Rokotteet ja terveys

Forum Humanum 24.10. 2018

 

Rokotukset ovat lääketieteen suurin keksintö, kuulee usein sanottavan. Rokotukset ovat tieteellisesti tutkittuja ja turvallisia, ja ne ovat myös tehokkaita. Näin sanovat rokotteiden valmistajat, terveysviranomaiset, useimmat lääkärit ja suuret järjestötkin kuten WHO ja Unicef. Sen pitäisi siis olla totta.

 

Olen hoitanut ihmisiä perinteisen kiinalaisen lääketieteen menetelmin, etenkin akupunktuurilla, noin 35 vuotta. Rokotuskysymyksiin rupesin perehtymään potilaitteni sairauksien kautta. Niitä ei voinut välttää. Kun aloin kysyä, koska sinut on viimeeksi rokotettu tai otitko tuota ennen rokotuksen, uudenlainen sairauksien ja vaivojen syntytapa alkoi hahmottua eteeni. Moni sairastuminen näytti tosiaan liittyvän ainakin ajallisesti rokotukseen. Lisäksi nämä sairaudet olivat usein hankalampia, sitkeämpiä hoidettavia kuin muut. Esimerkiksi kipu ei lähtenyt normaaliajassa tai potilaan lihavuus ei lähtenyt normaalisti sulamaan. Tai hänen väsymyksensä ei millään tahtonut antaa periksi.

 

Niin olin ajautunut rokotteiden maailmaan. Rupesin lukemaan kirjoja ja internetin terveyssivustojen julkaisemia tutkimuksia ja uutisia. Voin sanoa että niitä on valtavasti. On rokotevalmistajien rahoituksesta ja valvonnasta riippumattomia tietolähteitä ja niitä, joita lääketeollisuus ylläpitää. Luotan enemmän niihin riippumattomiin. Olen opiskellut kaikkea rokotteisiin liittyvää yli 7 vuotta, ja uutta tietoa tulvii eteen koko ajan. Tarkoitukseni on tässä selittää muutamia pääkohtia siitä, mitä olen oppinut.

 

Olemme maailmanlaajuisesti tulleet tilanteeseen, jossa teollisia maita vaivaa kroonisten sairauksien Kuva epidemia (Acad. Pediatr. kartoitus,2011). Joka toinen aikuinen Yhdysvalloissa sairastaa kroonista tautia, joka 4. kahta tai useampaa. (CDC, syyskuu 2018) Näitä ovat lihavuus, astma, syöpä, immuuni- ja autoimmuunisairaudet ja neurologiset ja kehityshäiriöt, joita kaikkia aiheuttavat etenkin huono ravinto ja kemiallinen myrkkykuormitus. Rokotukset ovat yksi tärkeimpiä kemiallisia kuormittajia.

 

Myös ennen hyvin harvinaiset sairaudet ovat nyt tulleet yleisiksi, ja niiden rinnalle on tullut vielä aivan uusia kroonisia sairauksia. Merkillisintä on, että nimenomaan lapsista on tullut enenevästi kroonikoita. Lapsilla on nykyään nelinkertainen riski sairastua krooniseen sairauteen heidän vanhempiinsa verrattuna. Yhdysvalloissa puhutaan jo lasten terveyskriisistä (Children´s Health Defense, syyskuu 2018). Siellä yli puolet (54 % ) lapsista potee yhtä tai useampaa kroonista sairautta. Syöpä on lasten yleisin kuolinsyy. Tämä kehitys alkoi 1980-luvun loppupuolella, jolloin lasten rokotusohjelma USA:ssa laajeni voimakkaasti. Sen jälkeen monen kroonisen sairauden esiintyvyys on yli kaksinkertaistunut (Acad.Pediatr.2011). Yleisimpiä ovat nykyään ”neljä A:ta”: ne ovat autismi, ADHD (ylivilkkaus-keskittymiskyvyn aleneminen), astma ja allergiat. Erityisesti autismi (autoimmuunisairaus) on lisääntynyt KUVA räjähdysmäisesti. 1950-luvulla autistilapsia oli USA:ssa 1:10.000 lasta, v. 2012 heitä oli 1:88 ja v. 2017 luku oli 1: 68 (poikalasten kohdalla 1:42, tyttöjen 1:186, CDC:n tilastoja) Tänä vuonna yhteisluku on liittovaltioiden tilastossa jo 1: 59.   Keskimääräinen elinikä on laskusuunnassa, nimenomaan nuorten ja nuorten aikuisten kuolleisuuden kasvun takia. Puolet nuorista potee ainakin yhtä kognitiivista, emotionaalista tai käytöksen häiriötä, ja teini-ikäisten 2. yleisin kuolinsyy on itsemurha. Terveysviranomaiset eivät pysty löytämään selitystä näille dramaattisille muutoksille, mutta yhä enemmän löytyy todisteita, jotka viittaavat ympäristötoksiineihin eli ympäristöstä tuleviin myrkkyihin.

 

Lapset altistuvat voimakkaasti monille hermostollisille ja immunologisille myrkyille, jotka synergeettisesti eli yhteisesti vaikuttaen voivat vahingoittaa heidän terveyttään. Näitä ovat raskasmetallit, kasvinsuojeluaineet kuten glyfosaatti, fluori (meillä esim. hammastahnassa), bisfenoli A (muoveista), ftalaatit, tulenestoaineet, hajusteet, ruoan lisäaineet ja aspartaami – sekä rokotteet.

 

Tutkimukset ovat yhdistäneet rokotteet, sekä niiden muunnellut virukset ja bakteerit että niiden myrkylliset muut ainesosat laajaan kirjoon haittavaikutuksia. Kuva Rokotteiden haittavaikutuksia Näitä ovat mm. allergiat, astma, korvatulehdukset, ihottumat, epilepsia, diabetes (1 ja 2), keliakia, Cronin tauti, kilpirauhasen ja lisämunuaisen sairaudet, reuma, lupus (SLE), myastenia gravis, Guillain-Barrén syndrooma, POTS, syöpä ja lihavuus. Sekä lasten neurologiset ja psykiatriset häiriöt.

