Hajuste – kavala ystävä

 

 

Hajusteita on kaikkialla.

Jos olet hajusteiden peruskuluttaja eli noin 20-40-vuotias nainen, toimit mahdollisesti näin:

Ajattelet että henkilökohtainen hygienasi, itsevarmuutesi ja viehättävyytesi ovat kunnossa, kun tuoksut. Peset suihkussa hiuksesi ja ihosi tuoksuilla, puhdistat suusi tuoksuvilla, puhdistat ihosi ja meikkaat tuoksuvilla, lisäät tuoksuvan deodorantin, vartalovoiteen, ehkä jalkasuihkeen ja intiimisuihkeen, lisäät tuoksuvan hiusgeelin, hiuslakan ja hajuveden. Pukeudut hajusteilla pestyihin vaatteisiin ja lisäät hajustetun pikkuhousunsuojan.

Kylpyhuoneen ja wc:n olet jo pessyt hajustetuilla, samoin saunan ja keittiössä tiskit. Todennäköisesti kaikki siivousaineesi ovat tuoksuvia. Olet ehkä sijoittanut kotiisi ilmanraikastimen.

Menet autoosi, joka tuoksuu, tai bussiin ja työpaikalle, jossa muutkin tuoksuvat. Hengität hajusteita sisääsi koko päivän. Niitä tunkeutuu myös ihosi läpi.

Jonain päivänä ehkä huomaat, että silmiäsi kirvelee ja ne valuvat vettä, nenä on tukossa, päätä särkee, pyörryttää, ajatukset ovat tokkuraiset, rintaa painaa ja yskittää, ääni käheytyy, väsyttää ja oksettaa. Alat epäillä että sinulla on astma. Kutiset odottamattomasti.

Voi olla, että olet herkistynyt hajusteille.

 

Nenä  –  aivojen uloke?

 

Ihminen tuntee hajut ja tuoksut  nenäkäytävien yläosassa olevan hajuepiteelin kautta. Hajuepiteeli on viiden neliösenttimetrin kokoinen alue. Kun sen hermosolut ottavat vastaan tuoksun, hajusignaalit etenevät aivojen pohjalla sijaitsevaan aivokäämiin ja sieltä aivojen limbiseen alueeseen.  Tuoksut siis pystyvät läpäisemään aivo-veriesteen. Tuoksut ja hajut ovat kemikaaleja, joita nenä ja aivot osaavat tunnistaa ja tulkita.

Hajuepiteelin hermosolut pystyvät uusiutumaan, toisin kuin muut hermosolut. Siksi ankarasti hajusteilla turrutettu nenä pystyy useimmiten toipumaan ja aistimaan taas luonnollisia tuoksuja ja makuja, kun altistus lopetetaan.Makuaisti pystyy nimittäin tuntemaan vain muutaman maun (suolainen, makea, karvas, hapan), mutta hajuaistin avulla ihminen voi tunnistaa noin 10 000 erilaista hajua ja vielä oppia tuntemaan niitä lisää. Makunautinnot ovat suuresti riippuvaisia hajuaistista, sillä syödessä hajumolekyylejä kulkeutuu nenänielun kautta hajuepiteelille.  Jos nenä on nuhan tai vaikka hajusteiden turruttama, ruoasta katoavat maut.

Hajusteet pystyvät tosiaan turruttamaan hajusolut, niin että nenä tuntee enää vain muutaman vahvan hajun. Siksi  hajusteiden käyttäjä maustaa usein  ruokansa voimakkaasti, että tuntisi edes jotain makuja. Siksi hajusteiden säännöllinen käyttäjä ei myöskään  tiedä tuoksuvansa ja lisää reippaasti hajuvettä, että  tuntisi  edes jonkin tuoksun.  Näin hänestä voi tulla ympäristölleen koettelemus.

Hajuaistilla on kaikista aisteista suorin yhteys aivoihin juuri limbisen systeemin kautta.  Siellä sijaitsevat hippocampus, aivojen primitiivisin osa, joka säätelee vaistoja ja tunteita, sekä mantelitumake (amygdala), joka alitajuisella tasolla säätelee tahdonalaisia liikkeitä. Amygdala lähettää hajuviestit hypotalamukseen  joka taas kontrolloi käpyrauhasta – ja käpyrauhanen kontrolloi hormonien eritystä, tunnetiloja ja unirytmiä.

Tuoksuilla on siis hyvin suora yhteys aivoihin, ne herättävät muistoja ja laukaisevat tunnetiloja. Ne ovat myös osa ihmisen varoitusjärjestelmää, mädän haju sanoo älä syö, savun haju varoittaa tulipalosta. Synteettiset tuoksut voivat tehdä samaa, mutta niiden kemikaalit ärsyttävät ja aiheuttavat aivojen ja muun hermoston häiriöitä ja sairauksia.

