Soija-ongelmaruokaa

 

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen harjoittaja kohtaa nykyaikana ongelmia, joista meidän muinaiset kiinalaiset edeltäjämme eivät tienneet mitään.

Aloitan soijasta, josta viimeisten kymmenen vuoden aikana on tullut huomattava osa teollista ruoanvalmistusta. Siihen liitetään myös suuria terveysväittämiä, minkä takia monet potilaamme, etenkin naiset, käyttävät runsaasti soijaruokia. Soijaa on lisäksi jo monissa muissakin valmisruoissa varsinaisten soijapohjaisten ruokien lisäksi. Sitä on lisukkeena nakeissa, lihapiirakoissa, lihapullissa, leivässä jne., minkä voi nähdä valmisteen tuoteselostuksesta. Ruokavalio-ohjeita antaessaan kiinalaisen lääketieteen terapeutti ei voi sivuuttaa soijaa – siitä on paras tietää joitakin perusasioita.

Soija oli Kiinassa Chou-dynastian aikaan (1134-246 e.Kr.) yksi viidestä pyhästä ”viljasta”, ohran, vehnän, hirssin ja  ja riisin rinnalla. Sitä ei kuitenkaan syöty, vaan sitä käytettiin maanviljelyksessä typen sitojana. Ruoaksi se kelpuutettiin vasta, kun siitä opittiin valmistamaan hapattamalla eli fermentoimalla soijakastiketta, tempehiä ja misoa. Myöhemmin, ehkä toisella vuosisadalla e. Kr. soijasta ruvettiin valmistamaan kalkin tai magnesiumsulfaatin avulla saostamalla tofua. Näiden tuotteiden käyttö levisi pian muihin Aasian maihin.

Kiinalaiset (ja muut Aasian kansat) eivät ole syöneet soijapapuja sellaisenaan, koska ovat pitäneet niitä terveydelle haitallisina. Yrttilääkinnässä soijapapuvalmisteella on torjuttu Ulkoista Tuuli-Kuuma- ja Tuuli-Kylmä-syndroomaa. Soijan runsaasta käytöstä on varoitettu, koska se on Kosteutta luovaa. Tämä varoitus pätee tänäkin päivänä, ja sen voi ulottaa koskemaan kaikkia soijatuotteita.

Soijassa on runsaasti luontaisia toksiineja ja muita haitallisia aineita. 

1) Siinä on voimakkaita entsyymien estäjiä, jotka estävät trypsiinin ja muiden entsyymien toiminnan proteiinien eli valkuaisaineiden sulatuksessa. Nämä estäjät eivät neutraloidu keitettäessä, mistä voi seurata pahojakin ruuansulatusvaivoja sekä valkuaisaineiden ja tärkeiden aminohappojen vajausta sekä ongelmia haimalle.

2) Soijapavuissa on hemagglutiinia, joka aiheuttaa punaisten verisolujen hyytymistä.

Trypsiinin estäjät ja ja hemagglutiini ovat molemmat kasvun estäjiä, mikä on todettu eläinkokeissa. Kun soija fermentoidaan kastikkeeksi, nämä kasvun estäjät menettävät tehonsa,  tofussa taas ne ovat vain jonkin verran heikentyneet. Niitä on jäljellä myös muulla tavalla valmistetuissa soijaruoissa.