Lasten ja nuorten hermostollisten kehityshäiriöiden, tunne-elämän ja kognitiivisten häiriöiden (MEB) määrät ovat valtavasti kasvaneet. Lasten on vaikea oppia lukemaan ja laskemaan, he eivät jaksa keskittyä, on mielialan heittelyä ja univaikeuksia. Yhdysvaltain lääketieteen tutkimuksen instituutti kehottaa jo suhtautumaan näihin häiriöihin ”tavallisina” vaivoina, ”samalla tavalla kuin raajan murtumaan”. Lääkkeiden määrääminen lapsille ja nuorille on lisääntynyt eksponentiaalisesti, koska biolääketiede ei näe ongelmalle muuta ratkaisua. Mutta tilastot kertovat merkillisiä asioita: Amerikassa lukion lopettaneista lähes 20 % ei osaa lukea todistuksensa tekstiä, ja vain 11 % pojista ja 12% tytöistä osasi lukea hyvin 6 – 8:nnella luokalla (US Dept. of Education + Nat. Inst. of Literacy, 2013), ja esim. Detroitin Public Schoolin oppilaista 93 % ei osaa lukea ja 96% ei osaa laskea (CNS News, 2015). 14 % aikuisista ei osaa lukea lainkaan (32 milj.), 23 % ei pysty hahmottamaan tekstistä informaatiota – ei siis ymmärrä lukemaansa, 44 milj. ei osaa lukea tuoteselosteen varoituksia tai lastenkirjaa. Eli käytännön lukutaidottomuutta on 30 %:lla aikuisista. Nuorisorikollisista 85 % ei osaa lukea, ei edes ajo-ohjeita liikenteessä tai kadunnimiä. Lukutaidottomien määrä kasvaa joka vuosi 2,2 miljoonalla.

 

Tutkijat ovat myös ihmetelleet yleisen älykkyyden laskua teollisuusmaissa. Norjalaistutkimus (Proceedings of the National Academy of Sciences –lehti, 2018, 730,000 asepalvelusmiestä) toteaa, että ÄO:t laskevat hälyttävästi, niin että sukupolvi toisensa jälkeen tulee 7 testipisteen verran vähemmän älykkääksi. Tuore englantilaistutkimus toteaa myös, että II maailmansodan jälkeen älykkyys on jatkuvasti pudonnut kymmenvuosittain noin 2,5 – 4,3 testipistettä. Sen sijaan ennen vuosituhannen puoliväliä ÄO:t nousivat tasaisesti. Tähän on muiden ympäristötekijöiden lisäksi pidetty syypäinä myös rokotuksia.

(Suomessakin on todettu älykkyyden laskua vuoden 1998 jälkeen, alokastutkimus.)

 

Miten rokotukset liittyvät näihin ilmiöihin?

 

Rokotuksissa manipuloidaan immuunipuolustusta. Me olemme olemassa immuunipuolustuksemme ansiosta, sanovat immuunitutkijat. Meissä elää yli sata triljoonaa mikrobia, niitä on enemmän kuin ihmisessä soluja, ja joukossa on sekä elämälle välttämättömiä hyviä mikrobeja että pahiksia. Ulkopuolellamme niitä on lisää, taas triljoonia. Immunologi Gerald Callahan sanoo, että immuunijärjestelmän ansiosta me heräämme joka aamu lähes samana ihmisenä kuin illalla. Hän tarkoittaa hiukan kärjistäen, että koska immuunijärjestelmämme valvoo, mikrobit ja sienet eivät ole syöneet meitä suihinsa yön aikana.

Koska rokotuksilla nimenomaan manipuloidaan immuunijärjestelmää, tässä siis lyhyt selostus siitä mitä rokotuksessa tapahtuu. Immuunijärjestelmä on kaksijakoinen.

Normaalisti me saamme tartuntataudin kuten tuhkarokon tai influenssan hengitysteiden limakalvojen tai sitten ruoansulatuskanavan kautta (kuten poliovirus). Iho, limakalvot ja suoliston sisältö kuuluvat luonnolliseen immuunijärjestelmään. Se on puolustuksemme ETURINTAMA. Eturintamassa puolustusreaktiot käynnistyvät nopeasti. Limakalvojen lisäksi siellä toimivat maksa, munuaiset ja keuhkot sekä monenlaiset syöjäsolut. (siellä liikkuu syöjäsoluja kuten makrofagit ja neutrofiilit ja dendriitit sekä NK-tappajasoluja (Natural Killers)). Esimerkiksi makrofagi nielee paitsi bakteereja myös (elämänsä aikana noin sata bakteeria, se syö myös huonokuntoisia omia soluja ja muita mikrobeja. Mutta se nielee myös esimerkiksi) alumiinipartikkeleita ja kuljettaa niitä mukanaan, jopa veriaivoesteen läpi aivoihin. Tämä liittyy rokotuksiin, sillä monessa rokotteessa on alumiinia, joka on voimakas neurotoksiini.

Terveen ihmisen eturintaman puolustus on nopea ja voimakas, ja moni infektio eli tulehdus sammuu sen käsittelyssä kokonaan. Bakteerit ja virukset katoavat elimistöstä, niitä ei jää sinne piileksimään.

 

Jos tilanne niin vaatii, elimistö käynnistää noin viikon kuluttua taudinaiheuttajan (viruksen tai bakteerin) tunkeutumisesta immuunipuolustuksen toisen vaiheen, jota sanotaan adaptiiviseksi tai spesifiseksi immuunijärjestelmäksi. Siellä ovat puolustuksemme ERIKOISJOUKOT. Sen toiminta perustuu lymfosyyttien eli imusolujen toimintaan. Toiset lymfosyytit tuhoavat bakteereja, viruksia ym., toiset, kuten B-solut, erittävät vasta-aineita, jotka leviävät kaikkialle kehoon. Lymfosyyttien torjuntakyky perustuu niiden kykyyn tunnistaa omat solut vieraista. Lymfosyytteja on meidän systeemissämme miljoonia ja tunkeilevia vieraita on myös miljoonia. Lymfosyyteilla on kullakin vastaanotin, joka sopii vain tiettyyn tunkeilijaan. Kun toisilleen ”sopiva” pari siellä miljoonien joukossa kohtaa, tunkeilijan (antigeenin) vastaava osanen (epitooppi) napsahtaa lymfosyytin vastanottimeen kuin avain lukkoon. Nyt tunkeilijan tuhoamisprosessi voi alkaa.