 

 

 

Hajusteet ovat synteettisiä  kemikaaleja

joilla on haittansa

 

Suomessa arvioidaan, että joka kymmenes tai useampi henkilö saa reaktioita hajusteista, toisen arvion mukaan joka viides saa niistä oireita.  Ruotsissa on laskettu, että vähintään 6 % väestöstä kärsii hajusteyliherkkyydestä (Hbl 24.5.2011). Suuri enemmistö herkistyneistä on naisia, koska he altistuvat hajusteille eniten.

 

Mutta miten hyvä tuoksu voi tehdä sairaaksi?

Jo vuonna 1986 arvioitiin, että hajusteiden valmistuksessa käytettiin yli 5000:ta kemikaalia (Ann Dermatol Venereol, 1986; 113:31-41). Luku on epäilemättä nyt suurempi.  Kemikaaleista 95 % on enimmäkseen tai kokonaan  synteettisiä, öljy- tai kivihiilitervajohdannaisia.  Lähes kolmannes näistä tiedetään myrkyllisiksi, kuten synteettiset myskit,  ftalaatit ja tolueenit, bentseenijohdannaiset ja aldehydit.  Ne ja muut toksiinit ja herkistäjät voivat aiheuttaa syöpää, synnynnäisiä epämuodostumia ja häiriöitä, keskushermostollisia ja hormonaalisia häiriöitä ja allergisia reaktioita. Monet luokitellaan ongelmajätteeksi.

¤ Ftalaatit

Greenpeace International  tutki 2005 kaikkiaan 36 tunnettua  eau de toilettea ja hajuvettä ja havaitsi, että lähes kaikissa oli ftalaatteja ja synteettisiä myskejä (katso www.greenpeace.org/perfume-an-investigation-of tai www.ourlittleplace.com/perfume .html).

Käytetyin ftalaatti oli silloin ja on edelleen dietyyliftalaatti (DEP), jota esiintyy kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa  liuottimena ja tuoksujen välittäjänä sekä alkoholin denaturoijana (se tekee alkoholista ”tenua”). Sitä oli muun muassa Chanel No 5:ssä, Calvin Kleinin Eternityssä, Diorin Poisonissa ja Lancômen Tresorissa.  EU:n Kulutustuotteiden tieteellinen komitea SCCP pitää DEP:iä turvallisena, mutta kliiniset tutkimukset ovat yhdistäneet DEP:n ja muut ftalaatit suvunjatkamisen ongelmiin kuten  hormonitasojen muutoksiin, sperman DNA:n vaurioihin ja sukuelinten epämuodostumiin (Environ Health Perspect, 2006; 114: 270-6; Hum Reprod, 2007; 22: 688-95; Environ Health Perspect, 2005; 113: 1056-61). Tuoreen tutkimuksen mukaan DEP voi johtaa  hedelmättömyyteen, keskenmenoihin, synnynnäisiin epämuodostumiin, syöpään ja jälkeläisten hedelmättömyyteen (Hajusteiden terveysvaikutuksista, Klaus Ferlow, 2007, kts www.hajusteyliherkkyys.com).

DEP tunkeutuu nopeasti ihon läpi ja leviää laajalti koko kehoon.  Sen metaboliitteja on tavattu virtsassa asti, etenkin naisilla.

Katso myös kappale Hormonaalista sekasortoa.

 

¤ Synteettiset myskit

Niitä käytetään hajuvesissä, partavesissä, kosmetiikassa, ihonhoitoainessa ja siivous- ja pesuaineissa. Ne kertyvät ihon rasvakudoksiin, ja niitä on tavattu verinäytteissä ja rintamaidossa (Chemosphere, 2005; 59: 487-92; Chemosphere, 1996; 33: 2033-43).

Koeputkikokeissa myskit kiihdyttivät huomattavasti ihmisen rintasyöpäsolujen kasvua (Arch Environ Contam Toxicol, 2002; 43:257-64). Ne myös lisäävät muiden myrkyllisten kemikaalien haittavaikutuksia. Lisäksi yksi viidestä myskistä, myskiambrette,  on todettu hermomyrkyksi.

 

¤ Tolueenit

Tolueeneja oli jokaisessa Amerikan Ympäristönsuojeluviraston (EPA)  1991 kokoamassa näytteessä. Niitä oli ”runsaasti niin autojen varaosaliikkeessä kuin tavaratalojen hajuvesiosastolla”.  Tolueenit ovat kaikkein yleisimpiä hajusteiden ainesosia. Tolueenin on osoitettu aiheuttavan syöpää ja hermostovaurioita, ja EPA on luokitellut sen ongelmajätteeksi.