3) Soijassa on goitrogeenejä – isoflavoneja jotka aiheuttavat kilpirauhasen vajaatoimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet muistuttavat kovasti vaihdevuosien aiheuttamia oireita, eikä niitä usein osata erottaa toisistaan. Näitä ovat esim. osteoporoosi, korkea kolesterooli, väsymys, lihominen, ummetus, kuiva iho ja hauraat hiukset sekä kuukautishäiriöt. Vajaatoiminnan vaara luonnollisesti kasvaa, jos vaihdevuosivaivoja aletaan hoitaa soijatuotteilla. Jo vuosia tiedemiehet ovat tienneet, että soijapohjainen äidinmaidonkorvike voi aiheuttaa vauvoilla kilpirauhasen ongelmia, kuten vajaatoimintaa ja struumaa. Japanilainen tutkimus (1991) osoitti, että aikuisilla struumaa ja kilpirauhasen vajaatoimintaa ilmaantui, kun he söivät kolmen kuukauden ajan päivittäin 30 g  paahdettuja, suolattuja soijapapuja. Jo 45 mg isoflavoneja aiheutti naisissa, jotka eivät vielä olleet vaihdevuosissa, huomattavia biologisia muutoksia, näiden mukana sellaisten hormonien vähenemisen, joita kilpirauhanen tarvitsee toimiakseen kunnolla. Haitallista vaikutusta riitti vielä kolme kuukautta sen jälkeen, kun soijan nauttiminen oli lopetettu (American Journal of Clinical Nutrition, 1994). Myöhemmin on osoitettu, että soijan isoflavonit haittaavat kilpirauhasen hormonisynteesiä (Biochem Pharmacol, 1997). On siis todennäköistä, että melkoinen osa nykyään erittäin yleisesti esiintyvästä  kilpirauhasen vajaatoiminnasta on soijatuotteiden aiheuttamaa (USA:ssa kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitoon määrätyt lääkkeeet ovat kaikkein suurin reseptilääkeryhmä). Etenkin kun tämä vaiva on lähes täysin naisten ongelma, ja aikuisista juuri naiset ovat soijan suurkuluttajia

4) Soijapavun kasvihappopitoisuus kuuluu korkeimpiin, mitä viljoista ja pavuista on voitu mitata, eikä sen kasvihappo katoa edes pitkän, hitaan keittämisen aikana. Vain pitkäaikainen fermentointi pystyy vähentämään sitä. Kasvihappo estää voimakkaasti tärkeiden mineraalien kuten kalkin, magnesiumin, raudan, kuparin ja sinkin imeytymistä suolistosta. Kasvihappoja on tutkittu runsaasti, ja tutkijat arvioivat, että kehitysmaiden ihmisten huomattavat mineraalipuutokset johtuvat niiden vahvasti kasvihappopitoisesta, viljoihin ja papuihin perustuvasta ruokavaliosta. Vaikka mineraaleja saattaa olla runsaasti näiden alueiden kasveissa, kasvihapot salpaavat niiden saannin elimistöön. Kun saostamalla valmistettu soijatuote kuten tofu syödään lihan ja kalan kanssa, kasvihappojen salpaava vaikutus heikkenee. Kasvissyöjät, jotka käyttävät lihan ja maidon sijaan tofulihaa, tofujäätelöä, tofujuustoja, tofujugurtteja jne., voivat ajautua vakaviin mineraalien puutostiloihin. Tutkijat ovat havainneet, että sekä Aasian että länsimaiden lapset, jotka eivät saa tarpeeksi lihaa tai kalaa ruoan kasvihappojen vastapainoksi, kärsivät usein riisitaudista ja erilaisista kasvuhäiriöistä.

Soijatuotteiden kasvihapot estävät erityisesti sinkin imeytymistä. Sinkkiä kutsutaan äly-mineraaliksi, koska se on välttämätön aivojen ja hermoston kehittymiselle. Se on mukana yli 300:ssa entsyymisysteemissä ja mm. verensokerin kontrollimekanismissa, joten se suojaa diabetesta vastaan, ja sitä tarvitaan sukuelinten terveessä kehittymisessä ja immuunivasteen ylläpidossa. Miehillä sen puute aiheuttaa eturauhasen ongelmia.

5) Soijaruoat aiheuttavat myös D-vitamiinin (tärkeä luustolle) ja B12-vitamiin (tärkeä anemian ja vanhuusiän aivojen surkastumisen ehkäisyssä) sekä A-, B-, C- ja E-vitamiinien puutosta.