 

Tästä kohtaamisesta jää järjestelmään immunologinen muistikuva. Kun immuunipuolustus on kohdannut villin/luonnollisen tuhkarokkoviruksen tai influenssaviruksen ja käsitellyt sen, siitä jää elimistöön jäljelle vain muisto. Kun sama virus kohdataan uudestaan, puolustus käynnistyy nyt paljon nopeammin ja vasta-aineitakin esiintyy runsaammin. Ihmisellä on nyt vastustuskyky tätä tautia vastaan. Yleensä vastustuskyky on tässä tilanteessa elinikäinen (kun tartuntatauti on saatu luonnollisena tartuntana ja sairastettu luonnollisella tavalla).

 

Mitä tapahtuu rokotuksessa?

 

Rokotuksen tarkoitus on saada immuunipuolustuksessa aikaan tulehdus, joka saa B-lymfosyytit tuottamaan vasta-aineita. Tämä vasta-ainetuotanto on rokotuksen tavoite. Jos vasta-aineita ilmenee, rokotteen katsotaan antavan vastustuskyvyn taudille. Rokotteella siis kiihotetaan keinotekoisesti immuunipuolustusta. Rokotteessa sijoitetaan elimistöön esimerkiksi heikennetty tuhkarokkovirus, jonka ottaa vastaan sille sopiva immuunisolu. Näin saadaan aikaan tulehdus ja vasta-aineita ja viimein elinikäinen tai ainakin pitkäaikainen vastustuskyky tuhkarokkoa vastaan. Näin siis teorian mukaan. Todellisuus on näyttänyt, että vasta-ainetuotanto ei olekaan sama kuin vastustuskyky. Rokotetussa ihmisessä saattaa kierrellä vasta-aineita, mutta hän voi silti saada tartunnan ja sairastua.

 

Rokotevirus ei kykene uimaan immunosolujen käsittelyyn yksin, sen avuksi tarvitaan kaikenlaisia tehoste- ja apuaineita immuunireaktion syntymiseksi. Yksi tärkein on alumiini, hermomyrkky. Elohopea on myös hermomyrkky. Sitä on käytetty säilöntäaineena, ja sitä esiintyy rokotteissa vieläkin, esim. influenssarokotteissa, vaikka käyttöä on vähennetty. Polysorbaatti 80 on liuotin, jossa voi olla maissia, seesamia, pähkinäöljyä jne., se aiheuttaa syöpää ja hedelmättömyyttä. Formaldehydi, palsamointiaine, aiheuttaa syöpää. Rokotteissa on myös antibiootteja, kortisonia, fenolia, lipeää, bariumia, asetonia, soijaa, lateksia ym. sekä eläinten ja ihmisten kudosjäämiä ja DNA:ta, joiden alkuperä voi olla apinan munuaiset, koiran munuaiset, hiiren aivot, kananpojan alkio ja munuainen, vasikan sikiö, lehmän sydän, kanin aivot, usean eläimen veri, kuolleen naudan seerumi sekä ihmisperäisistä abortoidut sikiöt, sikiön ja poikavauvan esinahka, keuhkokudos, munuaiskudos, silmän verkkokalvo ja ihmisen syöpäkudos. Näitä ihmisperäisiä kudoksia käytetään solulinjoissa, joissa rokotteet valmistetaan. (esim. vesirokko, vihurirokko, tetanus, influenssa) Esimerkiksi sikiön DNA:ta jää tutkimuksen mukaan rokotteeseen vaarallisen korkeita määriä (kirja Rokotteet ja vaiettu tieto s. 180), jotka ilmeisesti ovat yhteydessä autismin lisääntymiseen.

 

Rokotuksessa nämä ainekset useimmiten ruiskutetaan ihon alle.  Tällöin ohitetaan kokonaan immuunipuolustuksen eturintama eli luonnollinen immuunijärjestelmä. Ihmisen monen miljoonan vuoden kehityskulussa tätä ei ole koskaan ennen tapahtunut. Teemme siis jotain ennenkuulumatonta, johon elimistö ei ole valmistautunut. (Luonnollisen tuhkarokkoviruksen ottaa elimistössä vastaan lymfosyytti, jolla on vastaanotin numero CD150 (kun virus on ensin ollut luonnollisen puolustuksen käsittelyssä). Sen jälkeen se päätyy lymfakiertoon, ja kohta ilmenevät mm. punaiset pilkut iholla merkkinä siitä, että immuunipuolustus toimii. Mutta rokotteen tuhkarokkoviruksen ottaa vastaan aivan toinen lymfosyytti, jolla on reseptori numero CD46. Tämä vastaanotin tekee tuhkarokkoviruksen sellaiseksi, että jokainen solu jolla on tuma voi ottaa sen vastaan.) Tutkimuksissa on havaittu, että näitä rokoteperäisiä viruksia jää elämään rokotettujen elimistöön, sen soluihin – immuunipuolustus ei siis ole jaksanut häätää niitä.

Tästä aukeaa mahdollisuus moniin kroonisiin vaivoihin ja sairauksiin, etenkin autoimmuunisairauksiin. Niissä immuunipuolustus hyökkää kehon omia soluja vastaan koettaen tulehduksella eliminoida viruksen. Jos immuunipuolustus on heikentynyt, se ei jaksa häätää vierasta virusta solun sisältä, jatkuvista yrityksistä huolimatta. Näin on syntynyt krooninen sairaus, johon kuuluu tyypillisesti taudin lehahduksia ja taas parempia kausia. (Yle Uutiset, tammikuu 2014: ”Lapsille puhkesi joukkoreuma Iitissä”, tapauksia alkoi ilmetä muutama vuosi 2009 Pandemrix-rokotuksen jälkeen, 10 sairastui; koko Suomessa yht. 27, Terveys 10.1.2014. Kouvolan Sanomat kertoi 21.12.2013: THL tutkii parhaillaan ikäryhmittäin 130 eri taudin diagnoosia, jotka voisivat johtua sikainluenssarokotteesta. Yhteys on toki mahdollinen, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek (reumasta). (Muistilista: autoimm.-sairauksia ovat mm. autismi, MS-tauti, nivelreuma, reumakuume, Sjögrenin syndrooma, Crohnin tauti, keliakia, Hashimoto eli kilpirauh. autoimm.tulehdus, lisämunuaisen vajaatoiminta, pernisiöösi anemia, anemia AIHA – autoimm. hemolyyttinen – trombosytopenia, myastenia gravis eli voimatt. lihakset, autoimm. nokkosihottuma, psoriaasi, pälvikalju, autoimm. hepatiitti type 2, CFS eli kroon. väsymyssyndr., narkolepsia, punahukka SLE eli syst. lupus erytematosis, skleroderma, Alzheimer, Parkinson, diabetes jne.)