 

¤ Bentsaldehydi on paikallinen puudutusaine ja vaikuttaa häiritsevästi keskushermostoon; se aiheuttaa suun, kurkun, silmien, ihon, keuhkojen ja ruoansulatuskanavan ärsytystä ja munuaisvaurioita. Bentsyyliasetaatti on ympäristömyrkky ja mahdollinen syövän aiheuttaja, yhdistetty mm. haimasyöpään; se ärsyttää silmiä ja hengitysteitä, imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa elimistössä laajoja systeemivaurioita. Linalool on narkoottinen aine, joka aiheuttaa ksekushermoston vaurioita, hengenvaarallisia hengityshäiriöitä, huonoa lihaskoordinaatiota ja masennusta; eläinkokeet osoittavat sen vaikuttavan haitallisesti sydämeen. Kamferi on hyvin imeytyvä, paikallisesti ärsyttävä, keskushermostoa stimuloiva; sisäänhengittäminen ärsyttää silmiä, nenää ja kurkkua ja aiheuttaa pyörrytystä, sekavuutta, pahoinvointia; allergisoiva. Asetoni on useiden valtioiden ongelmajätelistalla; aiheuttaa keskushermoston häiriöitä, pyörrytystä, pahoinvointia, koordinaation heikkenemistä, epäselvää puhetta ja uneliaisuutta. Gamma-terpineeni aiheuttaa astmaa ja keskushermoston häiriöitä. Jne.

Valmistajat pyrkivät tekemään hajusteista mahdollisimman pitkään säilyviä. Ne eivät hajoa helposti, ja niiden hajoamistuotteet ovat usein myrkyllisempiä kuin alkuperäiset aineet.

 

Sairaaksi hajusteista

 

Kampaaja Merja Lamberg kertoi  Seura-lehdessä (2000) sairastumisestaan näin:

”Varsin pitkään oli ollut nuhaa ja kurkun ärsytystä, mutta vasta itselleni tehty hapanpermanentti laukaisi voimakkaan reaktion, joka ilmeni ihottumana.  Ihoni ja hengityselimeni eivät enää kestä minkään tyyppisiä hajusteita. Jos vuodevaatteet on pesty hajustetulla pesuaineella, ne hankaavat ihoa, aiheuttavat kutinaa ja hengityselimiin tulee turvotusta. ” Merja Lamberg todettiin täydellisesti hajusteallergiseksi 25 vuoden kampaajanuran jälkeen. Allergia sai hänet siirtymään hajusteettomien kampaamotuotteiden ammattikäytön uranuurtajaksi Suomessa.

Kampaajan ammatti onkin vaarallisin ammateista, joissa käytetään kemikaaleja; maalitehtaassa työskentelevällä on sentään päällään maski ja suojapuku. Suomen Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan (2004) kampaajilla on kasvaimia kolme kertaa enemmän kuin työssäkäyvillä naisilla keskimäärin. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan (2005) heille syntyy myös keskimääräistä pienempiä vauvoja.

Eläintutkimuksissa hajusteiden on todettu olevan myrkyllisiä keuhkoille, maksalle ja munuaisille (Flavour Fragr J, 2002; 17: 361-71). Työterveystutkimuksissa on osoitettu niiden yhteys syöpään (J Occup Environ Med, 2000; 42: 517-25).

Hajusteet tunkeutuvat elimistöön hengitysteiden, ihon ja limakalvojen kautta.

 

¤ Yliherkkyys

Puhtaat yliherkkyysoireet eivät esimerkiksi ole astmaa, vaikka silmien ja hengitysteiden oireet muistuttavatkin astman ja allergikkojen oireita (nuha, käheys, kutina, valuvat silmät, yskä, painontunne rinnassa, hengenahdistus ja päänsärky). Hajusteyliherkkä voi saada oireita hajusteiden lisäksi  savusta, homeesta ja pakokaasuista – ja monesta muusta kemikaaliyhdisteestä tai allergeenista.  Koska hajusteita on lähes kaikkialla, niitä on vaikea välttää. Jos triggereitä eli laukaisijoita ei ole paikalla, yliherkkä on oireeton.  Se merkitsee että yliherkkä ostaa tuoksuttomia  tuotteita ja välttää konsertteja, teattereita ja muita paikkoja, joissa hajustetut saattavat oleilla, eikä kutsu hajustettuja kotiinsa.

Yliherkkyyteen voi liittyä psyykkisiä oireita, katso kappale Hermostolliset vaikutukset.

Koska hajusteyliherkkyys on herkistymistä hajusteiden kemikaaleille, herkistyminen voi helposti laajeta. Hajusteiden tietyt aineosat, kuten myskit, myös tehostavat muiden myrkyllisten kemikaalien vaikutusta. Herkistynyt huomaa äkkiä saavansa oireita verhojen, sohvan ja maton tulenestoaineista, vaikka ne eivät tuoksukaan, hedelmien ja vihannesten viljely- ja säilytysmyrkyistä, kaupan kukkien myrkyistä, itsekopioivista kuiteista, muovimatosta tai yöpaitaan painetusta muovikukkakuviosta, t-paitaan ujutetuista synteettisistä kuiduista (vaikka paidassa lukee 100% puuvillaa) , tuoreesta sanomalehdestä ja joidenkin kirjojen painomusteesta – silloin ei auta kuin jättää ne lukematta.

Tätä laaja-alaista herkistymistä sanotaan monikemikaaliherkistymäksi (MCS). MCS-ihmisten lukumäärä on 20 viime vuoden aikana voimakkaasti kasvanut.