6) Soijatuotteiden teollisessa valmistuksessa mukaan tulee haitallisia aineita. Kun soijapapuja muutetaan soijalihaksi tai –maidoksi tai muiksi maitotuotteita muistuttaviksi valmisteiksi, niitä käsitellään emäksisillä aineilla, saostetaan, pestään hapoilla ja neutraloidaan taas emäksisessä liuoksessa. Happopesu tapahtuu alumiinisäiliöissä, jolloin soijatuotteeseen imeytyy runsaasti alumiinia, ja siellä se myös pysyy. Alumiini on hermostomyrkky ja vahingollista munuaisille. Tämän jälkeen soijatahna kuivataan korkeassa lämpötilassa, niin että tulokseksi saadaan proteiinipitoinen pulveri. Seuraa lisää kuumennusta ja käsittelyä korkeassa paineessa, minkä jälkeen lisätään keinotekoisia makuja, etenkin aromivahventeita. Kuivausvaiheessa syntyy nitrosamiineja, vahvoja syövän aiheuttajia, ja vaikka osa trypsiinin estäjistä katoaa, ne eivät kuitenkaan poistu kokonaan. Sen sijaan muut soijan proteiinit vahingoittuvat valmistuksessa niin, että ne ovat käytännössä tehottomia. Siksi soijarehulla ruokitut eläimet tarvitsevat lysiiniä lisäravinteeksi, että kasvaisivat normaalisti.

7) Soijassa on runsaasti kasviestrogeeniä eli erilaisia isoflavoneja, etenkin genisteiniä. Kasviestrogeeneja pidettiin pitkään vaikutukseltaan heikkoina, mutta tuoreimmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että pienetkin määrät kasviestrogeenejä voivat vaikuttaa voimakkaasti elimistöön. Ilmeistä on kuitenkin, että luonnollisesta ravinnosta saadut kasviestrogeenit eivät varastoidu elimistöön pitkäksi aikaa. Mutta mitä tapahtuu, kun kehoa pommitetaan tietoisesti tiivistetyillä, tehostetuilla ja yksipuolisilla kasviestrogeenituotteilla ruokavalmisteiden tai lisäravinteiden muodossa? Tyypillinen Englannissa tai USA:ssa myytävä kasviestrogeenikapseli tai –pilleri sisältää tätä ainetta 250 mg. Saksassa taas suositettu määrä on 40 mg, ja naisia varoitetaan ottamasta valmisteita kuutta kuukautta kauempaa, koska niiden pitkäaikaisen käytön vaikutuksia ei ole tutkittu.

 In vitro-tutkimukset osoittavat, että isoflavonit estävät estradiolin ja muiden lisämunuaisten tuottamien hormonien synteesin. Niinpä useilla eläinlajeilla (hiiret, apinat, viiriäiset, siat, rotat, kalat ja lampaat) tehdyissä kokeissa on havaittu, että isoflavoneja sisältävä ravinto aiheutti niillä sukuelinten häiriöitä, hedelmättömyyttä ja maksasairauksia. Kaksi uusi-seelantilaista lintujen kasvattajaa luopui lintujen soijarehun käytöstä, kun muutaman vuoden ruokinnan aikana niillä alkoi esiintyä hedelmättömyyttä, ennenaikaista sukukypsyyttä, epämuodostuneita tai kuolleena syntyneitä poikasia, naaraiden ennenaikaista kuolemaa, luiden epämuodostumia, struumaa, immuunivasteen heikkenemistä ja aggressiivisuutta. Heidän kahta lastaan oli ruokittu soijaäidinmaidonkorvikkeella, ja näissä lapsissa esiintyi useita samoja oireita kuin linnuilla. Tämän jälkeen kootuista tiedoista ilmenee, että soijamaidolla ruokituilla lapsilla esiintyy emotionaalisia käytöshäiriöitä, astmaa, immuunivasteen ongelmia, aivolisäkkeen vajaatoimintaa, kilpirauhasen häiriöitä ja ärtynyttä paksusuolta.