 

Kun immuunipuolustusta stimuloidaan rokotteella, myös aivojen oma immuunijärjestelmä aktivoituu. Aivojen oma immuunijärjestelmä on tieteen uusia havaintoja, aikaisemmin sen olemassaolosta ei tiedetty. Mitä voimakkaammin immuunisysteemiä aktivoidaan, sitä voimakkaammin aivot myös reagoivat. Yhden rokotuksen aiheuttama immuunistimulaatio voi kestää  kaksikin vuotta tai pitempään. Koko ajan aivot ovat alttiina suurille määrille eksitotoksiineja ja tulehdusta edistäviä immunosytokiinejä – toisin sanoen aivoissa jyllää jatkuva, keinotekoisesti aikaansaatu tulehdusprosessi, joka aiheuttaa vahinkoa hermostolle. Se muuttuu helposti autoimmuunitilaksi. Lasten kehittyvissä aivoissa tämä aiheuttaa puhumiseen ja kielen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, käytösongelmia, kouristuksia, muistihäiriöitä, matalaa kuumetta, sekavuutta ja jopa dementiaa. Aikuisilla seurauksena voi olla rappeutumissairauksia kuten Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti ja ALS.

 

Alumiini on vaaraton, sitä on kaikkialla, kotipuutarhan tomaateissakin, eikä siitä ei ole haittaa rokotteissa, sanovat terveysviranomaiset Suomessakin. Tämä on Amerikan CDC:nkin kanta, ja THL kuuntelee CDC:tä kuin sotamies kenraalia. Ihon alle ruiskutettuna alumiini ja muut rokotteiden aineosat, kuten proteiinit, käyttäytyvät kuitenkin paljon aggressiivisemmin kuin suun kautta nautittuina – kun ne niellään ruoan mukana, elimistön puolustus pääsee niitä varsin tehokkaasti käsittelemään ja eliminoimaan. Silti alumiini on elimistöön kertyvä hermomyrkky, niletynäkin.

Alumiini on nykyään rokotteissa yleisimmin käytetty adjuvantti eli tehosteaine, jonka tehtävä on stimuloida, ärsyttää immuunijärjestelmää tulehduksen aikaansaamiseksi. Se tekee sitä monin tavoin. Tutkimusten mukaan sama mekanismi, jolla alumiini ärsyttää immuunisysteemiä, pystyy myös sytyttämään autoimmuunireaktioita elimistössä. Näin kehittyviä sairauksia ovat esim. diabetes, Alzheimer, Parkinson, paksusuolen tulehdus, ateroskleroosi, MS-tauti (valtimonkovettumatauti) ja autismi. Alumiini myös kertyy aivoihin, kuten alumiinitutkija, prof. Exleyn tutkimus autismipotilaiden ja Alzheimer-potilaiden aivoista on osoittanut (Chr. Exley, Aluminiun in brain tissue in autism, Journal of Trace Elements in Medicine and Biology, marrask. 2017). Exley: “Ei ole olemassa ‘normaalia’ aivojen alumiinitasoa. Alumiinin läsnäolo aivokudoksessa, oli taso mikä tahansa, on epänormaalia.” Rokotuksen alumiini myös pysyy elimistössä kauan, jopa 11 vuotta.

Aivan pienet lapset ovat immunologisesti ohjelmoituja tulehduksettomiksi, ts. heidän on vaikea tai mahdoton reagoida tulehduksella vieraaseen patogeeniin. Heidän immuunijärjestelmänsä on tarkoitus kypsyä äidiltä saatujen immunologisten suoja-aineiden varassa (IgG). Kun vastasyntyneelle tai muutaman kuukauden ikäiselle annetaan rokotus, murretaan tämä immuunipuolustuksen uinuminen. Koskaan ei ole tutkittu, mitä siitä vuosien saatossa seuraa. Joka tapauksessa rokottamalla viemme myös lapselta mahdollisuuden sairastaa luonnollisesti lasten tartuntataudit, joiden avulla immuunisysteemi järjestäytyy, opettelee tautien torjuntaa, vahvistuu ja hankkii elinikäisen vastustuskyvyn tartuntataudeille. Rokottamalla me 1) heikennämme lasten ja aikuisten immuunipuolustusta ja 2) siirrämme lastentautien sairastamisen myöhemmäksi, teini-ikään tai aikuisikään, jolloin ne ovat vaarallisempia sairastettavia. Esimerkiksi nykyään tuhkarokkotapauksista neljäsosa-puolet on aikuisia, useimmilla on myös keuhkokuume ja neljännes joutuu sairaalahoitoon. (VV. 2012-2015 oli 900 MPR-rokotteen aiheuttamaa vakavaa vauriota ja kuolemantapausta, mutta yli 10 vuoteen ei yhtään luonnollisen tuhkarokon aiheuttamaa kuolemaa, VICP Vaccine Injury Compensation Program)

 

Rokotukset ovat tehokkaita, niillä on pelastettu miljoonia ihmishenkiä

Tämän on jokainen kuullut ja luultavasti myös uskonut, minä myös aikanani. Rokotuksia on annettu laajemmin kampanjoin noin sata vuotta, jos 1800-luvun isorokkorokotukset lasketaan pois, ja tänä aikana tilanne on tosiaan muuttunut. Mutta miten, sitä kannattaa tutkia.