 

¤ Allergiat

Yliherkkyydestä on pieni askel allergioihin, varsinkin jos on allergista sukua. Hajusteet ovat sitä paitsi voimakkaasti allergisoivia. Hengityselinoireiden lisäksi ne vaikuttavat ihoon, sekä kosketuksen että ilman kautta.  Ihotaudit kuten dermatiitti ja ekseema ovat yleisiä reaktioita hajusteisiin. Myös esimerkiksi jalkapohjien psoriaasilla on todettu yhteys shampoiden hajusteisiin. Allergiat voivat aiheuttaa erilaisia psykiatrisia ongelmia – mielialan heilahtelua, ahdistusta, paniikkihäiriöitä, masennusta ja pakkomielteistä käyttäytymistä jne. – ja aiheuttaja on tiskipöydän alla tai kylpyhuoneessa.

Vuonna 2007 American Contact Dermatitis Society nimesi hajusteet “vuoden allergeeniksi” eli allergian aiheuttajaksi (Pediatr Ann, 2008; 37: 102-3).

 

¤ Astma

Suurin osa tunnetuista hajustekemikaaleista ärsyttää hengitysteitä.  Ne aiheuttavat tulehdusta,  lisäävät limaneritystä ja saattavat käynnistää allergian. Ne voivat aiheuttaa astmakohtauksia , laukaista astman ennestään terveellä ihmisellä sekä pahentaa jo olemassa olevaa astmaa. Hajusteiden ja astman välistä yhteyttä on tutkittu runsaasti (Hum Biol, 1996; 68: 405-14) ja on todettu, että astmaa aiheuttavat nimenomaan hajusteiden volatiilit (ilmassa liikkuvat) kemikaalit, ei tuoksu sinänsä. 72 % astmaatikoista nimeää hajusteet astmakohtauksen laukaisijaksi. Kohtaukset voivat olla vakavia ja johtaa jopa kuolemaan.

Astmaluvut ovat länsimaissa kaksinkertaistuneet vuodesta 1980.  Suomessa astmaa sairastaa 6 % väestöstä, lapsista noin 5 – 7 %. Astma on lasten ja nuorten yleisin vakava krooninen sairaus. Lapset ovat hajusteille erityisen herkkiä.

 

¤ Hermostolliset vaikutukset

Hajustekemikaalit vaikuttavat aivoihin ja muuhun hermostoon, ne vahingoittavat aivojen sähköistä toimintaa ja verenkiertoa.  Monet niistä ovat hermostomyrkkyjä. Vaikutus voi olla lyhytaikainen tai pitkällinen ja aiheuttaa kroonisen sairauden.

Esimerkkinä englantilaisen refleksologin Terri Perryn potilas (nainen, opettaja, 37):

Nainen sai paniikkikohtauksia, joihin liittyi oksentamisen pelko, kun hänen piti mennä ulos kotoa tai lähteä lentämään. Kohtaus saattoi tulla myös kaupan jonossa. Hän vaihtoi pyykinpesuaineen, tiskikoneen pesutabletit, hammastahnan ja saippuat ekologisiin pesu- ja hygieniatuotteisiin, ja paniikkikohtaukset loppuivat.

Perryn potilaat ovat usein synteettisten hajusteiden uhreja. Vaivojen yleisinä aiheuttajina ovat olleet ilmanraikastajat, pyykinpesuaineet, tuoksukynttilät, suitsukkeet, hygieniatuotteet ja kodin puhdistusaineet.  Kemiallinen herkistyminen voi ilmetä psykiatrisina sairauksina masennuksesta paniikkihäiriöön ja ylivilkkauteen, mutta se voi esiintyä myös kynsien pureskeluna, klaustrofobiana, kahdensuuntaisena mielialahäiriönä, fobioina ja itsemurhataipumuksena.

Muita hajusteiden aiheuttamia oireita ovat päänsäryt, sekavuus, apatia, huono keskittymiskyky, muistamattomuus, huimaus, kouristukset , tokkuraisuus ja uneliaisuus tai unettomuus, raajojen pistely, lihasten nykiminen ja ihaskoordinaation heikkeneminen.

Tutkimuksissa on havaittu, että kemiallisesti herkistyneet saavat helpommin psykiatrisia häiriöitä ja että elinikäisen psykiatrisen sairauden ja ympäristön aiheuttaman intoleranssin välillä on vahva yhteys (Occup Med, 2000; 15:557-70). On myös todettu, että monikemikaaliherkistymään  (MCS) liittyy fyysisiä ja psykiatrisia oireita, kuten leijuva tunne päässä, tärinät ja paniikkihäiriöt (Environ Health Perspect, 2002; 110 (Suppl 4): 669-71).

Monikemikaaliherkistymän synty on selitetty tutkimuksissa seuraukseksi toistuvasta altistumisesta kemikaaleille – mikä sitten johtaa  keskushermoston herkistymiseen. Silloin hyvin pienikin määrä kemikaaleja sisäänhengitettynä  saa aikaan voimakkaan reaktion ja voi aiheuttaa psykiatrisen oireen (Biol.Psychiatry, 1992; 32:218-42).