V.1998 tehty tutkimus osoitti, että soijaäidinmaidonkorviketta päivittäin saavat lapset joutuvat 6-10 kertaa voimakkaamman hormonipommituksen kohteeksi kuin soijaruokia syövät aikuiset. On arvioitu, että yksinomaan soijamaidolla ravittu vauva saa soijan isoflavonien muodossa päivittäin estrogeeniä ainakin viiden ehkäisypillerin verran (New Zeeland Medical Journal, 1995). Noin 25% pullomaidolla ruokituista amerikkalaislapsista saa soijamaitoa äidinmaidonkorvikkeena, ja kasviestrogeenien vaikutus alkaa jo näkyä tilastoissa. Melko tuore tutkimus (Pediatrics, 1997) osoittaa, että huolestuttava määrä tyttöjä tulee murrosikään normaalia paljon aikaisemmin. Yhdellä prosentilla kaikista tytöistä  esiintyy rintojen kasvua ja häpykarvoitusta jo alle 3-vuotiaana; 8-vuotiaana 14,7 %:lla valkoihoisista tytöistä  ja melkein 50%:lla Amerikan mustaihoisista tytöistä oli yksi tai molemmat näistä tunnusmerkeistä. Soijaäidinmaidonkorvike on toisessakin tutkimuksessa todettu liian varhaisen seksuaalisen kehittymisen tärkeimmäksi ravintoon liittyväksi tekijäksi (Puerto Rico Premature Thelarche –tutkimus 1986).

Suojaako soija vaihdevuosivaivoilta? Viimeaikaisten tutkimusten mukaan näin ei ilmeisesti ole.

-Kaksoissokkotutkimus, jotka tehtiin rintasyövästä toipuneilla, osoitti että 150 mg soijaestrogeenia päivässä helpotti kuumia aaltoja vähemmän kuin lumelääke (J Clin Oncol, 2000). Toisessa tutkimuksessa seurattiin kuuden kuukauden aikana soijan vaikutuksia lisämunuaisen hormoneihin; mitään muutoksia ei havaittu estrogeenipitoisuuksissa. Sen sijaan vaikutuksia kilpirauhasen hormonitoimintaan kyllä esiintyi. (Am J Clin Nutr, 2002).

– Soijan isoflavonien on väitetty suojaavan osteoporoosilta. Tämä on perin kummallinen väite, kun otttaa huomioon että soija estää kalkin imeytymisen ja aiheuttaa D-vitamiinin ja  magnesiumin puutosta. Aasian kansoilla on vähemmän osteoporoosia siksi, että he saavat ravinnostaan runsaasti D-vitamiinia (katkaravut, ihra ja kalat ja merilevät) ja kalkkia luukeitosta, eivätkä nauti juuri lainkaan maitotuotteita. Soijan syömisestä se ei johdu, sillä esim. japanilaiset ja kiinalaiset syövät tutkimuksen mukaan (1998) soijaa varsin pieniä määriä, keskimäärin alle kaksi teelusikallista päivässä, ruoan mausteena tai lisukkeena (soijakastike, miso, tofu). Vain yksi ihmisryhmä idässä on syönyt säännöllisesti enemmän soijaa esim. tofuna, ja se on luostareiden munkit, joiden mielestä soijaruoka on hyödyllistä, koska se heikentää sukupuoliviettiä.

Soija ja syöpä. Soijan on myös väitetty suojaavan syöpää vastaan. Väitteen tueksi on esitetty, että Aasian kansoilla on (soijaravinnon ansiosta) vähemmän rintojen, kohdun ja eturauhasen syöpää kuin länsimaiden väestöllä. Näin tilastollisesti onkin, mutta samalla näillä kansoilla on paljon enemmän muita syöpiä, etenkin ruokatorven, mahalaukun, haiman ja maksan syöpää ja silmiinpistävästi enemmän kilpirauhasen syöpää. Tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia, kun on selvitetty soijan vaikutusta syövän ehkäisyyn ja syntyyn. Kasviestrogeenit saattavat toisten tutkimusten mukaan ehkäistä rintasyövän leviämistä jo sairaassa rinnassa. Toisaalta 1996 soijan isoflavonien todettiin aiheuttavan rintojen epiteelistä hyperplasiaa eli kiihottavan rintojen ihosolujen lisääntymistä (kaksi viikkoa runsaasti soijaravintoa). V.1997 genisteinin (yksi soijan isoflavoneista) todettiin vaikuttavan rintojen soluihin tavalla, joka sai tutkijat päättelemään, että naisten ei pitäisi syödä soijaa rintasyövän ehkäisemiseksi (Environ Health Perspect, 1997).