 

Minulle oli melkoinen silmien avaus se tieto, että lasten tartuntataudit olivat suurimmaksi osaksi jo  siirtymässä historiaan siinä vaiheessa, kun lasten rokotukset niitä vastaan aloitettiin. Tulirokko tappoi ennen paljon lapsia, samoin kurkkumätä, tuhkarokko ja hinkuyskä. 1800-luvulla alkoi länsimaissa yleinen elintason nousu, jonka mukana tartuntatautien aiheuttamat kuolemat vähenivät tasaisesti. 1900-luvun puoliväliin mennessä tartuntatautikuolleisuus oli teollisuusmaissa laskenut jo lähes sataprosenttisesti. Vuonna 1940 näiden lasten tartuntatautien kohdalla kuolleisuus oli enää 1:100.000, ja hinkuyskänkin kuolleisuusaste oli laskenut yli 90 %. Tuhkarokkorokotusten alkaessa 1960 tautiin kuolleisuus oli esim. Britanniassa 0,030 % sairastuneista.

 

Tulirokko,  joka tappoi paljon aliravittuja ja lian keskellä eläviä lapsia, enemmän kuin isorokko ja muut yllämainitut taudit, on mielenkiintoinen luku. Sitä vastaan kehitetyt rokotteet (strepto-toksoideja) olivat niin vaarallisia, että rokottamisesta luovuttiin. Saniteettiolojen paranemisen myötä tulirokkokuolemat vähenivät itsestään 1900-luvun alkuun mennessä 95 % ja 1950-luvulle tultaessa jo 100 %, tilastot osoittavat. Tämä tapahtui jo kauan ennen antibioottien aikaa. Jokin ihmisessä muuttui: hän ei enää ollut altis sairastumaan tulirokkoon. Eikä ole vieläkään, tulirokon streptokokkibakteeri asustelee edelleen rauhanomaisesti noin 15-20 %:ssa koululaisista (Rokotteet ja vaiettu tieto s.193 Humphries). (Lavantautikaan ei ole rokotusohjelmissa, mutta ei sitä esiinny väestössäkään.)

 

Tartuntataudit olivat siis suureksi osaksi jo siirtymässä historiaan, kun rokotukset niitä vastaan aloitettiin. Kun tulirokkoa vastaan ei rokotettu, se katosi itsestään. Tämä suuntaus on saanut muutamat immunologit arvelemaan, että ilman rokotusten väliintuloa nämä lasten tartuntataudit olisivat kaikki ”sammuneet” pois tulirokon tavoin viimeistään vuosituhannen vaihteeseen mennessä.   

Sen sijaan meillä on nyt tuhkarokko-, hinkuyskä-, sikotauti- ja influenssaepidemioita sekä polioepidemioita, joissa suurin osa sairastuneita on rokotettuja, useat moneen kertaan, ja joissa tartunnan yleisimmin aiheuttaa kiertelevä rokotevirus, ei enää alkuperäinen villi virus. WHO ja YK ovat myöntäneet esimerkiksi polion kohdalla, että rokotukset ylläpitävät tautia väestöissä. Rokotevirukset ovat heikennettyjä, mutta ne pystyvät muuttumaan elimistössä uudelleen hyvin virulenteiksi ja vaarallisemmiksi. Äsken rokotettu on oireeton taudinkantaja ja pystyy tartuttamaan muita, rokotettuja ja rokottamattomia. Kaikki voivat myös saada villivirustartunnan, jos se osuu kohdalle.

 

Meillä on mielenkiintoinen kotoinen esimerkki virusten elämästä. Vuosina 1984-85 Suomessa oli voimakas poliorokotuskampanja, jossa 97 prosenttia väestöstä otti nk. sokeripalarokotuksen (Sabin). Vuonna 2009 Tampereen jätevesistä löytyi polioviruskanta, joka oli tämä sama rokotteen poliovirus. Virus oli kierrellyt ihmisten suolistoissa 24 vuotta – ja taitaa kierrellä edelleen. Tutkimusten mukaan tuoreiden rokotusten poliovirus ei enää useinkaan tehoa näihin kauan kierrelleihin ja usein muuntuneisiin viruksiin. Lasten saama poliopiikki ei siis anna heille suojaa rokotteiden muuntuneita polioviruksia vastaan, villit virukset taas ovat lähes kokonaan kadonneet.

(Hinkuyskä on toinen esimerkki. Rokotukset aloitettiin 1914 kokosolurokotteella, sitten siirryttiin asellulaarirokotteeseen 1996. Jo kymmeniä vuosia on tiedetty, että B. pertussis –bakteeri alkoi 50-luvulla muuntua selvitäkseen hengissä rokotteesta. Ts. siitä tuli rokoteresistentti. Nyt kumpikaan rokotteista ei sisällä niitä bakteerikantoja, jotka kiertelevät väestössä. Silti niillä rokotetaan lapsia – WHO:n arvion mukaan 85 % maailman kaikista lapsista on saanut kolme hinkuyskärokotetta, joko DTP:n tai DTaP:n. Ja alle 5-vuotiaita lapsia kuolee n. 160.000 / vuosi hinkuyskään, näistä 60% Afrikassa. Rokotteen antama suoja-aika on 2 v.) Jokainen elävä olento haluaa pysyä hengissä, niin myös virukset ja bakteerit.

 

Onko poliokaan kadonnut? (Huom. Poliohalvauksia ei ollut ennen 1900-lukua.) Vuonna 2011 Intia julistettiin poliovapaaksi massiivisten rokotusten jälkeen. Sen kertoi Ylen uutisankkurikin ilahtuneena hymyillen. Uutisissa ei mainittu, että samana vuonna Intiassa oli todettu 47.500 uutta tapausta harvinaista sairautta jonka nimi oli Ei-polionkaltainen akuutti veltto halvaus (NPAFP). Sairaus ei kliinisesti eronnut poliosta, mutta oli kaksi kertaa vaarallisempi (aiheutti enemmän ja vaarallisempia halvauksia; normaalisti vain 1 % poliotartunnoista johtaa halvaukseen, joka useimmiten menee ohi parissa viikossa). Maalaisjärjellä ajateltuna rokotukset aiheuttivat vaarallisemman polion kuin se jota vastaan se annettiin ja vielä enemmän poliohalvauksia kuin mitä normaalisti esiintyi. Mutta terveysviranomaiset ja rokoteyritykset ja rokotuksia rahoittanut Bill ja Melinda Gates-järjestö ym. eivät ajattele niin. Päinvastoin. Halvaukset koetetaan kömpelösti salata antamalla niille uusi nimi. Se on menetelmä, jota käytetään paljon näissä tilanteissa, kun rokote aiheuttaa taudin jota vastaan se annetaan.  (Viimeisen viiden vuoden aikana Amerikassa, Euroopassa ja Intiassa ovat lisääntyneet AFM/AFP-tapaukset, niitä on satoja: ”Se on täsmälleen polion kaltainen, mutta terveysviranomaiset säikähtävät suunniltaan sanaa polio”, sanoo neurologi, Robert F. Kennedy-sitaatti, Children´s Health Defence, 2018.)(Acute Flaccid Myelitis/Acute Flaccid Paralysis)