 

¤ Hormonaalista sekasortoa

Vuonna 2008 mediassa kerrottiin, että hajusteilla on todennäköinen yhteys hedelmättömyyteen. Prof. Richard Sharpe (Medical Research Council, Human Sciences Unit, Edinburgh, Skotlanti) havaitsi, että hajuvesien ja muiden kosmeettisten aineiden kemikaalit vaurioittivat urosrottien suvunjatkamisjärjestelmää  sikiökauden ensimmäisen 8 viikon aikana.  Sharpen päätelmän mukaan vauriot saattavat ihmisellä johtaa piilokiveksiin, siittiöiden vähyyteen ja huonoon liikkuvuuteen, jopa kivessyöpään. Tutkimusryhmä suositteli raskaana oleville naisille hajuvesien ja esimerkiksi hajustettujen ihovoiteiden välttämistä lapsen terveyden vuoksi.

Etenkin ftalaattien ja jonkin verran synteettisten myskien on todettu aiheuttavan hormonaalisia häiriöitä. DEP-ftalaatti vaurioittaa sperman DNA:ta, mikä voi johtaa hedelmättömyyteen, ja sillä on yhteyttä keskenmenoihin, jälkeläisten hedelmättömyyteen ja syöpään ja  mm. tyttövauvojen ennenaikaiseen rintojen kehittymiseen. Jo 4 %:lla poikavauvoista esiintyi  v. 2005 peniksen alahalkiota ja piilokiveksisyyttä (samoja hormonaalisia vaikutuksia on myös teollisilla soijatuotteilla), sekä virtsateiden epämuodostumia. Toinen vuonna 2005 julkaistu tutkimus kertoo, että vastasyntyneillä poikavauvoilla esiintyy sitä enemmän poikkeuksellisen pieniä peniksiä ja muita sukuelinten epänormaaliuksia, mitä enemmän äidin virtsasta löytyy ftalaatteja.

Korkeita määriä ftalaatteja on löydetty myös raskaana olevien naisten verestä. Ftalaatit kykenevät läpäisemään istukan ja vaikuttamaan sikiön kehitykseen.  Ne tunkeutuvat myös rintamaitoon. Lisäksi ne varastoituvat rasvakudoksiin, mistä käsin ne voivat vaikuttaa pitkiä aikoja.

Arviolta 25% amerikkalaispariskunnista on hedelmättömiä.  Siittiösolujen määrä on pudonnut puoleen viimeisten 50 vuoden aikana. Lähes puolet kaikista raskauksista USA:ssa päättyy sikiön tai vastasyntyneen kuolemaan, tai vauva ei ole terve. Näihin lukuihin vaikuttavat muutkin syyt kuin hajusteiden kemikaalit, mutta niillä on epäilemättä osuutensa.

 

¤ Lapset ovat kovilla

Lapset altistuvat hajusteiden kemikaaleille siis jo kohdussa. Sen jälkeen heitä odottaa altistuminen kodin ja ravinnon kemikaaleille. Hajusteet ovat tutkimusten mukaan siinä merkittävä tekijä.

Lasten iho ja limakalvot ovat ohuita, ne päästävät helposti läpi hajustekemikaaleja suoraan vaatteista, vaipoista, vuodevaatteista ja ilmasta. Lapset hengittävät nopeammin, heidän immuunivasteensa on vasta kehittymässä, ja heidän altistumisensa ruumiinpainoon suhteutettuna on suurempi kuin aikuisen, toisin sanoen kun aikuinen ja lapsi altistuvat samalle toksiinille (myrkylle), lapsen altistuminen on suurempi. Lasten keuhkot, maksa ja munuaiset – joita hajusteet erityisesti pommittavat – ovat vasta kehittymässä ja helpommin vahingoittuvia.

Lapsista noin 5 – 7 % sairastaa astmaa, heidän lisäkseen suunnilleen samansuuruinen joukko kärsii astman kaltaisista oireista.  70 – 80 % astmalapsista on allergisia erilaisille yleisesti esiintyville ympäristötekijöille, myös hajusteille.  Koska lapset ylimalkaan ovat hajusteille erityisen herkkiä, hajusteiden osuuden lasten astman puhkeamisessa täytyy olla huomattava.

Hajusteiden voimakas vaikutus lapsiin on tullut esiin erityisesti lasten käytöshäiriöitä ja ylivilkkautta koskevien tutkimusten yhteydessä.  Niissä on huomattu, että lasten käytös muuttuu dramaattisesti tavallisimpien hygieniatuotteiden, pesuaineiden ja ilmanraikastajien vaikutuksesta.

Hyperactive Children´s Support Group -järjestön tutkimuksessa havaittiin, että ylivilkkaista lapsista 45 % reagoi hajuvesiin, monet reagoivat myös lääkkeiden väriaineisiin (80%) ja säilöntäaineisiin sekä esimerkiksi hammastahnan väriaineisiin (58%).  Surreyn yliopistossa tri Neil Ward (Department of Chemistry) ja USA:ssa Feingold Association ovat saaneet samanlaisia tuloksia, jälkimmäisen järjestön  ylivilkkaista ja ADHD-lapsista 51 % sai voimakkaan reaktion hajuvesistä.