Soija ja kolesteroli. Tieto soijan kolesterolia alentavasta vaikutuksesta on suurelta osalta peräisin tri James Andersonin tekemästä tutkimusyhteenvedosta (1995), jonka sponsoroi Protein Technologies International eli myönteisestä tuloksesta taloudellista hyötyä saava taho. Raportissa todettiin, että henkilöt, joiden kolesterolitaso oli yli 250mg/ dl, kokisivat 7-20 %:n seerumin kolesterolitason alenemisen, jos he korvaisivat eläinrasvat soijaproteiinilla. 250 mg/dl:aa alemmalla tasolla soijasta ei olisi hyötyä. Tutkimuksen sponsoroija suositteli kolesterolin alentamiseksi 100 g soijaproteiinia, määrää joka sisältää lähes 600 mg isoflavoneja. Näin suuri annos on kiistattomasti toksinen (myrkyllinen, haitallinen) (Food Technology, 1982).

Soija ja aivot. Japanilais-amerikkalaisten keskuudessa tehty tutkimus Hawaijilla osoitti, että kaksi tai useampi annos tofua viikossa voi johtaa aivojen nopeutuvaan vanhenemiseen. Keski-iässä tofua syöneiden kognitiiviset kyvyt (ajattelukyky) olivat vanhemmiten heikompia kuin vertailuryhmällä, ja heillä oli enemmän Alzheimerin tautia ja dementiaa. Tri Lon White ja hänen kollegansa – jotka johtivat tutkimusta – sanoivat, että samat henkilöt myös näyttivät viisi vuotta vanhemmilta. Tutkijat syyttivät kielteisistä muutoksista soijan isoflavoneja. Tulos tukee varhaisempaa tutkimusta, jonka mukaan naislla, joiden elimistössä oli vaihdevuosien jälkeen korkeampia estrogeenipitoisuuksia, esiintyi myös voimakkaampaa ajattelukyvyn rappeutumista.

Soija ja tulevat sukupolvet. Eläinkokeet tukevat epäilystä, että myös ihmisten kohdalla isoflavonit, etenkin genistein, voivat merkitä vaaraa raskaana olevan naisen sikiölle. Tri Claude Hughes: ”Jos äiti syö jotain joka toimii sukupuolihormonin tavoin, on loogista ajatella että se saattaa muuttaa lapsen kehitystä”. Muutokset saattavat ilmetä hermostollisina ja käytökseen vaikuttavina, ne voivat ilmetä immuunivasteessa ja sukupuolihormonitasoissa. Kun kasvissyöjä-äideille syntyneitä lapsia tutkittiin v. 2000 ilmestyneessä tutkimuksessa, todettiin että näiden äitien poikalapsilla oli viisinkertainen riski saada synnynnäinen hypospadia (siittimen alahalkio). Tutkijat laskivat epämuodostuman  johtuneen äitien nauttimista soijaruoista. Tri Mary Enigin johtama tutkimus v. 1999 osoitti, että odottavien äitien syömä soijaravinto lisää syntyvien tyttärien rintasyöpäriskiä. Syyllisenä pidettiin jälleen genisteiniä, soijassa esiintyvää kasviestrogeeniä.