Tehokkuus

Kun rokotetieteilijät puhuvat rokotteen tehokkuudesta, he tarkoittavat nimenomaan, kuinka paljon vasta-aineita rokote pystyy aikaansaamaan. Tutkimuksissa on paljastunut, että ihmisten kyky tuottaa vasta-aineita on synnynnäisesti hyvin erilainen. Noin 5 % tuhkarokkoa vastaan rokotetuista antaa hyvin heikon vasteen (vasta-ainetuotanto on matala) ja voi sairastua tautiin jo 5 vuoden kuluttua. Tehosterokotukset eivät tilannetta paranna. Noin 70 % rokotetuista saa tuhkarokkotartunnan, jossa on lähes kaikki tuhkarokon oireet – vaikka heidän vasta-ainetuotantonsa on korkea. Vain viimeisellä neljänneksellä rokotetuista vasta-ainepitoisuudet olivat kohtalaiset vielä 10 vuoden kuluttua. Mutta kaikilla rokotetuilla vasta-ainepitoisuudet saavuttivat huippunsa kuukauden-kahden sisällä rokotuksesta tai tehosterokotuksesta, ja alkoivat sen jälkeen laskea seuraavan 5 – 10 vuoden aikana. Lasten enemmistön kohdalla siis vasta-ainetaso on matala kun he tulevat teini-ikään, he voivat saada tartunnan ja olla mahdollisia tartuttajia epidemian aikana, vaikka heidän tuhkarokkonsa voi olla muuntunutta tyyppiä, eikä sitä siksi luokitella raporteissa tuhkarokoksi.

Vasta-ainetuotanto ei siis ole sama kuin vastustuskyky. Ihmiset voivat olla täysin vastustuskykyisiä ilman vasta-aineiden muodostumistakin. On myös ihmisiä, joilla ei koskaan kehity vasta-aineita, mutta jotka silti ovat vastustuskykyisiä. Spesifinen, mahdollisesti elinikäinen vastustuskyky saadaan vain sairastamalla tuhkarokko tai muu ns. lasten tartuntatauti luonnollisena, villin viruksen aiheuttamana.

 

Mitä on tätä taustaa vasten sanottava laumasuojasta? Laumasuoja on se, johon meilläkin THL:n lääkäri televisiossa vetoaa, kun hän kertoo uuden rokotteen ottamisesta lasten rokotusohjelmaan. Viimeeksi kyseessä taisi olla vesirokkorokote. Tai kun hän kehottaa ottamaan influenssarokotteen. Laumasuoja on vain epidemiologinen ennustusmalli, se ei ole immunologinen tosiasia. Se on teoreettinen arvio, uskomus, joka ei ole koskaan osoittautunut paikkansapitäväksi. Sen mukaan mahdollisimman monen pitää hankkia rokotus, että koko väestö olisi suojattu. Noin 70 % – 95 %:n rokotustason arvellaan antavan kaikille laumasuojan.

 

Rokotusten historiassa epidemioita on esiintynyt kaikkialla rokotuksista huolimatta. 1800-luvulla jo nimenomaan isorokkorokotukset aiheuttivat valtavia isorokkoepidemioita esim. Englannissa. Nyttemmin, kun melkein kaikki ihmiset ovat moneen kertaan rokotettuja, epidemiat puhkeavat lähes 100%:sesti rokotettujen keskuudessa. (WHO arvioi että 85 % maailman koko väestöstä on saanut 3 x hinkuyskärokotteen, ja hinkuyskäepidemioita on kaikkialla vuosittain.) Tautien tartuttajana on yleensä rokotettu henkilö, ja sairastuneet ovat usein kaikki rokotettuja. Taudin aiheuttajakin on yleensä rokoteperäinen, ei villi. Laumasuojaidealla vedotaan epärehellisesti ihmisten moraaliin ja vastuuntuntoon, kun halutaan markkinoida rokotuksia. Tosiasiallisen terveydenhoidon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

 

Entä turvallisuus?  

 

Viime syyskuun lopulla (21.9.2018) 122 kansainvälistä järjestöä lähetti WHO:lle avoimen kirjeen rokotteiden turvallisuudesta. Järjestöt olivat Yhdysvalloista, Euroopasta ja Australiasta. WHO:n lisäksi kirje meni Euroopan Parlamentille, Euroopan lääkevirastolle (EMA) ja Euroopan lääkkeiden laatua valvovalle virastolle (EDQM).

Kirjeessä todetaan, että rokotusten pitkäaikaiset vaikutukset immuunijärjestelmään ja niiden mahdollinen rooli kroonisten sairauksien synnyssä on jäänyt kokonaan tutkimusten ulkopuolelle. Rokotukset annetaan terveille ihmisille tiettyjen infektioiden välttämiseksi, mutta samalla jätetään arvioimatta riskit, jotka jokainen rokotettu yksilö joutuu kohtaamaan. Koska yksilöllisiä eroja ei arvioida eikä oteta huomioon ennen rokotteiden antamista, rokotukset ovat johtaneet terveyshaittoihin, kuolemaan ja muihin ei-tarkoitettuihin seurauksiin. (Riippumattomat tutkijat ja laboratoriot ovat lisäksi havainneet, että monet rokotteet ovat retrovirusten ja nanopartikkeleiden saastuttamia. )

 

Nykyisissäkin rokotteiden turvallisuustutkimuksissa on suuria puutteita. Miljoonat ihmiset maailmalla ovat allekirjoittaneet vetoomuksia rokotteiden turvallisuuden ja turvallisuustutkimusten läpinäkyvyyden puolesta, mutta WHO ja muut päättäjät eivät ole ryhtyneet toimiin. Sen sijaan rokotteiden hyväksymismenettelyjä on vain joudutettu. Ja rokoteryritykset tekevät edelleen myyntiluvan saantia edeltävät rokotetutkimuksensa täysin omin päin, missä on selvä taloudellinen eturistiriita.

