,2008 Feb;5(2):e45).

 

Lääkärikunnan olisi aika myös lakata halveksimasta mäkikuismaa (hypericum). Suuri systemaattinen meta-analyysi vuodelta 2008 osoitti, että mäkikuisma-uutteet olivat vakavan masennuksen hoidossa tehokkaampia kuin lumelääke ja yhtä tehokkaita kuin yleisesti käytetyt masennuslääkkeet – ilman niiden haittavaikutuksia. Tutkimuksessa käytiin läpi 29 koetta (5489 potilasta), joista 18:ssa vertailtiin mäkikuismaa ja lumelääkettä ja17:ssä mäkikuismaa ja yleisiä masennuslääkkeitä. Mäkikuisma-uutteet olivat tutkijoiden mukaan korkealaatuisia ja päivittäiset annokset 500-1200 mg (Cochrane Database Syst Rev.2008, Oct 8;(4):CDooo448).

 

Ainoa johtopäätös tästä on, että masennusta pitää enimmäkseen hoitaa muulla tavalla kuin lääkkeillä, joilla on sijansa vain aivan äärimmäisen ankarassa masennuksessa. Näitä muita tapoja on syytä kehittää luontaisista hoitomuodoista, niiden lisäksi joita meillä jo on, kuten kiinalainen lääketiede ja homeopatia. Siinä tarvitaan potilaan elämäntilanteen arvioimista ja elämäntapa- ja ruokavalioneuvontaa. Kiireisten lääkäreiden pitäisi ensi sijassa kieltäytyä lääkitsemästä masentuneita potilaita ja lähettää heidät eteenpäin terapeutille tai lääkärille, jolla on aikaa.

 

Elina Hytönen, 2009

 

 

 

Seuraava artikkeli
Jätä kommentti

3 kommenttia

  1. Helena

     /  6.2.2012

    Menin lääkäriin uupumuksen takia. Lääkäri määräsi heti kahta eri lääkettä. En hakenut lääkkeitä ja kontrolliin mennessä luin odotussalissa lehteä (imagea ehkä..) ja siinä oli monen sivun mittainen juttumasennuslääkkeistä, ja lääkäristä joka oli julkistanut tutkimustulokset lääkkeiden ja placebolääkkeiden vaikutuksista(http://www.image.fi/artikkelit/iso-ei) . Tulokset lumelääkkeen ja masennuslääkkeen vaikutuksista olivat lähes samat. Vastaanotolle päästyäni lääkäri kysyi miksi en ole hakenut lääkkeitä. Sanoin että sivuvaikutusten takia.

    Ja vasta oli tutkimus ruuan vaikutuksesta iltalehdessä. Hyvä syy syödä oikeaa ruokaa ja liikkua ulkona. Olen vieläkin väsynyt, mutten niin syvässä uupumuksessa, enkä voi kiittää lääkäriäni tai länsimaista lääketiedettä tästä. Kiinalaisen lääkärin puheille en osannut mennä. Rakkaimman avulla ja intuitiolla tästä olen selvinnyt.

    Kiitos jutustasi, leviäisipä sana nopeammin. 🙂

    Vastaa
  2. Valitettavasti lääkäri ei voi vain ”lähettää” potilasta terapeutille, ellei potilas sitten satu olemaan hyvätuloinen. Ilman Kelan tukea terapiat ovat kalliita, ja masennusta on niin paljon, ettei kaikille masennuspotilaille missään tapauksessa riitä Kelan kuntoutustukea.

    Vastaa
  3. Eikös Prozac ja Cipramil ole sama lääke ?

    Täällä olisi vähän kritiikkiä mielialalääkkeistä ja koko psykologia -nimisestä eksytyksestä.

    http://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2013/11/23/myrkyttamalla-onneen-psyykelaakehuijaus/

    Psykiatriassa ei ole mitään testiä tai aivokartoitusta, joka osoittaisi, että “psyykkinen häiriö” olisi fyysinen sairaus – – “Depressiossa”, “bipolaarisessa häiriössä” tai muussa “psyykkisessä sairaudessa” ei ole havaittavissa mitään fyysistä tai kemiallista poikkeavuutta elinaikana tai ruumiinavauksessa.

    Mikään mielialahäiriö tai psyyken sairaus ei ala itsekseen kemiallisesta epätasapainosta aivoissa.

    Ei ole olemassa veritestiä tai muuta biologista testiä, jolla voitaisiin todeta psyykkisen sairauden olemassaolo tai puuttuminen.

    Itseasiassa vasta mielialalääkkeet (tai muut myrkyt kuten alkoholi) aiheuttavat sen kemiallisen epätasapainon aivoissa. Esim. jotkin masennuslääkkeet aiheuttavat maniaa.

    Meitä ”parannetaan” jo lähtökohtaisesti väärin keinotekoisilla kemiallisilla aineilla lähes kaikessa (usein vain myrkytetään lisää heikentynyttä elimistöä) ja psykologit eivät ymmärrä edes mistä mielen tai sielun ongelmissa on kyse.

    Aika usein masennuksessa on kysymyksessä jokin sielullinen ja käytännön elämän ongelma tai ristiriita. Voi olla kriisikin, esim. sotatila.

    Nykyaikana ei pystytä vastaamaan tämän hullun materialistisen ja moraalittoman maailman asettamiin vaatimuksiin ja siksi masennutaan.
    Masentunut on usein joutunut sielun ja omantunnon hätään.

    Täällä psyykenlääkehuijauksesta

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

* Copy This Password *

* Type Or Paste Password Here *