Soija ja munuaiskivet. Tutkimus vuodelta 2001 osoittaa, että soijapavut ja soijaruoat edistävät munuaiskivien muodostumista niillä, joilla on siihen taipumusta. Washington State Universityn tutkijat analysoivat yli kymmenen soijalaatua ja 13 erilaista soijaruokaa tähtäimessä oksalaatti, joka sitoutuu munuaisissa kalkkiin ja muodostaa kiviä. Oksalaattimäärät olivat jopa 50-kertaisia siihen nähden, mitä munuaiskivipotilaille suositellaan. Korkeimmat oksalaattimäärät löytyivät teollisista soijatuotteista; ne olivat jopa huomattavasti korkeampia kuin pinaatissa, jota munuaiskivipotilaat yleensä tietävät välttää.

Lähteet: Proof, kesä 2000/ What Doctors Don´t Tell You,elokuu 2000/ Proof, toukokuu 2000/Proof, syksy 1999/Chinese Herbal Medicine, Materia Medica, D.Bensky & A.Gamble, Washington, 1986/ Healing With Whole Foods, Paul Pitchford, California, 1993/ Voi Hyvin, 6/98. 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Jätä kommentti

15 kommenttia

  1. Elvi Tanskanen

     /  30.10.2011

    Hei Elina
    Mitä 64v voimakkaista vaihdevuosioireista kärsivä nainen voi enää syödä? Olen yrittänyt valmistaa ruokaa tofusta ja soijarouheesta, kun sen terveysvaikutuksia on kehuttu. No hikoilu, huono unen laatu, kuivuminen, josta johtuva sukupuolinen haluttomuus eivät ole vähentyneet-päin vastoin. Juuri ostin jotain soijajauhettakin. Niveloireiden vuoksi olen välttänyt lihaa, mutta viime vuosina olen käyttänyt ehkä enemmän vehnätuotteita-pullaa, vaikka yritän lisätä spelttiä leivonnaisiin ja niissähän tulee sokeriakin. Ehkä koen jonkinlaista makeanhimoa- jokin puutosoireko? Kahvia en ole juonut -94 lähtien kuin ehkä 10 kertaa. En myöskään käytä alkoholia säännllisesti enkä tupakoi. Terv. >Elvi

    Vastaa
    • Elina

       /  16.11.2011

      Hei Elvi, jättäisin soijat kokonaan (paitsi hyvälaatuisen soijakastikkeen) ja välttäisin kahvia (joka kuumentaa ja häiritsee Maksaa ja Sydäntä ja siksi lisää kuumia aaltoja ja unettomuutta; onneksi et sitä juo usein), ja kaikkia tulisia mausteita sekä sipuleita (etenkin tuoreita), koska ne samoin lisäävät yllämainittuja oireita. Makealla koetat vahvistaa Pernan energiaa ja rauhoittaa Maksaa (eli vähentää stressiä ym.), mutta sokerimakea on keinona huono ja pitkän päälle vain lisää oireita sekä lihottaa ja masentaa. Sorry, vastaan pakostakin kiinalaisen lääketieteen termein. Akupunktuuri on yleensä aina auttanut näihin oireisiin kokemukseni mukaan, ja muitakin keinoja on. Syö kypsennettyjä vihanneksia, vältä kylmää ja raakaa, syö monta pientä lämmintä ateriaa päivässä ja oikeita rasvoja, kuten voita ja oliiviöljyä. Yksi iso ateria kerran päivässä on varma tapa saada Maksa kiihtymään eli lisätä kuumia aaltoja – ja saada painoa lisää. Tekemättä diagnoosia en osaa neuvoa enempää, mutta lisää kalaa ruokavalioosi, marjoja ja vähän papujakin. Hyvää jatkoa t. Elina