Jo vuonna 1998 USA:n Kansallinen terveysinstituutti kehotti valmistajia lopettamaan vahingollisten lisäaineiden käytön ruoissa ja hygieniatuotteissa kuten hammastahnassa. Vanhempia kehotettiin poistamaan ensin tietyt lisäaineet lapsen ravinnosta ja kotoa tietyt hygieniatuotteet, ennen kuin ylivilkasta lasta ruvetaan rauhoittamaan Ritalinin tapaisilla lääkkeillä. Tilastot osoittavat, ettei hyviä neuvoja ole noudatettu.

Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että liiman nuuhkijat hankkivat itselleen pysyviä neurologisia ja psykiatrisia vaurioita. Liimaa nuuhkivista lapsista voi tulla apaattisia tai väkivaltaisia, heillä voi olla huono keskittymiskyky, kouristuksia ja he voivat joutua koomaan.  Näiden liuotinten yksi pääaines on tolueeni, kaikkien hajusteiden yleisin aine.  Tekee mieli kysyä Natural Parent –lehden tavoin: onko mitään eroa hajusteiden käytön ja liiman nuuhkimisen välillä?

 

Lyhyesti kotieläimistä

 

Kissat puhdistavat itseään jatkuvasti nuolemalla. Näin ne saavat sisäänsä kaikkia kodin kemikaaleja, enemmän kuin koirat ja ihmiset. Kissojen verestä on tuoreissa tutkimuksissa esimerkiksi löydetty tulenestoaineita 20 – 100-kertaisesti enemmän kuin ihmisillä yleensä.  Tämän on todettu aiheuttavan kissoilla kilpirauhasen liikatoimintaa, joka on tällä hetkellä vanhojen kissojen yleisin kuolinsyy. Kissat nuolevat tietysti sisäänsä myös hajusteita.

Koirilla on monisatakertaisesti herkempi hajuaisti kuin ihmisellä. Kun vastaani tulee kadulla tai puistossa sakea hajustepilvi, jonka sisällä kävelee koiranomistaja koiransa kanssa, en voi kuin tuntea syvää sääliä. En usko että koira voi sellaisissa oloissa mitenkään pysyä terveenä.

 

Meitä manipuloidaan hajusteilla

 

Hajusteiden valmistajat ovat tietoisia hajukemikaalien psykologisista vaikutuksista. Jo pitemmän aikaa ihmisten käyttäytymistä esimerkiksi tavarataloissa on ohjailtu tiloihin kiinteästi sijoitetuilla hajustepanoksilla. Niillä luodaan valmistajien mukaan ”mukava ympäristö” kauppoihin, kasinoihin, kahviloihin, hotelleihin, rakennusliikkeisiin, lentokoneisiin, lentokenttiin, toimistoihin, sairaaloihin jne. Yhteen tuoksubrändiin saatetaan käyttää 500 eri hajua. Elektroniikka on melko äskettäin innostunut hajusteiden käyttäjäksi.  Uudessa tietokoneessa tuoksuu hajustettu öljy, dvd-levy haisee yllättäen pyykinpesuaineelta tai lapsille tarkoitettu elokuva mansikalta, auton sisälämmittimen kaapeli voi tuoksua ananakselta. Mutta miksi ihmeessä jännityssarja-dvd:nkin pitää tuoksua vaahtokarkilta?

 

Hajusteet ovat jo pohjavesissä

 

Kosmetiikan ja pesuaineiden hajusteet ovat levinneet jätevesien ja ilman kautta laajalle ympäristöön. Pohjoismaisessa tutkimuksessä (2004) hajusteiden synteettisiä myskejä löytyi Helsingin ja pikkukuntien jätevesistä, sinisimpukoista ja sadevesistä. Niitä on Suomen tuntureilla, napaketuissa, Huippuvuorilla ja Islannissa. Ne ovat myös saavuttaneet pohjavedet, joita ne saastuttavat  yhdessä muiden teollisten myrkkyjen, mm. lääkkeiden kanssa.

Suomessa arvioitiin v. 2004 synteettisiä myskejä käytettävän vuodessa yhteensä 11 tonnia.

 

Viranomaisten havahtumista odotetaan

 

Joulukuussa 2006 hyväksyttiin EU:n kemikaali- eli Reach-asetus. 2007 aloitti työnsä Helsingissä Euroopan kemikaalivirasto, jonka toiminta perustuu Reachiin. Viraston tehtävä  on kahtalainen: toisaalta sen tulee parantaa terveyden ja ympäristön suojelua ja toisaalta ylläpitää EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä.  Miten ihmeessä se aikoo sovittaa nämä tavoitteet toisiinsa?