 

Jostain kumman syystä, jota en ole voinut käsittää, juuri rokotteiden kohdalla katsotaan, että 3 – 5 päivän seuranta-aika  rokotuksen jälkeen on riittävä kertomaan, aiheuttaako rokote haittavaikutuksia vai ei. (Itse asiassa se on helppo käsittää.) Näin on tilanne yleensä sekä rokotteiden turvallisuustesteissä että rutiinirokotuksissa. Lääkkeen kohdalla näin lyhyttä aikaa ei yleensä pidetä riittävänä, vaan testiajat kestävät kuukausia ja vuosia. Ja silti lääkkeitä joudutaan vetämään markkinoilta, kun ne osoittautuvat liian haitallisiksi. Esimerkiksi poliorokotuksen aiheuttama halvaus ilmenee useimmiten 2-4 viikkoa rokotuksen jälkeen, autismi ilmaantuu 3 – 4 vuotta ja 1-tyypin diabetes samoin keskimäärin 4 vuotta rokotuksesta.

Kun rokote on saanut myyntiluvan FDA:lta (Yhdysvaltain Ruoka- ja lääkevirasto, jonka hyväksymiä rokotteita Suomessakin käytetään), sen haittavaikutusten seuranta on surkean puutteellista. Useammassa maassa on arvioitu, että vain noin 1 % rokotevaurioista tulee ilmoitetuksi ja terveysviranomaisten tietoon. Suomessa ilmoitusmenettely on alkeellinen, terveysalan työntekijät eivät enää ole edes velvoitettuja ilmoittamaan rokotevaurioista, ja tietojen kerääjä Fimea pitää tietonsa yleisöltä salassa. On myös todettu, että Suomesta ei ilmeisesti ilmoiteta eteenpäin rokotevaurioista EU:lle tai WHO:lle. Lisäksi WHO itse on äskettäin muuttanut omaa haittavaikutusluokitteluaan niin, että rokotevaurioita ja –kuolemia ei enää voi ilmoittaa rekisteriin, jos ne tapahtuvat myyntiluvan saannin jälkeen! (Ts. vain rokoteyrityksen itse kehittelyvaiheessa havaitsemat vauriot ja kuolemat voi ilmoittaa…arvata sopii, kuinka moni rokotteen valmistaja on todella siihen halukas, kun se kerran on helppo välttää. Esimerkiksi GSK:n on arvioitu poistaneen EMA:lle lähettämistään raporteista kuolemantapauksia.)

 

Jo rokotuskäytäntö, rokotteiden myyntilupamenettely ja puutteellinen valvonta varmistavat, että rokotteet eivät voi olla turvallisia. Mutta millaisia ovat itse rokotetutkimukset? Ne ovat kahdella sanalla sanoen tieteellisesti kyseenalaisia. Ne suorittaa lääkeyritys itse, se värvää tutkijat, määrää tutkimustavan, valvoo tutkimusta ja päättää, mitä tutkimuksesta julkistetaan. Yleistä on, että kielteisiä tuloksia, kuten vakavia haittoja ja kuolemantapauksia, ei julkaista. Rokotteiden valmistajat kertovat hämmästyttävän avomielisesti pakkausselosteissaan tutkimustavasta. Testattavaa rokotetta ei verrata neutraaliin lumerokotteeseen, kuten suolaliuokseen, vaan toiseen rokotteeseen tai jopa useamman rokotteen yhdistelmään. Kun nyt molemmissa ryhmissä esiintyy haittavaikutuksia, uusi rokote ei ole sen vaarallisempi kuin toinen rokote. Terveysviranomaiset puolestaan vertaavat rokotteen saajia väestöön: taaskaan rokote ei aiheuta enempää oireita kuin mitä väestössä ilmenee yleensä – mutta sanomatta jää, että väestökin on rokotettu. Omenoita verrataan omenoihin. Tutkimuksen johtopäätös: rokotettujen oireet eivät johdu rokotteesta ja rokote on siis turvallinen. Rokote kiidätetään markkinoille, sillä rokotetaan miljoonia ja miljoonia lapsia ja aikuisia kaikkialla maailmassa. Mitä siitä seuraa rokotetuille – siitä rokoteyritykset pesevät kätensä. Rokotteiden valmistajilla on Yhdysvalloissa ollut täydellinen lainsuoja kaikkia vahingonkorvauksia vastaan vuodesta 1986. Kun huonosta tuotteesta ei joudu rahalliseen edesvastuuseen, se tekee valmistajan huolettomaksi: valmistaja ei enää ponnistele paremman tuotteen kehittämiseksi, kun rahaa tulee helpommallakin. Näin on valitettavasti käynyt. (Oikeusjuttuja on nostettu lääkeyrityksiä vastaan rokotteiden tuottamista vaurioista muualla maailmassa, mutta ei Yhdysvalloissa. Ennen vuotta 1986 niitä nostettiin sielläkin niin paljon, että rokotevalmistajat uhkasivat lopettaa rokotteiden valmistamisen, ellei suojalakia saataisi.)

 

Ainoa luotettava tutkimustapa rokotteiden todellisia haittavaikutusten selvittämiseksi on verrata rokotettuja rokottamattomiin. Näitä tutkimuksia on ymmärrettävistä syistä tehty hyvin vähän, olen löytänyt niitä kaikkiaan 6 eri puolilta maailmaa.  Viime vuonna Yhdysvalloissa ilmestyi tutkimus, joka vertasi 6-12-vuotiaiden rokotettujen ja rokottamattomien lasten terveyttä neljässä USA:n osavaltiossa (Mawson et al., Pilot comparative study on the health of vaccinated and unvaccinated 6-12-year-old US children, 2017, Jackson State University).