      Vastaa
  2. Jess

     /  23.11.2011

    Hi Elina! Kiitos erittain vaikuttavasta soija- artikkelistasi. Todella mielenkiintoista luettavaa. Olen kahden kuukauden ajan Australiassa kyseenalaistanut soijan kayton. Soija on kaytossa host-perheessani paivittain. Pienokaiselle juotetaan iltamaidoksi soijaa ja aamulla myos. Suomessa join paivittain maitoa, joka aterian yhteydessa. Ei ilmennyt mitaan ongelmia, painvastoin. Tanne tultaessani ajattelin, etta kokeilen soijamaitoa tavallisen maidon sijaan. Makuhan oli aluksi mita hirvein. Perheeni vakuutteli soijamaidon olevan mita terveellisinta. Vahitellen aloin tottumaan ja siita tuli jokapaivainen juotavani. Melkein kahden kuukauden ajan olen juonut soijamaitoa paivittain, olen kokenut seka positiivisia seka negatiivisia ilmioita elimistossani. Plussana se, etta kynteni ja hiukseni voivat hyvin, samalla tavalla mita juodessa normaalia maitoa, miinuksena se, etta puolentoista kuukauden aikana olen karsinyt erittain voimakkaasta ripulista seka muutenkin loysasta ulosteesta. Muita vatsavaivoja ei ole ollut. Minulla on matala-asteinen kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta viela parjaan ilman laakitysta. Luuletko, etta soijamaidolla on osuus vatsani sekaisuuteen?

    Vastaa
  3. Anniina

     /  25.2.2012

    Hei,
    tekstissäsi lukee, että” esim. japanilaiset ja kiinalaiset syövät tutkimuksen mukaan (1998) soijaa varsin pieniä määriä, keskimäärin alle kaksi teelusikallista päivässä” ja seuraavassa kappaleessa, että ”Soijan on myös väitetty suojaavan syöpää vastaan. Väitteen tueksi on esitetty, että Aasian kansoilla on (soijaravinnon ansiosta) vähemmän rintojen, kohdun ja eturauhasen syöpää kuin länsimaiden väestöllä. Näin tilastollisesti onkin, mutta samalla näillä kansoilla on paljon enemmän muita syöpiä, etenkin ruokatorven, mahalaukun, haiman ja maksan syöpää ja silmiinpistävästi enemmän kilpirauhasen syöpää.”

    Tästä saa käsityksen, että se varsin pieni määrä soijaa, vaikkei auta siinä yhteydessä, missä ensin tuli mainituksi, kuitenkin saattaisi olla yhteydessä erilaisten syöpien esiintymiseen. Näinkö tosiaan on?

    Lisäksi, olen ymmärtänyt että noiden entsyyminestäjien haitat saa poistettua, kun liottaa ja ”idättää” (mitään itua ei kaikissa tapauksissa tietenkään kasva) ruoka-aineen. Onko totta?

    Vastaa
  4. Marja-Liisa

     /  18.6.2012

    Olipa todella mielenkiintoinen artikkeli soijasta! En ole aiemmin juurikaan miettinyt asiaa, soijaa vain nyt tuntuu olevan joka paikassa tänä päivänä. Sysäys soijan olemuksen selvittämiseen lähti siitä, että olen Hopottajien kampanjassa testaamassa Keijuriinia ja halusin tietää, mitä soijaton-täppä tuotteen tiedoissa oikeastaan tarkoittaa. Soijattomuudesta siis lisää pinnoja tuotteelle, joka muutenkin on vahvasti kotimainen, lisäaineeton ja säilyntäaineeton.

    http://www.keijuriini.fi/etusivu

    Vastaa
  5. Seppo Wahl

     /  21.2.2013

    Elina, entäpä muut fermentoidut/ bakteerihapatetut soijatuotteet kuin soijakastike? Natto esimerkiksi on ymmärtääkseni yksi K- ja B-vitamiinien (etenkin B12) parhaita lähteitä. Vähentääkö fermentointi/hapatus haitallisuutta? – Nautitut määräthän ovat tietenkin myös tärkeitä – tuskinpa monikaan saa ahmistuksi joka päivä satoja grammoja mädätettyä soijapapua…sokerin ja valkoisen viljan kanssa taas usein kyllä valitettavasti menetellään näin. ;-)