Asetus kuitenkin korostaa teollisuuden vastuuta. Kemianteollisuuden pitäisi  testata vanhoja, jo ennen asetuksen voimaantuloa tuotteissa olleita, testaamattomia kemikaaleja ja uusia, jotka ovat tulleet käyttöön vuoden 2006 jälkeen. Teollisuus on ollut siihen haluton.

Asetuksen perusajatus on, että ne 30 000 kemikaalia, joita myydään yli tonni vuodessa, tulee testata ja rekisteröidä. Vaarallisten, esimerkiksi syöpää aiheuttavien aineiden käyttö muuttuisi luvanvaraiseksi. Teollisuudelle on kuitenkin annettu Reachissä paljon periksi. ”Reach ei kannusta vaarallisten aineiden korvaamiseen haitattomammilla yhdisteillä. Vaarallinen aine voi saada myyntiluvan, vaikka sille on olemassa turvallinen vaihtoehto”, Suomen WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoi  v. 2004.

Suomessa aloitti 1.1.2011 työnsä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, jolle kuuluu mm. kuluttajakemikaalien tuotevalvonta ja myös  kuluttajien turvallisuuden valvonta.

Euroopan asetus on, ja viranomaiset ovat järjestäytyneet.  Mutta paljon on tehtävää.

Valvontaa vaikeuttaa se, että hajusteiden valmistajien ei  liikesalaisuuslainsäädäntöön vedoten tarvitse paljastaa tuotteiden hajusteraaka-aineita eikä niiden mahdollisia turvallisuustestejä kenellekään tarkasti  ja totuudenmukaisesti.  USA:ssa ei edes liittovaltion Ruoka- ja lääkeainevirastolle tai Kanadassa maan terveysviranomaisille.

Hajustekemikaaleja ei tarvitse luetella tuoteselosteessa. Vaikeaa se onkin, kun yhdessä hajuvedessä tai hajustetuotteessa voi olla 50 – 500 eri kemikaalia.

Hajusteteollisuus säätelee toimintaansa hyvin itsenäisesti, aivan kuten lääketeollisuus (sekin tuottaa  lääkkeen, suunnittelee, toteuttaa ja valvoo itse testinsä ja julkistaa tulokset sellaisina kuin haluaa).

 

Mitä voi tehdä?

Toistaiseksi viranomaiset eivät suojele kansalaisia hajusteiden terveyshaitoilta. Terveytensä menettäneet eli vaikeasti hajusteille tai muille kemikaaleille herkistyneet kuitenkin tarvitsevat apua. Sitä mieltä jo on Työterveyslaitoksen pääjohtaja Vainio, jonka mukaan kemikaaliyliherkkyydelle tulee saada tautiluokitus ja sairastuneille sosiaaliturva (Työ, Terveys ja Turvallisuus –lehti 2/2012).

Tupakoinnin rajoittamisessa on tehty pieniä edistysaskelia. Vastaavasti voidaan kieltää hajusteiden käyttö julkisilla paikoilla ja yleisötilaisuuksissa. Esimerkiksi Nova Scotialla Halifaxin kaupungissa (Kanada) hajuvedet ovat kiellettyjä kaupungin toimistoissa, kirjastoissa, sairaaloissa, luokkahuoneissa, oikeussaleissa ja busseissa.  Kaliforniassa on päädytty samanlaisiin kieltoihin osassa valtiota; Marin Countyssa on ravintoloita joissa on hajustevapaa osasto, ja Santa Cruzissa hajuvedet on kielletty julkisissa kokouksissa.

Mutta millä vaikutetaan kaikkeen muuhun hajusteluun? Toistaiseksi hajusteyliherkkä voi vain vaatia parannuksia ja luottaa omatoimisuuteensa hajusteiden välttämisessä.

Hajusteyliherkkä voi valita kaupassa hajusteettoman tuotteen, niitä alkaa olla yhä enemmän – kysyntä on yleisesti kasvanut.  Sanat ”luonnollinen”, kukkaistuoksu”, ”allergiatestattu” eivät kuitenkaan takaa, että tuote on sen enempää luonnollinen kuin hajusteetonkaan. Ei aina edes sana ”hajusteeton”:  valmistaja ei ehkä ole lisännyt aktiivisesti tuotteeseen hajusteita, mutta on tehtaassa valmistanut sen samassa ajossa kuin hajustetun, jolloin tapahtuu hajutartunta. Vain oma nenä ja omat kokeilut tuovat tulosta.

 

Lisäksi:

¤ Kotona voit siirtyä siivoamaan vedellä ja rievulla. Kuuma vesi on tehokas siivousaine.

¤ Laimenna. Laimenna kovasti.  Käytä hajusteetonta, ekologista pesuainetta ja laimenna sitä vedellä. Tuloksena on tehokas puhdistusaine.

¤ Vältä suihkeita, niin sinun ei tarvitse hengittää kemikaaleja.

¤ Pinttyneet rasvat voit poistaa sekoitteella, jossa on ½ tl kidesoodaa, 2 rkl tislattua valkoista etikkaa, 500 ml kuumaa vettä ja vaikkapa  ¼ tl tiskienpesuainetta. Käytä kumihanskoja.