 

Tutkimus totesi, että rokotetuilla lapsilla oli yli kaksi kertaa useammin krooninen sairaus ja noin neljä kertaa enemmän hermostollisia kehityshäiriöitä (oppimiskyvyn häiriö ja/tai ADHD ja /tai ASD eli autismi). Allergioita rokotetut lapset sairastivat 30 kertaa enemmän kuin rokottamattomat. Rokotetut käyttivät myös huomattavasti enemmän lääkkeitä ja kävivät huomattavasti useammin lääkärillä ja sairaalahoidossa.  Molemmat ryhmät sairastivat yhtä paljon tuhkarokkoa, sikotautia, hepatiitti A:ta ja B:tä, influenssaa, rotavirusta ja meningiittiä – rokottaminen ei siis suojannut ketään näiltä taudeilta!

 

Tutkimusta tukee toinen tutkimus, joka tehtiin VAERS:ille (USA:n rokotehaittavirasto, johon haittoja saa ilmoittaa) tehtyjä haittailmoituksia, joita oli yhteensä 38 801. Ne koskivat kaikki sairaalahoitoon tai kuolemaan johtaneita rokotehaittoja, jotka ilmenivät muutama viikko rokotuksen jälkeen. Tutkimus paljasti että mitä nuorempana lapsi sai rokotuksen, sitä enemmän esiintyi sairaalahoidon tarvetta ja kuolemantapauksia. Rokotteiden määrällä oli myös vaikutusta. Sairaalahoitoon joutui 11 % lapsista saatuaan kaksi rokoteannosta, mutta 23,5 %, kun annoksia oli 8. Lapsista kuoli 3,6 % saatuaan 1-4 rokoteannosta, ja 5,4 % kun he saivat 5-8 rokoteannosta.

 

Tämä on siis hinta siitä, että lapsille hankitaan heikohko ja parhaassakin tapauksessa vain väliaikainen suoja lastentauteja vastaan, joiden sairastaminen luonnollisessa kulussa vahvistaisi heidän immuunipuolustustaan – ja jotka hyvin mahdollisesti olisivat ilman rokotuskäytäntöä jo kadonneet maapallolta.

 

Lääketeollisuudesta riippumaton tutkimus osoittaa mielestäni selvästi, että rokotukset eivät ole terveellisiä. Päinvastoin, tilastot osoittavat, että mitä enemmän kansakunnassa rokotetaan, sitä sairaampia lapset ovat. Yhdysvalloissa lapset saavat kaikkein eniten rokotteita ja ovat myös kaikkein sairaimpia. Immunologian tutkijat sanovat, että kauan ylläpidetty lasten rokotusohjelma tekee vuosien mittaan koko aikuisväestön ja erityisesti lapset yhä puolustuskyvyttömämmiksi virustartuntoja vastaan. Taas epidemiologit (JM Heffernan ja MJ Keeling) ovat ennustaneet, että rokotteiden tuoma immuniteetti katoaa aikaa myöten kokonaan monien sairauksien kohdalla. Silloin infektion kuten tartuntataudin ilmaantuminen uudelleen johtaa paljon laajempiin epidemioihin kuin mitä standardimallit ennustavat.

 

Heikennämme siis rokottamalla koko väestön immuunipuolustusta ja teemme sen ymmärtämättä edes, miten terve immuunijärjestelmä toimii – näin immunologit kertovat (Rokotteet ja vaiettu tieto s. 49) – ja ymmärtämättä, mitä rokotuksen jälkeen elimistössä oikein tapahtuu ja voi tapahtua, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kun tiedeyhteisö lähes yksissä tuumin kieltää rokotteiden voivan aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia, se myös estää rokotevaurioiden syntymekanismien tieteellisen tutkimuksen. Turvallisempiin rokotteisiin ei päästä senkään takia.

Näyttää siltä, että rokotteiden kohdalla ei pyrkimyksenä ole terveys, vaan rokottaminen. Se on itseisarvo, jota ei saa kyseenalaistaa. Rokotealalla liikkuu kaikkein eniten miljardeja (enemmän kuin muilla teollisuudenaloilla), niitä käyttelevät hallitukset ja kansainväliset järjestöt kuten WHO ja Unicef, se on lääketeollisuuden ehtymätön kultainen lehmä. Rokotteisiin liittyy lahjoituksia ja lahjuksia, patenttituloja, sponsorointia, palkkioita, urakehitystä ja yhteiskunnallista vallankäyttöä. Siksi rokotekäytäntöä suojellaan, eikä siitä saa keskustella. TV välttää rokoteongelmien käsittelyä, lehdet eivät julkaise vastineita.

 

Viime heinäkuussa (2018) lehdet kertoivat, että oikeuskansleri oli pyytänyt STM:ltä selvitystä THL:n saamasta yksityisestä rahoituksesta. Oikeuskansleri halusi selvittää, oliko THL:n puolueettomuus vaarantunut. THL on saanut miljoonalahjoituksia rokoteyrityksiltä tutkimuksiin, jotka olennaisesti ovat rokoteyritysten myyntiluvan hankkimiseen liittyviä eli myynnin edistämistutkimuksia (ja koskevat 10 000:ia suomalaislapsia). Näitä rokotteita THL sitten suosittelee Suomen hallitukselle ostettavaksi. Moni THL:n johtaja on myös ollut aikaisemmin rokoteyritysten palveluksessa.

Tätä taustaa vasten on ilmeistä, että Suomeen tarvitaan ehdottomasti itsenäinen rokotusturvallisuusvirasto, jonka yksikään työntekijä ei ole sidoksissa rokoteyrityksiin. Se vastaisi rokoteturvallisuudesta, edistäisi rokotetutkimusta, ottaisi vastaan haittailmoituksia ja tilastoisi niitä. Sen tilastot olisivat tutkijoille, medialle ja yleisölle avoimia. Se järjestäisi rokotevaurioituneiden kuntoutusta. Se kouluttaisi lääkäreitä rokotetieteessä ja sen ongelmissa, opettaisi lääkärit ja sairaanhoitajat tunnistamaan, ketkä rokotettavat ovat erityisen alttiita rokotevaurioille ja tunnistamaan  rokotevaurioita, kun niitä on tullut. Tällaista koulutustahan nyt ei ole. Virasto pitäisi myös huolen siitä, että rokotettavien kohdalla toteutuu informoidun valinnan periaate. Meitä rokotetaan verovaroin, on aivan oikein että valtio ylläpitää myös virastoa, joka huolehtii siitä että rokotettavien terveys otetaan vakavasti.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*