    Vastaa
  6. Anni

     /  7.9.2013

    Moi ! Olen kasvissyöjä, enkä syö lisäaineita enkä valkoista sokeria ja valkoista viljaa. En tiedä paljoakaan soijasta ja olen syönyt esim.soijasuikaleita ja soijarouhetta päivittäin. Jos soija on haitallista, onko sinulla mitään ehdotuksia millä soijasta saamani proteiinit voisi korvata ? ps. onko siis tofukin haitallista ? Mähän en enään voi syödä mitään :D
    Toivoisin vatsausta, kiitos ! (:

    Vastaa
    • Elina

       /  14.10.2013

      Hei Anni,
      hyviä proteiinilähteitä ovat herneet ja pavut (vihreät herneet, kik-herneet, kidneypavut, adukipavut, mungpavut jne., et siis ole pelkästään soijapapujen varassa), amarant, quinoa (näitä voi käyttää viljojen tapaan ruoan kanssa, esim. riisin tapaan) ja vaikkapa chia-siement, joista saat myös suuret määrät Omega-3:a. Luontaistuotekauppa osaa epäilemättä neuvoa lisää. Jos Ruohonjuuri on lähellä asuinpaikkaasi, käy siellä.

      Vastaa
  7. http://elinvoimakeidas.net/?q=node/60
    Soijamyytit tyrmätään! (Soijatutkimusten yhteenveto; 121 eri tutkimusta Soijasta)

    Vastaa
  8. Ritva Frisk

     /  9.5.2014

    Kiitos infirmaatiosta! Kuukauden verran olen ottanut Femiwell-tabuja, mutta se loppui nyt! Estrogeenilaastarien käytön lopetettuani gyne ei suostunut enää kirjoittamaan reseptiä sydänriskien vuoksi, eivätkä estrogeenihoidon jälkeiset hikoilut ole loppuneet saati vähentyneet
    joten turha ostaa niitä. En muutenkaan intoile ruuan kanssa, syön punaista ja valkoista lihaa, kasviksia ym. Toki huomaan, että monilla pn vaikeampaa kuin minulla verisyöpäni, vajiksen ja koholla olevan verenpaineeni kanssa.

    Vastaa
  9. Irma

     /  25.3.2015

    Elina mitä sanot soijalesitiinistä, sisältääkö se niitä soijan esim.kilpirauhaselle sopimattomia ”aineita”? Sattumoisin nyt pitäis tankata lesitiiniä mutta pitäiskö tyytyä nyt vaan kananmunan keltuaisiin ja siitäkin kysyisin että tiedätkö pitääkö ne keltuaiset raakana syödä, tietty salmonellariski lienee mutta…Kiitos jos vastaat !

    Vastaa
    • Elina

       /  11.4.2015

      Välttäisin kaikkea soijaa paitsi fermentoituna, kuten soijakastikkeessa. Kananmunan voi syödä kypsänä.

      Vastaa
  10. T

     /  8.9.2015

    Hei Elina…. Mistä saan ulottuviini lääkärin joka voisi kirjoittaa lapsilleni todistuksen että soija ei ole heille hyväksi…Täälä Espoossa on sellainen tilanne, että kasvituokavalio koostuu soijasta pääosin ja enkä missään nimessä halua että he söisivät sitä seuraavat 10-14 vuotta…..muuta saa vain lääkärin todistuksella…..Ettisiin syihin voi nojata mutta vain espoon kaupungin kirjaamilla syillä….samoin uskonnot ovat vain espoon kirjoissa hyväksytyt katsomukset…..NIm…neva soija

    Vastaa
    • Elina

       /  31.12.2015

      Pahoittelen että vastaan näin myöhään. Nyt tulee mieleen, että meillä on muutama ayurvedinen lääkäri, esimerkiksi tri Kurppa, joka saattaisi voida auttaa. Tri Olli Sovijärvi on perehtynyt suoliston ongelmiin ja voisi ehkä auttaa. Suomessa on integratiivisia lääkäreitä, jotka ymmärtävät näitäkin asioita. Ehkä integratiivinen-sana auttaa, jos googlaa.

      Vastaa
  1. LAHJOMATON.COM

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

* Copy This Password *

* Type Or Paste Password Here *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>