¤ Kylpyhuoneessa  voit pestä lattioita ja seiniä esimerkiksi vedellä laimennetulla, hajusteettomalla ja ekologisella tiskienpesuaineella.

¤ Osta hyvä, jäykkäharjaksinen WC-harja.

¤ WC-pytyn voit puhdistaa aineella, johon käytät hiukan tiskienpesuainetta, kaksi kuppia ruokasoodaa, pari-kolme desilitraa vettä ja 2 rkl valkoista etikkaa. Sekoita hyvin ja pane hyvin huuhdeltuun pehmeään pulloon,  josta liuos tulee puristamalla. Tai kaada ½ kuppia booraxia pyttyyn, kiepauta harjalla ja anna olla yön yli.

¤ Jos ei ole vaihtoehtoa ja joudut käyttämään hajusteellista WC:n puhdistusainetta, sulje istuimen kansi  ennen kuin huuhtelet. Siten et levitä hajusteita ja muita kemikaaleja ryöppynä ilmaan.

¤ Hanki pestävät suihkuverhot ja pese niitä usein.

¤ Hajustetun pyykin voit joutua pesemään 4-6 kertaa hajusteettomalla, tehokkaalla pyykinpesuaineella (useat hajusteettomat  eivät tehoa ollenkaan hajusteisiin), ennen kuin hajuste antaa periksi. Pesukoneesi on ehkä saanut hajustetartunnan, ja se vuorostaan hajustaa pyykkisi. Kuivausrumpu samoin.  Talon yhteisiä pesukoneita hajusteyliherkkä ei yleensä  voi käyttää ollenkaan.

Suomen Allergiayhdistykseltä ja Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät ry:ltä voi kysyä neuvoja.

Toukokuu 2012

Elina Hytönen

 

Lähteet:

Natural Parent, July/August 2000; Proof August 2003, October 2004, January 2005; WDDTY October 1999,  May 2001, May 2008, August 2008, October 2008, November 2008, March 2012; Skin Deep, Pat Thomas, Rodale, 2008; Stina Miettinen, Mehiläinen 4/2002; Seura 25.8.2000; Helsingin Sanomat 17.3.2004, 23.10.2005, 15.4.2007; Hufvudstadsbladet 24.5.2009, Suomen hajuste- ja kemikaaliyliherkät, nettisivu, huhtikuu 2012.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

3 kommenttia

  1. Osmo Vuorio

     /  9.2.2013

    Kiitoksia, naisväkeä on manipuloitu
    sitten Eau De Cologne 4711 ajan.
    Kokonainen hajusteimperiumisto
    myy ja markkinoi ja manipuloi.

    Mennäpä autokauppaan ja ostaa
    lamaavalle haiseva auto, Hy..yh!

    Lopputulos: yhdet sotkee kaiken
    ja toisten on pestävä vaatteet
    Joka Päivä, samperin tumpelot

    Vastaa
  2. GaijinGirl

     /  9.6.2014

    Nostaisin esiin tolueenit. Tolueenit ovat erittäin voimakkaita ympäristömyrkkyjä, joilla on kyky tappaa kaikki, todellakin kaikki, hyödylliset bakteerit ympäriltään. Rakennusten homeasioihin (= sick building syndrome) erikostunut professori Mirja Salkinoja-Salonen tuo tolueenit esiin erittäin vaarallisena – ellei vaarallisimpana – myrkkynä rakennusten puhdistusaineissa (nämä tolueenit siis ”altistavat” rakennukset homevaurioille).

    Kemikaaliherkistyminen alkaa siis jo lapsena, kun päiväkodit, neuvolat, koulut ja sairaalat puhdistetaan tolueeneilla, useimmiten Suomessa Tolulla. En ole ennen tämän blogin lukemista edes tiennyt, että niitä käytetään myös hajuvesissä! En ole hajusteyliherkkä (enää) mutta kalliit hajuvedet lentävät nyt roskiin ja luomut, öljypohjaiset hajusteet saavat astua tilalle!

    Omasta hajusteyliherkkyydestäni pääsin eroon pitkäaikaisella ja suuriannoksisella lisäravinnekuurilla, jonka keskeiset osat olivat maitohappobakteerit ja C-vitamiini, molemmat erittäin suurina annoksina (maitohappobakteerit 30-60 miljardia yksikköä/pv, C.vit 4000 mg/pv puolen vuoden ajan). Japanilaisprofessoria lainatakseni: suolisto on ihmisen toiset aivot, sen on syytä olla kunossa! (kolmannet on, BTW, sydän)

    Vastaa
  3. osmo vuorio

     /  13.3.2015

    Päivän kysymys mihin kaupaan
    uskaltaa mennä ostamaan oluen?

    Vastaus: ALKOon siellä EI haise.
    Market käynti vaatii suojatoimia.
    S-ryhmästä voisi aloittaa heti
    ilman kemikaali mittaukset

    Sairaan typerä kemikaalivalvonta

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

* Copy This Password *

* Type Or Paste Password Here *